Olenko lapsellinen alentaessani kihlatun miesystäväksi?
Olemme 30+ pariskunta, yhdessä lukuisia vuosia. Parisuhde on muuten hyvä ja rakkaudentäyteinen mutta suhteen dynamiikka on se että minä naisena ohjaan laivaa ja mies raahautuu perässä. En haluaisi ottaa määräilevän emännän roolia, mutta miesystäväni on sellainen ettei suunnittele mitään nykyhetkeä pidemmälle. Oli kyse sitten tulevaisuudesta, jonkun syntymäpäivälahjan hankkimisesta, viikonloppusuunnitelmista tai siitä onko jääkaapissa ruokaa. Myös lastenhankinta menee kategoriaan jos sä haluat. Mies ei tunnu omaavan mitään omia suunnitelmia tai haaveita ylipäätään.
Menimme aikoinaan kihloihin minun ehdotuksesta. Myös muut isommat päätökset auton valinnasta auton ostoon mies on jättänyt käsiini varsinaisena päätä sä -miehenä. Viiden vuoden kihlauksen jälkeen aloin sitten tuskastua siihen ettei mies reagoinut mitenkään kun aloin puhua avioliitosta vaikka mies oli aiemmin puhunut miten menemme naimisiin. Sekä minulle että ystävien ja perheen kesken. Mutta kun käytännössä aloin tehdä järjestelyitä ja katsoa hääpaikkaa tai tiedustella olisiko maistraatti parempi vaihtoehto, miehestä ei saanut irti juuta tai jaata. Jaksoin sitten aikani yrittää puhua asiasta kunnes nyt kärsivällisyyteni on finaalissa ja tiedän että saisin miehen kyllä naimisiin taivuttelun ja jankkaamisen seurauksena mutta kukapa haluaisi naimisiin noin.
Otin (itse muuten itselleni ostamani :D) kihlasormuksen pois ja miehen kysyessä asiasta ilmoitin tälle että hänet on nyt alennettu miesystäväksi. Ja ei, en ole eroamassa tämän tähden. Avioliitto ei ole minulle itseisarvo mutta olen ärsyyntynyt periaatteen tasolla että mies lupaili avioliittoa vuosikausien mutta lopulta se ei realisoidu ellen projektijohda sitäkin pitkän väsytysprosessin saattelemana.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"
On ihan täysin normaalia, ettei kumppanilla ole mitään mielipidettä siihen minkä väriset työpöydät puolison työpaikalle ostetaan. Outoa edes esittää tuollaista esimerkkiä.
Sen sijaan se, että hankitaanko lapsia on asia johon täytyy olla joku mielipide. Jos itselleni mies vastaisi tuollaiseen asiaan "ihan sama", laittaisin miehen luistoon saman tien. Vastuullinen aikuinen ei vastaisi koskaan noin ja itse taas en alentuisi seurustelemaan muuta kuin vastuullisen aikuisen kanssa."
Esimerkki oli kärjistys siitä kuinka vähän asialla voi olla toiselle. Ei ole yhtä määritelmää siitä mikä on tärkeä ja mikä vähemmän tärkeä asia. Asioiden merkityksen itselleen jokainen päättää ihan itse. Joillekin "yleisesti" tärkeänä pidetty asia voi olla "ihan sama"
Ei kukaan ole päätösoikeuttasi asian tärkeydestä kiistänytkään. Mitään absoluuttisesti
Miksi alat puhua tässä minusta yksilönä? Selitin asiaa yleisellä tasolla jolloin kaikki yksilöt poistetaan. Lueppas kommenttini uudestaa ja sano missä kohtaa kerron itsestäni mitään.
42. Kohdistan sanani sinulle yksilönä, koska kyseessä on sinun mielipiteesi. Sinä et ole kaikki miehet, vaan aika poikkeuksellinen tuossa suhteessa. Ei siis ole kyse mistään miesten yleisestä piirteestä, joka on minusta melkoisen mielenkiintoinen kuten ap:n miehenkin tapaus. Itsekin tällaisiä miehiä tunnen ainakin yhden.
Syitä tällaiselle käytökselle on monia. Yksi ilmeisin on vielä mainitsematta eli se, että mies välttelee häitä ja viivyttää, koska ei olekaan ihan varma siitä onko tämä se suhde, jonka hän tahtoo päätyvän naimisiin. Eli suhde on arkipäiväistynyt, toisen huonot puolet ovat hiertämässä, jolloin ei välttämättä ole se oikea paikka mennä naimisiin, vaan miettiä terapiassa onko suhteella minkäänlaista järkevää tulevaisuutta olemassa.
Miehethän tunnetusti vaihtavat naista vasta sitten, kun on uusi jo katsottuna, eivät aiemmin. Siksi he jumittavat suhteessa, jossa eivät enää rakasta, mutta ap:n tapauksessa ei välttämättä näin ole. Pitäisi selvittää mistä kaikesta on kyse.
Mitä ap on mieltä saamistaan kommenteista? Vai oliko tämä vain trolli.
Painostitko miehen myös kihloihin? Ostit sormuksetkin itse itsellesi.
En tiiä, mutta yksi ystäväni on tuon tyyppinen. Hän ei jotenkin suostu ymmärtämään, ettei tuolla tavalla saa hyvää miestä, että roikkuu ja painostaa. Joku kiltti perässävedettävä saattaa löytyä, joka hyväksikäyttää taloudellisesti. Jos mies ei osta itse sormusta kihloihin mennessä, niin minun mielestäni kihlaukset jää siihen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap on mieltä saamistaan kommenteista? Vai oliko tämä vain trolli.
Hyvää keskustelua aiheesta sekä pohdintaa joka on kyllä saanut tajuamaan että tein virheen jo siinä että ajoin alunperinkään kihlajaisasiaa.
Vierailija kirjoitti:
42. Kohdistan sanani sinulle yksilönä, koska kyseessä on sinun mielipiteesi. Sinä et ole kaikki miehet, vaan aika poikkeuksellinen tuossa suhteessa. Ei siis ole kyse mistään miesten yleisestä piirteestä, joka on minusta melkoisen mielenkiintoinen kuten ap:n miehenkin tapaus. Itsekin tällaisiä miehiä tunnen ainakin yhden.
Syitä tällaiselle käytökselle on monia. Yksi ilmeisin on vielä mainitsematta eli se, että mies välttelee häitä ja viivyttää, koska ei olekaan ihan varma siitä onko tämä se suhde, jonka hän tahtoo päätyvän naimisiin. Eli suhde on arkipäiväistynyt, toisen huonot puolet ovat hiertämässä, jolloin ei välttämättä ole se oikea paikka mennä naimisiin, vaan miettiä terapiassa onko suhteella minkäänlaista järkevää tulevaisuutta olemassa.
Miehethän tunnetusti vaihtavat naista vasta sitten, kun on uusi jo katsottuna, eivät aiemmin. Siksi he jumittavat suhteessa, jossa eivät enää rakasta, mutta ap:n tapa
Yhä edelleen et tiedä minun mielipidettäni yhtään mistään koska käsittelen asiaa ulkopuolisena tarkkailijana. Silloin ei voi sanoa että kenellekkään ei olisi toisen työpöydän värillä väliä tai että kaikille olisi perheen perustamiskysymyksellä väliä vaan pitää rajata tämmöiset ennakko oletukset pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap on mieltä saamistaan kommenteista? Vai oliko tämä vain trolli.
Hyvää keskustelua aiheesta sekä pohdintaa joka on kyllä saanut tajuamaan että tein virheen jo siinä että ajoin alunperinkään kihlajaisasiaa.
Niinpä, mitäs läksit.
Nyt leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
42. Kohdistan sanani sinulle yksilönä, koska kyseessä on sinun mielipiteesi. Sinä et ole kaikki miehet, vaan aika poikkeuksellinen tuossa suhteessa. Ei siis ole kyse mistään miesten yleisestä piirteestä, joka on minusta melkoisen mielenkiintoinen kuten ap:n miehenkin tapaus. Itsekin tällaisiä miehiä tunnen ainakin yhden.
Syitä tällaiselle käytökselle on monia. Yksi ilmeisin on vielä mainitsematta eli se, että mies välttelee häitä ja viivyttää, koska ei olekaan ihan varma siitä onko tämä se suhde, jonka hän tahtoo päätyvän naimisiin. Eli suhde on arkipäiväistynyt, toisen huonot puolet ovat hiertämässä, jolloin ei välttämättä ole se oikea paikka mennä naimisiin, vaan miettiä terapiassa onko suhteella minkäänlaista järkevää tulevaisuutta olemassa.
Miehethän tunnetusti vaihtavat naista vasta sitten, kun on uusi jo katsottuna, eivät aiemmin. Siksi he jumittavat suh
Yhä edelleen et tiedä minun mielipidettäni yhtään mistään koska käsittelen asiaa ulkopuolisena tarkkailijana. Silloin ei voi sanoa että kenellekkään ei olisi toisen työpöydän värillä väliä tai että kaikille olisi perheen perustamiskysymyksellä väliä vaan pitää rajata tämmöiset ennakko oletukset pois.
Juuri tämä, ei voi ottaa ennakko oletuksena että ketään kiinnostaa mikään asia. Jos kaikki lähtisivät siitä että omat asiat, vaikka kuinka tärkeät, on muille 'ihan sama' niin elämässä olisi helpompaa
Moni jää tuollaiseen (=huonoon) suhteeseen koska tuntuisi liian hirveältä myöntää että on tuhlannut elämästään aivan liian monta vuotta väärään ihmiseen ja yksinoleminen pelottaa. Tuohon kun tekisi vielä lapsia niin ai että mikä perhehelvetti, lapsistakaan ei tasapainoisia tule kun vanhemmat korkeintaan sietävät toisiaan jotenkuten.
Älä jää suhteeseen, jossa koet olevasi enemmän äidin roolissa kuin avo-tai aviopuolisona
Hyvä kun tajusit, ettei hän ole kihlattusi, vaan mies, jota roikotat perässäsi. Analysoit tilannetta järkevästi. Tajuat, ettei mies tule muuttumaan.
Miestä ei kiinnosta sinä eikä teidän suhde. Miestä kiinnostaa helppo, sinkkuutta miellyttävämpi elämä, jonka hänelle mahdollistat antamalla seksiä ja jakamalla kuluja jne.
Älä ainakaan lapsia tuon kanssa tee, ellet halua hoitaa niitä itse.
Miksi tyydyt suhteeseen, jossa toinen ei osoita rakastavansa ja välittävänsä. Ei ota vastuuta kumppaniaikuisen tavoin? Onko turvallinen suhde noin? Uskotko, ettet saa parempaa/ketään muuta ja suhteessa on helpompaa kuin sinkkuna?
Jos mies on ollut alusta asti perässä vedettävä, tahdoton olio, niin onhan se sinulta väärin vaatia, että nyt yht'äkkiä pitäisi tämän avioitumisasian kohdalla osoittaa omaa aktiivisuutta ja omatoimisuutta. Miksi edes sitoa tahdoton otus sormuksella itseesi kun ei se siitä ole mihinkään lähdössä ja loppupeleissä tulee vaan hidastamaan myös sinun elämääsi.
Outoa haukkua miestä olioksi jos tämä vain suostuu toisen juttuihin asioissa joilla ei ole itselle niin väliksi.
S