Lue keskustelun säännöt.
Anteeks mutten oo ikinä tajunnu, miten "meänkieli" eroaa suomesta? Tai siis se on igan yks yhteen Länsi-Lapin murteella puhuttua suomea.
29.12.2023 |
Kellään suomalaisella ei ole mitään vaikeuksia ymmärtää sitä eikä "meänkielisillä" suomea.
Vaikkei olis ikinä käyny Lapissa, sitä tajuaa ihan täysin. Joo muutama sana voi olla omansa siinä murteessa, mutta niin on kaikissa suomen murteissa ja slangeissa.
En tajua yhtään tätä, että tämä harvinainen oma kieli. Ihan perus suomea se on. Sanotaan "meän", ku tarkoitetaan "meidän". Onpa erikoista.
Ite en oo Tornionjokilaaksosta. Rovaniemellä asuttiin kuusi vuotta eli minun alakouluaika ja sitten palattiin Etelä-Suomeen, mistä sukuni on . Mitään pienimpiäkään vaikeuksia ei ole käsittää tätä erikoista, niin ihmeellisen harvinaista spessu-kieltä. Tykkään siitä murteesta, kuulostaa kauniilta, mutta ei se mikään kieli ole.
Kommentit (51)
Kielen ja murteen välille vedetään joskus aika mielivaltaisia viivoja. En nyt ole meänkielen asiantuntija missään nimessä, mutta maallikkona pitäisin sitä enemmän suomen murteena kuin erillisenä kielenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meän kieli ei ole pelkkä murre.
Kielessä on paljon ruotsin vaikutusta, sanastoa yhä enemmän ruotsista. Kielen rakenne taivutuksineen ja sijamuotoineen taas on suomea.
Olen kotoisin Länsi-Lapista, mutta vanhempani eivät puhuneet meän kieltä. Hieman pohjoisempana Tornion jokilaaksossa asuneet sukulaiset osaksi puhuivat ja ymmärsivät. Asuivat molemmin puolin Väylää. Meän kieltä siis puhutaan myös Ruotsissa.
Vierailija kirjoitti:
Meän kieli ei ole pelkkä murre.
Kielessä on paljon ruotsin vaikutusta, sanastoa yhä enemmän ruotsista. Kielen rakenne taivutuksineen ja sijamuotoineen taas on suomea.
Olen kotoisin Länsi-Lapista, mutta vanhempani eivät puhuneet meän kieltä. Hieman pohjoisempana Tornion jokilaaksossa asuneet sukulaiset osaksi puhuivat ja ymmärsivät. Asuivat molemmin puolin Väylää. Meän kieltä siis puhutaan myös Ruotsissa.
Kuvailit juuri murteen. Jos kielioppi on suomea, sitten meänkieli on suomea. Mitä olen kuullut meänkieltä, niin kieliopiltaan se on ihan suomea, mutta siinä on paljon lainasanastoa tosiaan ruotsista, mikä tekee murteesta hankalamman ulkopuoliselle. Mutta toisaalta, jos miettii vaikka jotain vanhanaikaista stadin slangia, niin onhan sekin suomen kieltä, mutta siinä on vain paljon lainattua sanastoa etenkin ruotsista. Nykyäänkin 70 v mummolla olisi paljonkin hankaluuksia ymmärtää eräiden nuorten puhetta, jossa on paljon etenkin englannista lainattua sanastoa ja fraaseja. Silti nuo nuoret edelleen puhuvat suomen kieltä, oli heidän murteensa tarkemmalta määritelmältään sitten mikä tahansa.
Meänkielihän on Suomen yksi murre.
Kieli tullut sinne Ruotsin puolelle ihan Suomen puolelta aikoinaan.
Sitten se kieli on saanut Ruotsista omat vaikutteensa aikojen saatossa.
Kielen nimeäminen on poliittista. Karjalasta tai meänkielestä ei puhuttaisi, jos Suomen maantieteellinen alue olisi ollut laajempi sekä itään että länteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta, mutta olen olettanut että näissä kieli ja murre on tavallaan synonyymejä, oletan murteen olevan paljon uudempi sana kuin kielen. Että ennen vanhaan on ollut ihan luontevaa puhua vaikka Savon kielestä, kun ei ole ollut samalla tavoin kansallisidentiteettiä ja yhtä kattavaa suomenkieltä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketä kiinnostaa lappalaisten turhat marmatukset.
Vierailija kirjoitti:
Meänkielihän on Suomen yksi murre.
Kieli tullut sinne Ruotsin puolelle ihan Suomen puolelta aikoinaan.
Sitten se kieli on saanut Ruotsista omat vaikutteensa aikojen saatossa.
Niin no suomenkielisiä on asunut pitkällä nyky-Ruotsin puolella aikanaan ja heitä on jäänyt Ruotsin puolelle rajaa siinä vaiheessa, kun Suomi liitettiin Venäjään ja rajan paikaksi päätettiin Tornion- ja Muonionjoet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut ymmärtävinäni että meille suomenkielisille se näyttäytyy vain suomen murteena, mutta meänkieltä itse puhuvat eivät ymmärrä suomea. Eli heidän kannaltaan katsottuna se on eri kieli mutta ei meidän.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut ymmärtävinäni että meille suomenkielisille se näyttäytyy vain suomen murteena, mutta meänkieltä itse puhuvat eivät ymmärrä suomea. Eli heidän kannaltaan katsottuna se on eri kieli mutta ei meidän.
No onpas heikkoa, jos suomea eivät ymmärrä. Meänkieli ja suomen yleiskieli ovat kuitenkin lähempänä toisiaan kuin suomi ja viro.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se suomessa kovin omalta kieleltään vaikutakkaan, mutta ruotissa se on vähemmistökieli
Jos kykynet kirjoittamaan tänne kykenet googlaamaan meänkielen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kielen nimeäminen on poliittista. Karjalasta tai meänkielestä ei puhuttaisi, jos Suomen maantieteellinen alue olisi ollut laajempi sekä itään että länteen.
Meänkieltä en tunne, mutta kyllähän karjala kielenä on ihan eri asia kuin mitä murretta puhutaan nykyisin Suomen itäosissa. Kieltä en ymmärrä yhtään sillä siinä on ihan oma sanastonsa, murretta taas tajuan hyvinkin.
Kyseessä on Ruotsin valtion pyrkimys vähätellä suomenkielisten määrää Ruotsin alueella. Jakamalla Suomen kieli kahteen eri osaan saadaan kaksi pientä vähemmistöä.
Jos asiaa yhtään tutkailee niin tuo olisi se autenttinen suomen kieli. Nykysuomi on pääasiassa Agricolan luomaa vajaa tuhat vuotta sitten. Kveenien historia juontaa jo kauas ennen kirjoitettua historiaa.
Asiasta kukkaruukkuun: osaako kukaan muuten kertoa, miksi ruotsissa sana puhua on prata, kuten monissa suomen murteissa on myös esim praatata (rauma, häme, oulunseutu jne), mutta sitten tanskan kielessä, jonka pitäisi olla se alkuperäinen ennen ruotsin (murretta), puhua onkin tale? Toki tala on myös ruotsissa, mutta eikö tämä antaisi osviittaa että praatata onkin alkujaan muinaisesta suomesta? Onko tätä kukaan mahtanut tutkia
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on Ruotsin valtion pyrkimys vähätellä suomenkielisten määrää Ruotsin alueella. Jakamalla Suomen kieli kahteen eri osaan saadaan kaksi pientä vähemmistöä.
Höpöhöpö! Kyseessä on SUOMENKIELISEN ihmisen harrasteprojektista, jonka sai läpi korkealla taholla.
Suomea ymmärtämättömyys koskenee ennen kaikkea vanhempaa sukupolvea joka oppi sitä kotona, ei millään lailla ollut tekemisissä "varsinaista" suomea puhuvien kanssa ja joita rangaistiin jos uskalsivat koulussa puhua meänkieltä edes välituneilla keskenään.Ruotsihan ei ennen ollut mitenkään erityisen suvaitsevainen vähemmistökielten suhteen. Suomea ehkä jotenkin pitkin hampain siedettiin, kun Tukholmassa on ollut suomenkielinen seurakunta kai vuosisatoja.
Vierailija kirjoitti:
Jos asiaa yhtään tutkailee niin tuo olisi se autenttinen suomen kieli. Nykysuomi on pääasiassa Agricolan luomaa vajaa tuhat vuotta sitten. Kveenien historia juontaa jo kauas ennen kirjoitettua historiaa.
Asiasta kukkaruukkuun: osaako kukaan muuten kertoa, miksi ruotsissa sana puhua on prata, kuten monissa suomen murteissa on myös esim praatata (rauma, häme, oulunseutu jne), mutta sitten tanskan kielessä, jonka pitäisi olla se alkuperäinen ennen ruotsin (murretta), puhua onkin tale? Toki tala on myös ruotsissa, mutta eikö tämä antaisi osviittaa että praatata onkin alkujaan muinaisesta suomesta? Onko tätä kukaan mahtanut tutkia
Lopeta höpinäsi!
Niin. Myöskin Rovaniemellä sanotaan "meän" ja "teän", vaikkei olla Länsi-Lapissa.