Jaksaisitko tämmöstä parisuhdetta?
Mies vaan makaa, ei läheisyyttä kuin harvoin. Mies alkaa riitelemään pikkuasioista ja tulee paha olo.
En saa tästä iloa.
Kommentit (23)
Meillä tää on toisinpäin. Itse olen erittäin väsynyt jatkuvaan sairasteluun ja kipuihin, olen äkäinen ja kosketus sattuu. Enemmän vituttaa oma itseni ja toivoisin että mies vaan jättäisi. Niinkuin muutkin. En jaksa enää edes hymyillä. Etsisi onnensa muualta, olen enää haamu oikeasta minusta.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeämpi kysymys on että miksi sinä jaksat.
Niinpä. On raskasta, kuin työtä.
En uskalla puhua kun mies saattaa suuttua.
Etsi itsellesi arvoisesi mies tai ole sitte ilman. Ei tuollasta, sinä olet tärkeä.
En jaksaisi. Minä kohtelen parisuhteessa kumppaniani hyvin, tietenkin, ja odotan samaa itselleni. Tietenkin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä tää on toisinpäin. Itse olen erittäin väsynyt jatkuvaan sairasteluun ja kipuihin, olen äkäinen ja kosketus sattuu. Enemmän vituttaa oma itseni ja toivoisin että mies vaan jättäisi. Niinkuin muutkin. En jaksa enää edes hymyillä. Etsisi onnensa muualta, olen enää haamu oikeasta minusta.
Sähän kirjoitit kuin mun tarinani. Meinasin ap:tlta kysästä, että miksi makaa, onko sairas tms.
Sitten tuli mieleen, että onko tässäkään pointtia, kun on sairas, eikä oikein muuhun pysty. Kaiken lisäksi meillä jylläs nyt vatsatauti joulun, että se joulusta. Tänään pääsin sängystä jopa ylös, ettei selkähaperru maatessa.
Jatkuva ärsytys, vitutus omaan mahdottomuuteensa. Mettinyt, että jos olisi terveempi ja joskus jaksaisin jotain, niin lähtisin. Mikä idea siinä sitten taas on, kun sittenhän mä olisin taas toinen ihminen. Ehkä siedettävämpi.
Mä tiedän, että mä vellon just nyt liikaa itsessäni, mutta kun ei muuhun pysty.
Tsemppiä sulle, jospa joskus vielä olisi kivaakin!
En jaksanut, onneksi tuli ero. Huonompi juttu kyllä lasten kannalta, kotien välillä matkustelu ei ole kivaa.
Miehen pitäisi puhua ulkopuoliselle, on niin vaikea välillä.
En tiedä kauanko jaksan.
Mies ei osoita kiintymystä juuri ollenkaan.
P-mammat ovat kuin kallio. Vakaita ja turvallisia, eivät petä eivätkä jätä.
Tässä kerran mies suuttui kun ilmaisin miltä musta tuntuu.
Outoa ettei se tajua että parisuhteen eteen pitää tehdä jotakin.
Olen kuin ilmaa sille.
Miksi näitä järjettömiä kysymyksiä esitetään jatkuvasti? Eivätkö naiset osaa itse päätellä mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeämpi kysymys on että miksi sinä jaksat.
Niinpä. On raskasta, kuin työtä.
En uskalla puhua kun mies saattaa suuttua.
No voi kyynel. Jos kerran haluat olla kynnysmatto, niin ole sitten.
Vierailija kirjoitti:
Onko mies ollut lääkärissä ja hakenut apua?
Vaikka olisikin, mikään ei pakota kiukkupussia passaamaan. Onneksi.
En tietenkään.
Etsisin iloa ja valoa elämään.