Olen todella onnellinen ja kiitollinen vanhemmistani, jotka

auttavat hädän hetkellä. Olen elämässäni mokaillut paljon, ja arvoni ja elämäntapani ovat aika erilaiset vanhempieni kanssa.

Olemme aina olleet hyvissä väleissä, vaikka erimielisyyksiä ja riitoja on ollut aika paljonkin. Perhe-elämämme ei ole ollut koskaan sitä tasapainoisinta, ja niin minussa kuin vanhemmissanikin on monia isojakin ongelmia tekemisissä ja persoonallisuuksissa.

Silti nyt nelikymppisenä, naimisissa olevana, tarpeettomiakin riskejä raha-asioissa ja bisneksissä ottaneena, ja niistä seuranneeseen taloudelliseen ahdinkoon joutuneena, ovat vanhempani suuressa roolissa auttaessaan minua ja miestäni selviämään eteenpäin. 

Vaikka vanhempani ovat aina pyrkineet auttamaan ja ovat rakastaneet minua omien kykyjensä mukaan, heidän hyväntahtoisuutensa, anteliaisuutensa ja avuliaisuutensa on nyt yllättänyt meidät ylitdevuitavuudessaan! 

Olen todella liikuttunut ja kiitollinen siitä, että minulla on hyvät vanhemmat kaikesta ongelmista ja eroavaisuuksistamme huolimatta. Halusin vain jakaa tämän kun niin monesti saa lukea vain murheellisia tarinoita vanhemmista ja lapsuuden kodeista.