Lue keskustelun säännöt.
Ansiosidonnainen Tanskassa 82%, Ruotsissa 75%, Suomessa jatkossa
08.01.2024 |
46% palkkatulosta.
Että sellainen pohjoimainen malli.
Kommentit (194)
Vierailija kirjoitti:
"Kumma muuten, että esim. Tanskan tosi korkea ansiosidonnainen ei tunnu siellä heikentävän työllistymisen kannustimia?"
Tanskassa työvoimaviranomaiset ottavat heti työttömäksi jäänyttä niskasta kiinni. Siellä ei ansiosidonnaisen varassa lepäily onnistu.
Tietysti Tanska, kuten myös muut pohjoismaat, on oleellisesti Suomea vauraampi maa. Lisäksi Tanska on alueena suurin piirtein entisen Uudenmaan läänin kokoinen, joten etäisyydet eivät vaikeuta uuden työn löytämistä.
Tanskassa, muistaakseni, yhdellä virkailijalla oli n.16 asiakasta. Suomessa vastaava luku oli jotain 400.
Se on kato se oikeiston ylipaisunutta julkinensektori.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se on köyhässä maassa. Toivokaa, että saadaan Suomen talous kuntoon.
Tämä hallitus tuhoaa sen lopullisesti. Hallitus romuttaa esim. Veropohjan.
Minkä veropohjan? Suomen talous on ollut viime vuodet yksityisen kulutuksen varassa ja sitä kulutusta on ylläpidetty lainarahalla. Ei tämä fakta vänkäämällä miksikään muutu. Terveessä maassa on menestyviä yrityksiä jotka tuovat tasaista veropohjaa.
Vaikka mitä minä teille tästä paasaan, kun ette kuitenkaan halua tätä uskoa?
EI hirveästi vakuuta tuollainen "minä olen oikeassa, te väärässä -ulina. Yleensä nämä ovat eniten väärässä.
Palvelusektori tätä nytkin pitää pinnalla kun kaikki muu sakkaa. Ei tosin pitkään kun hallitus leikkasi kuluttamisen kyvyn ihmisiltä.
Tanskan malli toimii hyvin sen takia, että työvoimapalveluiden resurssit työtöntä kohti ovat yli kolminkertaiset Suomeen verrattuna. Jos Suomessa heikennetään työttömän asemaa lisäämättä työvoimapalveluiden resursseja, etäännytään Tanskan mallista, vaikka kuinka muuta väitettäisiin.
Perusongelma on Suomen talous.
Teollisuustuotanto ja siitä saatava vientitulo on pudonnut kuin kivi.
Suomen vielä 2000-luvun alussa Suomi seisoi kahdella jalalla, jotka olivat sellu- ja paperiteollisuus ja Nokia.
T: Nimim. Assburger
Joo näillä päätöksillä työllisyys ei nouse,tai sit on täysiä vatipäitä...kummasti löytyy rahaa suomelta syytää ulkomaille eikä tee edes tiukkaa ja sit mietitää ku rahat loppu ja lainaa ottaa lisää ja lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tanskassa ei ole yleissitovuutta, mutta toisaalta siellä on laitonta maksaa työehtosopimuksen minimitasoa alhaisempaa palkkaa. Sopimukset kattavat 80 prosenttia työmarkkinoista. Ulkopuolella ovat lähinnä ylemmät toimihenkilöt.
Muutkaan uskomukset Tanskan työttömyysturvamallista eivät pidä kovin hyvin kutiaan. OECD:n tekemän vertailun mukaan irtisanominen Suomessa on jonkin verran helpompaa kuin Tanskassa ja selvästi helpompaa kuin Ruotsissa ja Saksassa. Aivan erityisen heikko Suomessa on suoja kollektiivista, tuotannollis-taloudellista irtisanomista vastaan. Läntisessä Euroopassa vain Iso-Britanniassa irtisanominen on kokonaisuutena helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rikkaat Pohjoismaat tulevat saamaan Suomesta paljon työvoimaa tulevaisuudessa.
Keskeisin väärinkäsitys liittyy työttömyysturvan kestoon ja tasoon. Tanskassa työttömyysturva on 90 prosenttia työttömyyttä edeltävästä palkasta, mutta sen katto on noin 2 300 euroa. Katto saavutetaan yli 2 500 euron palkkatasolla. Suomessa tuolla palkalla työttömyysturva on noin 1 400 euroa. Suomen ansiosidonnainen saavuttaa 2 300 euron tason suunnilleen 6 000 euron kuukausiansion kohdalla.
Toisin kuin usein väitetään, korvaus ei alene työttömyyden pitkittyessä, vaan pysyy saman suuruisena 500 päivän ajan edellyttäen, että työtön on riittävän aktiivinen. Vuoteen 2010 ansiosidonnaisen kesto oli 1 000 päivää, ja silloin siinä oli alenema 500 päivän kohdalla. Suomessa ansiosidonnainen kestää nykyisellään 400 päivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka teollisuutta kaipaa? Korkeakoulutetaan 60% väestöstä, loput voivat olla kadunlakaisijoita, putkimiehiä ja lähihoitajia.
Kansainvälinen bisnes kukoistaa ja Suomen talous nousee kohisten!
Ihan oikeasti koulutuspoliittinen tavoite on juurikin korkeakoulututkinto 60%:lle.
Suomessa kokoomus ja persut menestyy vaaleissa, koska ihmiset ovat niin tyhmiä. Mennään A studioon ja hoetaan tanskan mallia. Jengi äänestää ihan kiihkossa. Kukaan vaan ei tiedä tanskan mallista hölkäsen pöläystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perusongelma on Suomen talous.
Teollisuustuotanto ja siitä saatava vientitulo on pudonnut kuin kivi.
Suomen vielä 2000-luvun alussa Suomi seisoi kahdella jalalla, jotka olivat sellu- ja paperiteollisuus ja Nokia.
T: Nimim. Assburger
Assburger jatkaa:
Ja aivan 1990-luvun alussa nämä 2 tekivät valtavasti alihankintaa Suomen muulta teollisuudelta. 2000- luvun alussa alettiin tätä tukitoimintaa ulkoistaa Kiinaan ja Intiaan.
Valtava määrä alihankkijoita lakkasi olemasta. Oulun seudulta yksin katosi vuodessa 1000 työpaikkaa. Silti julkisuudessa rummutettiin kovassa kasvussa olevasta elektroniikkateollisuudesta.
Vasta 2008 ravisteli hereille ruususenunesta
Tanskassa työtön saa kimppuunsa armeijallisen virkailijoita. Ne pakottavat töihin muutamassa viikossa. Suomessa saa makoilla rauhassa ansiosidonnaisen päivät täyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa työttömyyskassa maksaa jotain 50-150€/vuosi, Tanskassa 780€ suunnilleen. Ansiosidonnainen on korkea mutta irtisanomisaika voi olla pari päivää. Tuohon täyteen ansiosidonnaiseen pitää olla töissä ollut neljä vuotta.
Työttömyyskassa liiton kautta maksaa 1-3% kuukausipalkasta joka kuukausi. Kenellä on Suomessa 5000e vuosipalkka?
Koko-työttömyyskassan jäsenyys maksaa 65 euroa vuosi.
Suomessa on ruokakin ollut perinteisesti melkein 20 % kalliimpaa sen takia Pohjoismaihin verrattuna, että täällä on ollut kartelli päivittäistavarakaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Tanskassa työtön saa kimppuunsa armeijallisen virkailijoita. Ne pakottavat töihin muutamassa viikossa. Suomessa saa makoilla rauhassa ansiosidonnaisen päivät täyteen.
Ei pidä paikkaansa. Se on Suomi jossa julkinensektori on ylipöhöttynyt. Siitä pitää leikata.
t.kokoomus ja persut
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa saa niin tehdä muttei Suomessa? Kuten Ruotsissa niin Suomessa eläkkeet rahoitetaan pääosin eläkemaksuilla - suurin osa eläkevaroista seisoo tyhjänpanttina eli velkaa voisi vähentää.
Ruotsilla on isompi BKT. Svenskit ovat olleet ovelia. Suomi yrittää kaikin keinoin Ruotsin-tielle, mutta taitaa olla liian myöhäistä.
Nettomaastamuutto kun kasvaa tarpeeksi niin miten käy eläkkeiden?
Eläkemaksut nousevat viimeistään 20 vuoden kuluttua eli kovasti paineita nostaa.
Eläkkeiden pienentäminen ei ole mahdollista.
EI hirveästi vakuuta tuollainen "minä olen oikeassa, te väärässä -ulina. Yleensä nämä ovat eniten väärässä.