Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Annetaanko muista 2-vuotiaista tällaista palautetta päiväkodissa? Nolottaa.
01.01.2024 |
Lapsemme on ollut päiväkodissa loppukesästä asti, hoidimme häntä kotona 2 v asti. Päiväkodissa on samat pysyvät aikuiset ja ryhmäkoko on nykymittapuulla kohtuullinen eli ei ole yli-iso ryhmä ja aikuiset ovat lapselle tuttuja. Lapsella on aina ollut säännöllinen päivärytmi, syö kotona hyvin, nukkuu sikeästi yöt, ulkoilemme/liikumme ja ruutuaikaa on korkeintaan Pikku Kakkosen verran päivässä (ruuduttomia päiviä on myös joka viikko). Lapsi saa kotona huomiota, juttelemme paljon, luemme kirjoja ja eletään sellaista "maalaisjärkisen tavallista elämää". Alusta asti on opetettu käytöstapoja lapselle ja painotettu, että päiväkodissa pitää kuunnella aikuisia ja toisia kohdellaan kauniisti.
Lapsella on alkanut uhmaikä ja päiväkodissakin näkyy haastavaa käytöstä. Saadaan lapsesta useamman kerran viikossa negatiivista palautetta. Lapsi testaa rajoja myös päiväkodissa ja työntekijät ovat selvästi ärtyneitä asiasta. Lapsi syö päiväkodissa huonosti ja saattaa esimerkiksi häiriköidä ruokailua ja hänet pitää siirtää syömään eri pöytään kuin muut lapset. Lapsi saattaa heittää jonkun lelun lattialle, vaikka on kielletty heittämästä. Lapsi saattaa sanoa aikuiselle tai lapselle "mene pois!", vaikka tuollaista kieltä meillä ei käytetä kotona. Kotona lapsi yrittää välillä tuuppia meitä vanhempia ja aina painotetaan, että ketään ei saa koskaan töniä/lyödä tms. Lapsi saattaa kielloista huolimatta höpöttää itsekseen nukkarissa, eikä nukahda päiväunille (tämä häiritsee aikuisia ja lapsia). Nolottaa ja hävettää, kun lähes joka päivä päiväkodista tulee tällaista palautetta. On käyty tuo palaute lapsen kanssa läpi ja sanoitettu, että ei saa tehdä asiaa X. Puhe tuntuu kaikuvan lapsen kanssa kuuroille korville. Lapsi oli ennen uhmaiän alkua rauhallinen, touhukas ja kiltti ja nyt meno on ihan toisenlaista.
Mitä ihmettä tässä tilanteessa pitäisi tehdä? Päiväkodissa ollaan selvästi ärtyneitä, kun lapsemme "ei osaa käyttäytyä". Ollaan parhaamme mukaan yritetty puuttua tilanteeseen, mutta emme töistä käsin voi vaikuttaa siihen, miten päiväkotipäivä sujuu. Samalla mietin, onko lapsemme jotenkin poikkeuksellisen vaikea vai saavatko muut 2-vuotiaat tällaista palautetta?
Kommentit (323)
Anteeksi nyt, mutta ymmärsinkö oikein, että 2-vuotiaan kanssa käytte näitä asioita jälkikäteen läpi? Eihän tuonikäisen kanssa siitä mitään hyötyä ole, vaan kyllä siellä päiväkodissa pitää asiaan puuttua silloin, kun on tilanne päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On käyty tuo palaute lapsen kanssa läpi ja sanoitettu, että ei saa tehdä asiaa X.
Lopeta tuo välittömästi. Ruokit tuolla vain lapsen riekkumista päiväkodissa stressamalla häntä. Kotona palaudutaan päiväkotipäivästä eikä vellota negatiivisessa palauteessa, jonka kohdetta lapsi ei enää edes muista. Hän on vasta 2v, ei mikään kone.
Tulkitsetkohan palautetta ihan oikein? Nuo kuulostaa niin pieniltä jutuilta, että vaikea kuvitella henkilökunnan olevan tuosta ärtynyt. Varmaan kaikki lapset siellä tekee jotain noista mainitsemistasi asioista. Ehkä tässä on nyt vaan viestinnässä joku ongelma? Lisäksi tuo luettelosi minkä kaiken "suoritat oikein" lapsesi kanssa kotona, kertoo vain siitä että taidat olla vähän epävarma vanhemmuudessasi. Tutki tätä asiaa.
Mä en oo ikinä käynyt mitenkään tarkasti läpi sitä mitä päiväkodissa on tapahtunut (jos ei oo oikeasti ollut jotain erityistä esim oppinut jonkin uuden asian, tehnyt jotain ensimmäistä kertaa esim leikannut saksilla, niin tietysti on kehuttu todella paljon), oon kysynyt että oliko kiva päivä. Pieni ei edes osaa vastata. Kyllä meillä on keskitytty siihen yhdessä olemiseen ja siihen että saa täyden huomion minulta. Leikittely yhdessä, pidetty sylissä...
Jotkut täällä ihmettelevät, tulkitseeko ap oikein jne mutta meillä oli vuoden juuri tuollaista. Lapsemme siirtyi isojen ryhmään vähän alle 2v oltuaan vain hetken pienillä ja isojen ryhmässä vaatimustaso on ihan mahdoton noin pienelle. Vuosi tätä väännettiin välillä johtajankin kanssa ja pyydettiin siirtoa, mutta ei onnistunut. Kuulimme joka päivä haukut lapsestamme ja vihjailua siitä, että on jokin persoonallisuushäiriö tms. Uhma, suuri muutos, suuret vaatimukset ja jatkuva negatiivinen palaute aiheuttivat sekä lapselle että minulle niin pahan stressin, että olin irtisanoutua, jotta voin jäädä kotiin lapsen kanssa. Lapsen uhma helpotti ja saimme sovittua, että negatiiviset asiat vain viestillä, ei lapsen kuullen niin kaikki helpottui. Pyytäkää samaa ja lapselle kotona paljon positiivista palautetta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MInä olen joka kerta kysynyt - niin hyvästä kuin pahasta - että mitä te aikuiset tuolloin teitte, miten reagoitte ennen tai jälkeen. Siirrän keskustelun hoitajiin ja heidän tekemisiinsä, koska en voi tehdä asialle mitään, kun ole töissä, mutta päiväkodin aikuisten reaktioille voi tehdä jotain.
Oma lapsi saa palautetta siitä, että keskittyy liian hyvin, tekee asioita liian pitkään (esim. jaksaa piirtää pitempään kuin 3 min) jne. ja olen tunnustanut, että en voi asialle mitään, yritämme yhdessä hoitajien kanssa löytää asiaan ratkaisua. Avuksi on neuvottu puhelimen hankkimista vain lasta varten, se saisi hänestä enemmän "hetken lapsen".
Tunnista chat gpt trollaus.
"saattaa esimerkiksi häiriköidä ruokailua ja hänet pitää siirtää syömään eri pöytään kuin muut lapset".
Joko sun lapsesi häiriköi tai ei, mutta tuo tekstinpätkä on 100% puhdas esimerkki chat gpt pyydetystä tarinasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli aikoinaan samanlainen tilanne. Kotona lapsen kanssa ei ollut ongelmia, mutta tarhasta tuli jatkuvaa negatiivista palautetta. Myöhemmin selvisi, että hänellä oli sensitiivisen integraation häiriö, eli eräänlainen aistiyliherkkyys. Tarhan melutaso yksinkertaisesti kuormitti häntä liikaa.
Ihan normaalia että noista asioista kerrotaan. Lapsen päivästä tulee kertoa REHELLISESTI eikä kaunistellen. Kysymys ei ole siitä että lapseen ollaan ärtyneitä. Jonkin verran tollaisia lapsia on mutta ei kovin paljon. Koulutettu henkilökunta myös tunnistaa hyvin esim alkavat persoonallisuushäiriöt ja osaa suositella teille hoitokontakteja jos niitä tarvitsette. Älä ota niin henkilökohtaisesti asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa normaalilta uhmaikäisen käytökseltä. Lisäksi kuulostaa siltä, että lapsesi on sopeutunut tarhaan aika hyvin, koska uskaltaa näyttää kielteisiä tunteita myös siellä. Monet "kiltisti" käyttäytyvistä vain ovat vieraskoreita, koska jännittävät vieraita aikuisia. Luulisi "ammattilaisten" ymmärtävän tämän. (Ainakiin oman lapsen kohdalla tarhassa jopa kovasti odotettiin, milloin rentoutuu ja alkaa näyttää kielteisiä tunteita.)
Olen samaa mieltä tässä esitettyjen kommenttien kanssa, että ei kannata käydä päivän "huonoa" käytöstä lapsen kanssa enää illalla läpi. Huonoon käytökseen toki puututaan silloin, kun sitä esiintyy. Mutta kerratkaa mieluummin hyviä juttuja ja tarhan kivoja puolia.
Ja hoitajille voisi ihan sanoa, että heidän palautteensa tuntuu moitteelta. Ehkä kyseessä on kommunikaatiokatkos. Kysy suoraan, ovatko sitä mieltä, että uhmaikäisen uhmakas käytös on epänormaalia? Ja jos ovat, mitä heidän mielestään vanhempien pitäisi tehdä. Pyydä vasukeskustelua, ja itse ehkä pyytäisin, että kutsuvat ihan psykologin paikalle, jotta lapsen "hankala" käytös voidaan käydä ratkaisukeskeisesti läpi (ilman että lapsi kuulee). Ehkä psykologi voisi jopa käydä ryhmässä seuraamassa lasten (ja aikuisten) toimintaa etukäteen?
Varmasti sopeutuminen vie aikansa. Kyllä moni saa huonoa palautetta päiväkodissa, eli tuskin olette ainoita. Meillä on taas toisinpäin. Lapsi saa pelkkaa suitsutusta päiväkodissa, kotona haistattelee eikä tottele...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne on ottaneet teidän lapsen silmätikuksi ja yrittää saada sille ongelmia, koska hän on saanut olla kotihoidossa kaksivuotiaaksi ja kotona vaikuttaa olevan kaikki hyvin. Siellä on varmasti ongelmalapsiakin, mutta niihin ei viitsi puuttua. Helpompaa on vainota kilttiä ja kunnollista perhettä. Törkeää laittaa eri pöytään syömään, se on kiusaamista.
Näin se menee. Itse seurasin harkkarina vierestä juuri tällaista toimintaa. Oikein kaivoivat ongelmia niistä parista lapsesta, jotka olivat saaneet mahdollisuuden kasvaa kotona.
Itse näin vain paremmin voivat pikkuiset, en ongelmia. Kuitenkin henkilökunta jo kertoi ennen lasten näkemistä, että taas tulee näitä, joista on varmasti ongelmia. "Ongelmaksi" riitti, ettei heti onnistunut ihan joka juttu 100% nappiin. Ei kyllä onnistunut muillakaan, mutta se ei kiinnostanut, ainoastaan näitä kahta vainottiin.
Teki pahaa, kun koko ajan vanhemmille näpäyteltiin, miten lapsista näkee, että ovat ties ja mitä. Ihan turhaa mielen pahoittamista, mutta miten siihen puutut.
Hävisi luottamus koko touhuun. Saisi olla niin, että alle 3veet olisivat vain kotona tai työssäkäyvillä esim. perhepäivähoidossa. Loppuisi turha nokittelu kokonaan ja lapsilla olisi rauha kasvaa ja kehittyä. Ihme laitoselämän ihannointia.
Tsemppiä ap!
Kertomuksesta tulee se kuva, että Sinusta ei pidetä päiväkodissa. Jos perheessänne on isä, anna hänen hoitaa lapsen yhteydet päiväkotiin. No problem. Olen ollut ekaluokkalaisten ope, ja kuulostat äidiltä, joka on liian aktiivinen ja tietää kaiken. Tai sitten päiväkodin vaihto?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
MInä olen joka kerta kysynyt - niin hyvästä kuin pahasta - että mitä te aikuiset tuolloin teitte, miten reagoitte ennen tai jälkeen. Siirrän keskustelun hoitajiin ja heidän tekemisiinsä, koska en voi tehdä asialle mitään, kun ole töissä, mutta päiväkodin aikuisten reaktioille voi tehdä jotain.
Oma lapsi saa palautetta siitä, että keskittyy liian hyvin, tekee asioita liian pitkään (esim. jaksaa piirtää pitempään kuin 3 min) jne. ja olen tunnustanut, että en voi asialle mitään, yritämme yhdessä hoitajien kanssa löytää asiaan ratkaisua. Avuksi on neuvottu puhelimen hankkimista vain lasta varten, se saisi hänestä enemmän "hetken lapsen".
Jos älykkyys hoitajien kesken on tuota luokkaa, niin ymmärrän, miksi nykylapset kulkevat aivottomana massana. Eli kaikkien on oltava toistensa klooneja.
Jos tuo kertomasi on totta, siirtäisin lapseni ihan muualle hoitoon, missä hän saisi kehittyä. En pidä aivottomaan latosmassaan väkisin tunkemisesta.
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia että noista asioista kerrotaan. Lapsen päivästä tulee kertoa REHELLISESTI eikä kaunistellen. Kysymys ei ole siitä että lapseen ollaan ärtyneitä. Jonkin verran tollaisia lapsia on mutta ei kovin paljon. Koulutettu henkilökunta myös tunnistaa hyvin esim alkavat persoonallisuushäiriöt ja osaa suositella teille hoitokontakteja jos niitä tarvitsette. Älä ota niin henkilökohtaisesti asioita.
Tähän on kommentoitava vakaopena, että ei taatusti ole opinnot sisältäneet kenelläkään persoonallisuushäiriöistä lapsuudessa yhtään mitään. Ei meillä opeilla, sosionomeilla tai varsinkaan hoitajilla ole sisältynyt parin vuoden kouluun näin pitkälle meneviä asioita. Edes adhd:tä, joka on huomattavasti helpommin tunnistettavissa, ei diagnosoida tai tutkita 2-vuotiaalla.
Vierailija kirjoitti:
"saattaa esimerkiksi häiriköidä ruokailua ja hänet pitää siirtää syömään eri pöytään kuin muut lapset".
TÄMÄ ASIA vie HETI pomolle!Näin ei saa tehdä! EI saa eristää, ei saa viedä pois tilasta, se vaan tosiaan ruokkii lasta, "saan huomiota kun teen näin"
Tuo negatiivinen kerronta, jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, silloin ollaan hiljaa! Asia ei muuksi muutu jos eivät saa tilanteita ratkaistua! " tavallinen päivä" niin tiedät...miksi kaataa JOKA päivä negaa niskaan!
Ja lapsi on KAKSI v! Opettelee elämään! JA sääntöjä!
Saako muuten ap äitinä sen negatiivisen palautteen? Saako isä jos hakee? Itse huomasin yhdessä vaihdeessa että itse äitinä sain kuulla kaikki pienet virheet mitä lapsi teki. Sitten kun kavereiden isät haki niin niistä samoista koiruuksista ei mainittu mitään. (tyyliin hyvä päivä oli...). Yhtä tapausta selvittelin sitten seuraavana päivänä ja selvisi ettei oma lapseni ollut tehnyt mitään vaan nämä kaksi muuta... Ja arvatkaa kuka sai negatiivisen palautteen? (Ja kahdelle muulle (isä haki) - hyvä päivä - palaute). Annoin kyllä johdolle palautetta, sen jälkeen loppui. (Toki vaihtui opettaja / hoitakin ja nyt palaute on reilua ja rakentavaa...toki hyvääkin)
🤣 kuulostaa tyypilliseltä 2v lapselta, ja tosiaan uhmaikä nyt vielä päälle. Tuohan on hienoa, että päiväkodissa luottaa aikuisiin niin, että uskaltaa näyttää siellä myös toisen puolen. Meille hihkuttiin päiväkodissa,kun lapsi oli ekan kerran saanut "itku-potku-raivarin". Sanoivat, että kokevat, että lapsi luottaa hoitajiin niin paljon, että uskaltaa päästää tunteita ulos eikä jemmaa niitä. Huonoon käytökseen toki pitää puuttua, ja aikuisten täytyy puuttua ja opastaa, mutta en olisi kovin huolissaan. Kasvamisessa on eri vaiheita. Toki jos käytös jää päälle, ja alkaa näkyä kotonakin, sitten voisi miettiä, onko päiväkodissa jotain erityistä tapahtunut, vai mikä on.
Vierailija kirjoitti:
En oo kertaakaan saanut huonoa palautetta 2-vuotiaasta, joka on nyt puoli vuotta ollut päivähoidossa. Ainoastaan yksittäisiä kertoja on sanottu, ettei ruoka ole maistunut. Muuten aina kerrotaan kivasti mitä on leikkinyt ja mitä muuta on touhuttu. Onko siellä teidän päiväkodissa ihan ammattitaitoista väkeä töissä?
Samaa mietin. Kun itse olin pkodissa töissä, alle 3-vuotiaiden ryhmässä(12) lasta, oli nukkarissa aina kaksi aikuista. Mikäli oli rauhattomampi lapsi, oltiin hänen lähettyvillä rauhoittaen päivälepoaikaa. Ei me annettu negatiivista palautetta, kerroimme päivän kulun ja mikäli lapsi ei nukkunut, kerroimme siitä. Joskus saatoimme mainita, että meni nukkumaan rauhoittuessa pidempään, ei sen kummempaa.
Mitä uhmaikään tulee, on sitä kaikilla. Lapsella ei ole vielä hallussa, miten toimia. Ei ole tavatonta etteikö lapsi tönisi, paiskoisi tavaroita, lyö, pyydä menemään pois. On aikuisen tehtävä olla johdonmukainen ja ohjaava näissä tilanteissa.
Alue: Aihe vapaa
Itsellä on v-käyrä sen verran korkealla, että veisin tuossa tilanteessa varmaan tädeille jonkun "uhmaikä selkokielellä" tyyppisen teoksen ja sanoisin, että lukekaapa siitä. Normaaleista asioista on turha ruikuttaa. Ei se lapsi edes iltapäivällä muista mitä aamulla tapahtui. Kunhan isoimmat asiat tulee kerrotua, se riittää. Ei jokaista nuhinaa ja nahinaa tarvitse raportoida. Se kuormittaa jokaista. Myös niitä tätejä.