Maalämpö - kuluttaako lämmin vesi sähköä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näillä säillä sekä vesi että lämmitys kuluttää sähköä reilummin, koska maalämpö ei vain riitä.

 

Tietenkin riittää eihän sellaisissa järjestelmissä olisi mitän järkeä (paitsi sille huijarille joka sen halvimman järjestemän myi), että kaikkea ei tehtäisi maalämmöllä. Se oli 100% mitoitus siiinä tarjouksessa.

Ei järjestelmää kannata mitoittaa sen historian suurimman pakkashuipun mukaan. Jos vastuksia käytetään apuna kylmimpinä päivinä vuodessa on järjestelmä hyvin mitoitettu.

 

Tietenkin kannattaa, lämpöpumput maksavat suunnilleen saman ja kun porarit on tontilla, niin ne lisämetrit tosiaan kannattaa, nämä 70% järjestemät tarkoittavat että talvet mennään suoralla sähköllä ja muu aika sitten maalämmöllä, mikä on aivan hullua.

Islannissa veden lämmittäminen ei maksa, mutta meillä maksaa kun sitä laavaa ei löydy lapiolla kaivamalla.

Jos nyt oikein ymmärsin niin ap asuu rivitalossa, jonka vesikiertoinen lattialämmitys toimii maalämmöllä. Lämmityksen veskierto on suljettu. Lämmityksen maksaa taloyhtiö.

Ap haluaa suihkuun. Suihkuvesi lämpiää joko rivitalon yhteisvaraajassa taloyhtiön laskuun tai ap:n hallinnoimassa asunnossa ap:n laskuun. Google ei tiedä onko ap:n talossa kaikille yhteinen lämminvesivaraaja vai huoneistokohtaiset lämminvesivaraajat. Ap:n pitää itse selvittää tämä. Lämminvesivaraaja on niin iso, että sen olemassaolon kyllä tietää jos se on asunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näillä säillä sekä vesi että lämmitys kuluttää sähköä reilummin, koska maalämpö ei vain riitä.

 

Tietenkin riittää eihän sellaisissa järjestelmissä olisi mitän järkeä (paitsi sille huijarille joka sen halvimman järjestemän myi), että kaikkea ei tehtäisi maalämmöllä. Se oli 100% mitoitus siiinä tarjouksessa.

Ei järjestelmää kannata mitoittaa sen historian suurimman pakkashuipun mukaan. Jos vastuksia käytetään apuna kylmimpinä päivinä vuodessa on järjestelmä hyvin mitoitettu.

 

Tietenkin kannattaa, lämpöpumput maksavat suunnilleen saman ja kun porarit on tontilla, niin ne lisämetrit tosiaan kannattaa, nämä 70% järjestemät tarkoittavat että talvet mennään suoralla sähköllä ja

En minä mistään 70 % järjestelmästä puhunut, vaan siitä että jos vastukset on apuna vuoden kylmimpinä päivinä, joita on ehkä 2-3 viikon ajan, on järjestelmä oikein mitotettu. Jos vastuksia ei tarvita ~koskaan, on järjestelmä ylimitoitettu. 

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt oikein ymmärsin niin ap asuu rivitalossa, jonka vesikiertoinen lattialämmitys toimii maalämmöllä. Lämmityksen veskierto on suljettu. Lämmityksen maksaa taloyhtiö.

Ap haluaa suihkuun. Suihkuvesi lämpiää joko rivitalon yhteisvaraajassa taloyhtiön laskuun tai ap:n hallinnoimassa asunnossa ap:n laskuun. Google ei tiedä onko ap:n talossa kaikille yhteinen lämminvesivaraaja vai huoneistokohtaiset lämminvesivaraajat. Ap:n pitää itse selvittää tämä. Lämminvesivaraaja on niin iso, että sen olemassaolon kyllä tietää jos se on asunnossa.

Google ei sitä tiedä, mutta AP:n viestistä käy selvästi ilmi että käytössä on yhteisvaraaja, koska lämpimälle vedelle on oma mittari.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti

Ei järjestelmää kannata mitoittaa sen historian suurimman pakkashuipun mukaan. Jos vastuksia käytetään apuna kylmimpinä päivinä vuodessa on järjestelmä hyvin mitoitettu.

 

Tietenkin kannattaa, lämpöpumput maksavat suunnilleen saman ja kun porarit on tontilla, niin ne lisämetrit tosiaan kannattaa, nämä 70% järjestemät tarkoittavat että talvet mennään suoralla sähköllä ja

Olen samaa mieltä. Osateholle mitoituksessa oli järkeä ennen invertteripumppuaikakautta, sillä siten saatiin käyntijaksot pienillä tehontarpeilla riittävän pitkiksi ja käynnistykset vähäisiksi. Invertteripumpuissa taas säädetään pumpun pyörimisnopeus tehontarpeen mukaiseksi, joten reservitehosta ei ole käytössä mitään haittaa.