Parisuhteessa haluttomille ajateltavaa
Tämä ei ole sukupuolisidonnaista eikä oikeastaan sidonnaista lapsien määrään, vaikka tyypillisesti se parisuhteen "haluton osapuoli" saattaa olla mamma, jonka fokus on mennyt jälkikasvuun.
Asiota on kuitenkin aina hyvä pyrkiä miettimään myös asettautumalla toisen osapuolen saappaisiin. Jos sen pitäisi olla ok, luonnollista ja ymmärrettävää, että mielenkiinto seksiin lopahtaa kun on ns. tärkeämpiä prioriteettejä, niin yhtä lailla sen pitäisi olla täysin luonnollista ja ymmärrettävää, että kiinnostus parisuhteen ylläpitoon lopahtaa siinä vaiheessa toiselta osapuolelta. Miksi? Koska toisen mielestä sinä olet lopettamalla seksin harrastamisen jo osaltasi lopettanut parisuhteen ylläpidon.
Ellei tästä ole etukäteen keskusteltu ja yhteisesti sovittu, että seksi loppuu myöhemmin parisuhteen aikana, niin on nimittäin melko varmaa, että vastapuoli kokee sen yksipuolisena ns. sopimusrikkeena. Asiana, jota hän ei kanssasi parisuhteeseen ryhtyessään suinkaan visioinut oman tulevaisuutensa varalle, että joutuisi tähän tilanteeseen. Vai kuulostaako seksitön parisuhde houkuttelevalta siinä vaiheessa, kun parisuhteeseen ryhtyy? Sellaiselta, että tietysti, sign me up?
Jos asetelma on se haluton nainen ja perässä laahustava mies, niin aika moni näistä parisuhteista saattaa pyöriä noidankehässä, jossa nainen ei halua seksiä, koska mies ei osoita henkistä läheisyyttä ja mies ei puolestaan osoita sitä henkistä läheisyyttä, koska nainen ei halua seksiä. Nimenomaan se seksi olisi se täsmälääke sitä haluavalle osapuolelle, mitkään muut huomionosoituskikat eivät tilannetta pelasta, koska miehen ajatusmaailma ei ole niin monimutkainen kun jotkut naiset omasta näkökantistaan miettivät. Sekin olisi hyvä ymmärtää.
Jotkut tuudittautuvat turhan paljon siihen, että pitäisi olla oikeus olla haluamatta, ns. itsemääräämisoikeus omasta kehosta. Mutta parisuhteessa et ole yksin, tekemisesi vaikuttavat toiseen ja sitä kautta myös yhteiseloon. Toisen osapuolen tunteet saatetaan sivuuttaa täysin. Mutta sillä "vonkaavalla sialla"kin on inhimmillisiä tunteita. Seksiä enemmän tarvitseva osapuoli voi lannistumatta sietää torjunnan tunteita vain rajoitetun verran. Kriittisen pisteen saavuttamisen jälkeen tapahtuu se, ettei voi henkisesti kestää enempää kylmyyttä puolisoltaan, on pakko luovuttaa ja kylmettyä itsekin. Itsekkäät ihmiset syyttävät siinä vaiheessa ainoastaan häntä, ymmärtämättä oman toiminnan vaikutusta yhtälöön.
Alapeukkujen määrä kertoo ainoastaan sen, kuinka monelle osui arkaan paikkaan eikä kykene näkemään omassa toiminnassaan moitittavaa. Voisi kuitenkin joskus olla fiksua analysoida omaa toimintaa, jottei sitä tarvitsisi tehdä sitten niinkin harmillisessa tilanteessa kuin sen tekemättömyydestä seuranneen eron jälkeen.
Kommentit (38)
Todella tutun oloista tekstiä, suhteessa eletään vähemmän haluavan ehdoilla enkä olisi kuvitellut että tähän tilanteeseen tahtomattani joudun. Tuntuu siltä ettei viehätä toista laisinkaan ja se sattuu, eikä suostu asiasta keskustelemaan saati että olisi valmis tekemään mitään. Yhtälailla niin mies kuin nainen kärsii toisen haluttomuudesta.
Tuo "ei viehätä toista laisinkaan" -pointti on erittäin tärkeä!!
Tälläkin palstalla moni käskee enemmän haluavaa runkkaamaan. Kyllähän sillä pahin panetus helpottaa, totta. Mutta se, mikä tuntuu todella pahalta on se, että toinen ei enää vaikuta haluavan sinua. Poissa ovat vihjailevat katseet tai sanat, kosketus - koko intohimo. Tuntuu, että on toiselle lähinnä vain kiusallinen häriötekijä...
M37
Miehenä tässä tilanteessa voin sanoa, että se haluamaton nainen voi olla todella julma henkisesti. Sitten sitä vaan alistuu ja pitää raon, ettei tulisi loukatuksi. Emme enää koske emmekä juuri keskustele. Syynä on haluttomuus ja se on tässä naisen vika ja surullista. Hän sai tahtonsa läpi. Uskon, että kirjoitukseni herättää ilkeitä kommentteja siitä, että loppujen lopuksi kaikki oli minun vikaani, mutta ei pitäisi olla. Teen kaiken mitä hän pyytää. Käteen en suostu vetämään, joten seksittömyys on täydellistä.
Vuosien seksittömän avioliiton = haluttoman miehen vaimona en jaksa enää mitään tunnepuhetta tai analysointia. Alkaa olla sellainen tunne, että miehen täytyy v##tu miehistyä, tai tulee ero. Normaali mies, jolla on halukas vaimo, ei pihtaa seksiä. Jos pihtaa, ei ole normaali. Alan ajatella aiheesta näin yksinkertaisesti. Vuosia olen syyllistynyt itseäni, että miehen haluttomuus on minun vikani, kun olen liian ruma tms. Ei, kyllä se on sen miehen vika.
Keski-ikäinen nainen
Vierailija kirjoitti:
Tuo "ei viehätä toista laisinkaan" -pointti on erittäin tärkeä!!
Tälläkin palstalla moni käskee enemmän haluavaa runkkaamaan. Kyllähän sillä pahin panetus helpottaa, totta. Mutta se, mikä tuntuu todella pahalta on se, että toinen ei enää vaikuta haluavan sinua. Poissa ovat vihjailevat katseet tai sanat, kosketus - koko intohimo. Tuntuu, että on toiselle lähinnä vain kiusallinen häriötekijä...
M37
Kun pitää alkaa runkkaamaan normaalissa tilanteessa, eli kun vietät aikaa yhdessä kumppanisi kanssa eikä ole mitään konkreettisiä fyysisiä esteitä seksin harrastamiseksi (toipuu sairaudesta, synnytyksestä, leikkauksesta yms), alkaa olemaan yhteys kumppaniin huteralla pohjalla.
Voin runkata, koska se tekee niin fyysisesti kuin psyykkisesti hyvää päästä laukeamaan, mutta siinä se menee sitten soolotoimitukseksi, joka ei tunnu likimainkaan yhtä nautinnolliselta kuin kumppanin kanssa harrastettu seksi ja kaiken kukkuraksi siitä ei jää jälkeenpäin mitään mielihyvää, kuten ei myöskään sinua ja kumppaniasi lähentäviä tunteita. Päinvastoin, fiilis lopahtaa siihen haluttomaan puolisoon samalla tavoin kun sen haluttoman puolison fiilis on lopahtanut sinua kohtaan. Syy ja seuraus, joka olisi estettävissä sillä, että ei lähdettäisi tohon koko pihtaamisrumbaan vaan pidettäisiin huolta parisuhteestaan.
Käyttäjä42269 kirjoitti:
Todella tutun oloista tekstiä, suhteessa eletään vähemmän haluavan ehdoilla enkä olisi kuvitellut että tähän tilanteeseen tahtomattani joudun. Tuntuu siltä ettei viehätä toista laisinkaan ja se sattuu, eikä suostu asiasta keskustelemaan saati että olisi valmis tekemään mitään. Yhtälailla niin mies kuin nainen kärsii toisen haluttomuudesta.
Kuinkakohan usein tämä menee näin, että "ei suostu keskustelemaan"? Tää on mun mielestä kaikista huolestuttavinta, ja naurettavinta näissä tarinoissa. Jos henkilö yrittäisi minun kanssani tuontyyppistä itselleen vakavan ongelman maton alle lakaisemista, ilmoittaisin alle aikayksikön, että siinä tapauksessa ei varmaan pitäisi olla haittaa siitä, että minä alan etsimään muita seksikumppaneita.
Mulla on kokemusta sekä siitä että olin parisuhteessa haluton että siitä että haluan parisuhteessa koko ajan. Yhteinen tekijä minä, mies vaihtui välissä.
Mikä sitten muuttui kun mies vaihtui? Orgasmi. Ennen en saanut. Nyt saan. Yksinkertaista. Kuinka moni mies jaksaisi seksiä vuodesta toiseen laukeamatta kertaakaan?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kokemusta sekä siitä että olin parisuhteessa haluton että siitä että haluan parisuhteessa koko ajan. Yhteinen tekijä minä, mies vaihtui välissä.
Mikä sitten muuttui kun mies vaihtui? Orgasmi. Ennen en saanut. Nyt saan. Yksinkertaista. Kuinka moni mies jaksaisi seksiä vuodesta toiseen laukeamatta kertaakaan?
Tämäkin on hyvä näkökanta, mutta kertoo kuitenkin sinusta itsestäsi. Jos pystyt olemaan parisuhteessa omaehtoisesti haluttomana, sinulle ei ole seksi kovin tärkeää. Ei ainakaan niin tärkeää, että kissa nostettaisiin puolison kanssa tarpeeksi päättäväisesti pöydälle. Että tilanteeseen tarvitaan muutos, koska seksittömässä parisuhteessa eläminen ei ole sinua varten ja piste.
Minusta siihen ei ole ja ilman mitään pätevää syytä eikä käytyjä kiperiä keskusteluja ei tule olemaan edes yli viikon mittaisia taukoja, puhumattakaan vuosista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kokemusta sekä siitä että olin parisuhteessa haluton että siitä että haluan parisuhteessa koko ajan. Yhteinen tekijä minä, mies vaihtui välissä.
Mikä sitten muuttui kun mies vaihtui? Orgasmi. Ennen en saanut. Nyt saan. Yksinkertaista. Kuinka moni mies jaksaisi seksiä vuodesta toiseen laukeamatta kertaakaan?
Tämäkin on hyvä näkökanta, mutta kertoo kuitenkin sinusta itsestäsi. Jos pystyt olemaan parisuhteessa omaehtoisesti haluttomana, sinulle ei ole seksi kovin tärkeää. Ei ainakaan niin tärkeää, että kissa nostettaisiin puolison kanssa tarpeeksi päättäväisesti pöydälle. Että tilanteeseen tarvitaan muutos, koska seksittömässä parisuhteessa eläminen ei ole sinua varten ja piste.
Minusta siihen ei ole ja ilman mitään pätevää syytä eikä käytyjä kiperiä keskusteluja ei tule olemaan edes yli viikon mittaisia
Oikeastaan oli niin että luulin että en voi saada miehen kanssa, koska en ollut koskaan saanut. Vasta uudessa suhteessani opin että voinkin. Sovimme kyllä kaikilla muillakin tavoin paljon paremmin yhteen.
Ja harrastin kyllä siinä suhteessani paljonkin seksiä haluamatta sitä pätkääkään tai saamatta siitä mitään. Haluttomuus ei ole synonyymi seksittömyydelle.
Varmasti jotain perää oli argumentessa, mutta kirjoitus oli niin sekavan oloista, että lopetin lukemisen.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti jotain perää oli argumentessa, mutta kirjoitus oli niin sekavan oloista, että lopetin lukemisen.
Se on varmasti hankalaa ymmärtää omaa kieltään, jos tekstin asettelu poikkeaa vähänkään niistä kotoisista Hartola-perähikiäjunttila-puhemaneereista. Tämän takia teitä pidetään yksinkertaisina.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kokemusta sekä siitä että olin parisuhteessa haluton että siitä että haluan parisuhteessa koko ajan. Yhteinen tekijä minä, mies vaihtui välissä.
Mikä sitten muuttui kun mies vaihtui? Orgasmi. Ennen en saanut. Nyt saan. Yksinkertaista. Kuinka moni mies jaksaisi seksiä vuodesta toiseen laukeamatta kertaakaan?
Todella ikävää. Pystyitkö helpottamaan oloasi tuolloin sooloseksillä?
Vierailija kirjoitti:
Vuosien seksittömän avioliiton = haluttoman miehen vaimona en jaksa enää mitään tunnepuhetta tai analysointia. Alkaa olla sellainen tunne, että miehen täytyy v##tu miehistyä, tai tulee ero. Normaali mies, jolla on halukas vaimo, ei pihtaa seksiä. Jos pihtaa, ei ole normaali. Alan ajatella aiheesta näin yksinkertaisesti. Vuosia olen syyllistynyt itseäni, että miehen haluttomuus on minun vikani, kun olen liian ruma tms. Ei, kyllä se on sen miehen vika.
Keski-ikäinen nainen
Olet ihan oikeassa. Miehenä olen aina ollut sitä mieltä että mies joka huolehdi, että oma nainen saa tyydytyksen ja tyydytä naistaan, ei ole mies ensinkään. Jos en olisi saanut vaimoani tyydytettyä, ei hänestä olisi koskaan edes tullut vaimoani. Olisin ottanut itseeni ja etsinyt itselleni sopivamman. Samalla periaatteella ollut koko pitkän parisuhteeni. Onneksi vaimokin sanoi jo nuorena, että sinä saat vastata hänen tyydyttämisestään. Hän on vastannut aina minun. Joten ei ihme, että ollaan oltu koko ikä yhdessä ja kaikki muukin on sujunut mallikkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosien seksittömän avioliiton = haluttoman miehen vaimona en jaksa enää mitään tunnepuhetta tai analysointia. Alkaa olla sellainen tunne, että miehen täytyy v##tu miehistyä, tai tulee ero. Normaali mies, jolla on halukas vaimo, ei pihtaa seksiä. Jos pihtaa, ei ole normaali. Alan ajatella aiheesta näin yksinkertaisesti. Vuosia olen syyllistynyt itseäni, että miehen haluttomuus on minun vikani, kun olen liian ruma tms. Ei, kyllä se on sen miehen vika.
Keski-ikäinen nainen
Olet ihan oikeassa. Miehenä olen aina ollut sitä mieltä että mies joka huolehdi, että oma nainen saa tyydytyksen ja tyydytä naistaan, ei ole mies ensinkään. Jos en olisi saanut vaimoani tyydytettyä, ei hänestä olisi koskaan edes tullut vaimoani. Olisin ottanut itseeni ja etsinyt itselleni sopivamman. Samalla periaatteella ollut koko pitkän parisuhteeni. Onneksi vaimokin sanoi jo nu
Tuo oman naisen tyydytyksestä huolehtiminen on tärkeää. Ja varmasti suurimmalle osasta aviomiehistä itsestäänselvyys!
Ongelmat alkavat silloin kun vaimon seksuaalinen halu hiipuu - ja sen myötä vähitellen kaikki intohimo. Mitään selitystä asialle ei tunnu olevan, kaikki muu parisuhteessa sujuu yleensä mainiosti. Kysyttäessä vastauksena on lähinnä "ei sitä voi itseään pakottaa haluamaan" tai "et kai sinäkään halua, että minä vasten tahtoaan rupeaisin...". Tällöin miehellä ei välttämättä ole siis edes mahdollisuutta huolehtia naisensa tyydytyksestä - tai ehkä suurin tyydytys vaimolle olisikin se, ettei seksiin enää tarvitsisi lainkaan ryhtyä!
Ehkä oikea liike olisi etsiä sopivampi. Mutta ehkä sitä joku pieni toive "vanhojen hyvien aikojen" palaamisesta saa jäämään suhteeseen?
M51
Mulla on haluton mies. Ei tee asialle mitään vaikka olen puhunut ettei näinkään voi jatkua. Ollaan oltu yhdessä 25 vuotta niin ei kovin kevein syin viitsi lähteä. Onhan tässä muutakin. Mies juo ihan liikaa. Ei osallistu kotitöihin. Ei välitä läheisyydestä. Asuu ku jossain hotellissa. Ja minä idiootti mahdollistanut. Voi kun saisi voimia lähteä.
Monet miehetkin unohtaa läheisyyden merkityksen ja seksin jälkeisen "jälkihoidon", jolla "myydään" seuraava seksi kerta syttymällä naiselle jo alku roihu sitä varten. Itse olen monesti vielä kiitellyt vaimoa tai kehunut, kuinka on hirveät himot taas päästä nuolemaan pillua. Viimeksikin sanoin orgasmin nuolemisen jälkeen, että olipa hienoa. Sen jälkeen siirryttiin naimaan. Joka seksin jälkeen on aina käperrytty kyljittäin ja monesti vielä suukoteltu. Koko pitkä ikä oltu yhdessä.
Tuossa vielä lisää: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ala-tee-nain-seksin-jalkeen-valttel…
Vierailija kirjoitti:
Varmasti jotain perää oli argumentessa, mutta kirjoitus oli niin sekavan oloista, että lopetin lukemisen.
Mä luin ekan ja vikan kappaleen, mutta ei kiinnostanut vikan kappaleen jälkeen edes katsoa koko sepustusta. Tuollaiset "alapeukkujen määrä kertoo blaa blaa" on mielestäni äärimmäisen heikkoa keskustelua. Siinä ikään kuin kerrotaan, että kantani on tämä ja kaikki kehtaavat alapeukuttaa ovat automaattisesti tämän laiskan keittiöpsykologiaheiton perusteella väärässä.
Jos haluaa keskustella, pitää olla myös rohkeutta keskustella sen sijaan että aloituksessa jo ilmoittaa, että kaikki vähäkin erimieltä olevat ovat väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti jotain perää oli argumentessa, mutta kirjoitus oli niin sekavan oloista, että lopetin lukemisen.
Mä luin ekan ja vikan kappaleen, mutta ei kiinnostanut vikan kappaleen jälkeen edes katsoa koko sepustusta. Tuollaiset "alapeukkujen määrä kertoo blaa blaa" on mielestäni äärimmäisen heikkoa keskustelua. Siinä ikään kuin kerrotaan, että kantani on tämä ja kaikki kehtaavat alapeukuttaa ovat automaattisesti tämän laiskan keittiöpsykologiaheiton perusteella väärässä.
Jos haluaa keskustella, pitää olla myös rohkeutta keskustella sen sijaan että aloituksessa jo ilmoittaa, että kaikki vähäkin erimieltä olevat ovat väärässä.
Ap tässä. Aika vahvat projisoinnit siinä tulilla. Ilmoitit käytännössä juuri, että jos joku asia ilmaistaan tavalla joka ei sinua henk.koht. miellytä, se on näin ollen automaatisesti arvotonta, etkä edes vaivaudu kuuntelemaan. Siis se kaikista hankalin ihmistyyppi, kenen kanssa saada minkäännäköistä järkevää keskustelua aikaan.
Rohkeutta keskustella? Keskustelulla tarkoittanet sen myöntämistä, että olin väärässä ja sinä oikeassa? Voidaan keskustella mutta vaikka tehtäisiin sitä minkä verran, et voi muuttaa asiaa, joka on toiselle henkilölle totisinta totta. Tässä tapauksessa sitä, millä tavoin haluttoman henkilön puoliso kärsii tilanteesta ja näin ollen millä tavoin parisuhde kärsii tilanteesta. Jos olet itse se haluton puoliso tai jos mielestäsi hänellä on miten perustellut syyt tahansa olla haluton, se ei vaikuta vastapuolen kokemukseen asiasta. Et voi sanella sitä hänelle.
Mutta miten se yhdyntä onnistuu jos haluton mies ei saa erektiota tai haluttoman naisen pimppa ei kostu, ei turpoa eikä klitoris erektoidu?
Erittäin hyvin muotoiltu! Ja todellakin pätee kaikkiin sukupuoliin.