Miksi en välitä enää yhtään mistään? Ei vain kiinnosta. Makaan ja syön.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on ihan ok välillä. Ei ole mitään syytä, että tuo olisi loppuelämäsi tila. Valitse vaikka joka kolmas päivä jotain muuta, vaikka aluksi se olisi epämiellyttävää ja vasten tuntemuksiasi. Silloin otat ihan vauvanaskelia itsesi hyväksi: käyt kävelyllä, syöt kivoja, täysipainoisia aterioita (edes yksi ravinteikas ateria josta saat vitamiineja), rakastat itseäsi, kirjaat pari ajatusta ylös. Sitten pari päivää palaudut. Minulla siis on ollut samanlaisia kausia ja on yhä. Ei voisi vähempää kiinnostaa, mutta asiat menee helposti tosi paljon huonommaksi, jos luovutat täysin itsesi suhteen. Et ansaitse sitä.

Arvasinpa jo etukäteen, että tulee tällainen kommentti. "Lähde vähän kävelylle ja syö hyvin. Pikku hiljaa. Kyllä elämän laatusi siitä paranee vähitellen", Tällaiset lässyttäjät eivät ole koskaan kokeneet todellista masennusta.

Sama. Sen lisäksi juon. Siivota en jaksa, kerran viikossa käyn postilaatikolla, muuten menee telsun ja netin kanssa. Äidin viikottaiset soitot on yhtä tuskaa kun pitää teeskennellä pirteetä.

Nyt sulla on uudet arvot. Itsekin sairastuin ja jossain vaiheessa totesin, etten ole enää sama ihminen mitä ennen. Turha on siis enää tavoitella sitä vanhaa minää ja sen toivomia asioita. Jos kämppä ei ole tiptop, ei enää harrasta samoja asioita, ei enää nauti entisistä asioista, niin mitä sitten? Mieti mistä voisit nyt tykätä, mistä voisit nyt tehdä, mitä nyt haluat elämääsi. Sillä mitä muut olettavat, haluavat, tai mitä olit ennen, ei ole mitään merkitystä.

Täällä on kaikki paskaa paitsi kusi. Ilmoittaa m38 paskantyöntekijäpaskallapalkalla

Täällä sama.