Oliko sinulla ihan hirveä tämä vuosi?
Eilen oli täällä joku gallup ja kirjoitusta siitä, kuinka useille ihmisille tämä kulunut vuosi on ollut kauhea ja jopa elämän huonoin. Siis yksityiselämän puolella ollut pahoja tapahtumia, epäonnea ym. Niin, mietin, että onko tämä ollut laajempikin ilmiö, kun tästä samasta olen kuullut ja lukenut jo useasta paikasta.
Itselläni nimittäin ollut yksi elämäni kauheimpia vuosia tämä vuosi. Oikein musta vuosi täynnä kaikkea pahaa ja ikävää ihan jatkuvana virtana, eikä loppua näy vieläkään. Tulen muistamaan tämän vuoden ihan kauheana vuonna. Läheisten sairastumiset, epäonniset työprojektit, pettymykset ihmissuhteissa, sydänsurut, tulipalo, uupuminen. Sitä luokkaa.
Miten teillä muilla?
Kommentit (55)
Elämäni hirvein vuosi. Traumaattinen ero, siitä seuranneet mielenterveysongelmat, taloudelliset ongelmat, lapsiin liittyvät huolet...
Ihan kamala. Useampi läheinen kuoli, kuolinpesien asioiden hoito, asunto ei mennyt kaupaksi kuin rupuhinnalla, kaksi sairastettua koronaa, jalka- ja selkävaivoja, työttömyyttä jne. Huhhei sentään.
No tässä on puolivitsillä tullut sanottua, ettei kannata kenellekään enää soitella. Läheisillä on toinen toistaan kamalampia tragedioita perheissään ja elämissään. En ole tällaisiin huonojen uutisten vyöryyn kyllä koskaan elämässäni vielä törmännyt.
Olen selittänyt sitä ikääntymisellä. 50v alkaa kolkuttelemaan. On ihan luonnollista että ikääntyvät vanhemmat ja aikuistuvat lapset herättää erilaisia huolia.
Itselläni on ollut ihan ok vuosi. Minulla on myös ollut selittämätön sairaus, joka vei työkyvyn joiksikin kuukausiksi. Muiden elämiin verrattuna koen kuitenkin että kaikki on hyvin. Elän, hengitän. On ruokaa ja katto pään päällä.
Henkisesti raskas vuosi takana. Alkuvuodesta avioero. Ex oli hankkinut salaa uuden kumppanin ja asunnon. Tuli sokkina. Onhan tässä ollut käsiteltävää. Toisaalta tuntuu ihanalta jättää tämä vuosi taakse. Olisipa ensi vuosi edes vähän kevyempi.
Koira ja 2 hyvää ystävää kuollut tänä vuonna. Toisen hautasin juuri ennen joulua että aika raskas vuosi on ollut.
Läheisen kuolema, ero ja sain tietää ettei työsopimusta jatketakaan vuodenvaihteen jälkeen. Loppuvuosi varsinkin ollut yhtä alamäkeä. Henkisesti olen kuitenkin paremmassa kunnossa kuin esimerkiksi joskus burn outissa tai sairastaessani vaikeaa masennusta. Raskas vuosi, mutta toivoa ei ole menetetty. Itseasiassa ero toi paljon hyvääkin jaksamiseen.
Vuosi 2022 oli elämäni pahin (olen 50v). Tämä vuosi on tuonnut paljon iloa, valoa ja lämpöä.
Mutta, juuri nyt on tummia myrskypilviä kipujen ja epävarmuuden vuoksi. Pistää mielen matalaksi, tiedossa useiden kuukausien hoitoja ja paljon rahanmenoa siihen liittyen ja lopputulosta ei ketään tiedä.
Vielä reilu viikko sitten olisin sanonut, että Vuosi 2023 oli pelkästään ihana, mutta terveyshuolet + kivut ovat järkyttävä yhdistelmä.
Mietin yksi päivä ihan samaa asiaa. Tuntuu, että todella moni tuttava ja ystävä on väsynyt ja uupunut erilaisiin vastoinkäymisiin. Itsellänikin on ollut monenlaista onnettomuutta, tapaturmaa ja taloudellisia ongelmia tänä vuonna. Koko ajan pelottaa, että mitä seuraavaksi, koska aina kun edellisestä pahasta selviää, seuraava odottaa oven takana. Ja onhan nämä vuodet yhteiskunnallisestikin olleet vuosi vuodelta hullumpia.
Todella raskas vuosi takana. Oma sairastuminen leikkauksineen, totaalinen loppuunpalaminen hirveän työtaakan alla yhdistettynä vielä kesken olevaan kuntoutumiseen johti pitkälle sairauslomalle.
En ole eläissäni ollut näin uupunut. Terveyshuolet, Sodan uhka ym kauheudet painavat mieltä.
Läheinen sairastui levinneeseen, parantumattomaan syöpään. Toinen läheinen menehtyi. Lisäksi kahdella lapsistani on vakavia terveysongelmia ja kolmaskin tarvii henkistä tukea. Puoliso pystyy nipinnapin pitämään oman nenänsä vedenpinnan yläpuolella, joten kaikki on jäänyt mulle.
Kyllä olen kaikki yöt miettinyt, että miten tästä selvitään ja mistä löydän aiemman positiivisen mieleni. Kun ihminen ajetaan totaalisen loppuun, ei enää pysty sitä positiivista asennetta löytämään.
Tsemppiä kaikille muille jaksamisen kanssa painiskeleville!
Raskas vuosi; työhön turhautumista, jatkuvasti väsynyt olo, veli kuoli yllättäen, vaihdevuodet, mieliala matala, yksipuolinen rakastuminen, etätyö flegmatisoi, paino noussut.
Jotain hyvääkin ollut; lemmikkieläimeni voivat hyvin ja ovat terveitä, työssä ihan mukaviakin ihmisiä, opiskelua.
Työttömyyttä, äidin hoitamista, haastavaa opiskelua uuteen ammattiin, vaikea korona, äidin sairaalakierre ja lopulta kuolema ja hautajaiset. Nukuin joulun. Olen vetäytynyt.
Yksi pahimmista. Töitä on tuntunut saavan etsiä kiven alta,on velkaa tullut ja mikä pahinta: sairastuin vuoden alussa vakavasti. Onneksi kuitenkin syy oireilleni löytyi loppuvuodesta ja olotilani parani. Kaikinpuolin todella vaikea vuosi.
Kyllä, työttömyyttä, tapaturmia, yhtäkkisiä sairastumisia, toteutumattomia suunnitelmia, monenlaista..
Minullakin oli tosi vaikea vuosi 2023. Toivon tästä vuodesta parempaa, vaikkei ole alkanut niin hyvin itselläni, sairaus paheni taas.
Toivon kaikille tasapuolisesti mahdollisimman hyvää ja rauhallista tätä alkanutta vuotta, 2024!
Viime vuosi oli ihan kamala. Tämä vuosi mennyt toipuessa. Ei tämäkään siis helppo, mutta vähän viimevuotista helpompi.