Neljä pientä aikuista on hyvä elokuva

Elokuvassa oli paljon hyvää pohdintaa ja myös kritiikkiä polyamoriaa vastaan, mutta loppuratkaisu oli epäuskottava, ajan henkeä miellyttävä, pakotettu. Tarina oli jo lähtenyt kulkemaan kohti sitä suuntaa, että tämä ei ole kestävää eikä missään nimessä tasa-arvoista ja hajottaa ihmiset. Hahmoissa oli muutenkin epäuskottavuutta. Loppuratkaisun mukainen avoin polyamoriaelämä esimerkiksi johtaisi tosielämässä erottamiseen kirkkoherran virasta. Puolueen puheenjohtajaksi pyrkivän asemassa oleva nainen, joka pyörii toisen miehen kanssa ravintoloissa ja lähtee tämän matkaan ravintoloista kahdestaan, myös päätyisi satavarmasti Seiskan lööppeihin ja riskeeraisi asemansa. Tätä ei elokuvassa mitenkään näytetty, vaan leffa päättyi kuin muusta elokuvasta erilliseen koko jengin yhteiseen jouluateriaan.

Up, katsoin just Areenasta.

Vierailija kirjoitti:

Up, katsoin just Areenasta.

No kerro mielipiteesi 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Up, katsoin just Areenasta.

No kerro mielipiteesi 

Aika lälläri se loppu kun olivat muka kaikki yhtä suurta perhettä ja konservatiiviset vanhukset kun muka hyväksyi.

Vierailija kirjoitti:

Vitsi tuo Alma Pöysti on huippu näyttelijä. Katsoin mm. Veden äärellä Ylen Areenan ruotsalaissarjan ja Alma ihan huippua näyttelijänä siinä puhumattakaan Kuolleet lehdet. Olen Alma-fani, kuten myös tykkään Jussi Vatasen näyttelijätyöstä.

Kyllä, Alma on. Kaksi muuta pääosan esittäjää tässä 4 aikuista (pappi ja hänen rakastajattarensa) olivat sitten suomalaiseen tapaan ylinäytteleviä tuijottajia. Silmät pyörivät, kaksi ilmettä vaihteli.Ärsyttää ja tuo on syy miksi en pysty kotimaisia "laatuelokuvia" katsomaan. Se nuori rakastaja oli aika hyvä, mutta inhosin puvustusta joka teki hänestä pellen näköisen. Sen saman tyylin olisi voinut tehdä vähemmin maskein ja asuin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä perusteella se on hyvä elokuva? Trailerissa ei ainakaan ollut mitään hyvää.

Komppaan tätä. Vaikuttaa ihan kivalta, mutta tyypilliseltä kotimaiselta elokuvalta: parin tunnin annos ei-erityisen-kiinnostavia ihmisiä, joilla ei ole oikeita ongelmia.

Ongelma pyörivät tasolla vähän kumppani kyllästyttää, pidettäiskö kuitenkin kulissit pystyssä hyppelemällä vähän vieraissa? 

Kertooko tämä oikeasti enemmistösuomalaisten elämänhaasteista? Että vähän kumppani kyllästyttää, mutta muuten ostetaan laatukuohuvaa ja ruusuja pöytään?

Vierailija kirjoitti:

Elokuvassa oli paljon hyvää pohdintaa ja myös kritiikkiä polyamoriaa vastaan, mutta loppuratkaisu oli epäuskottava, ajan henkeä miellyttävä, pakotettu. Tarina oli jo lähtenyt kulkemaan kohti sitä suuntaa, että tämä ei ole kestävää eikä missään nimessä tasa-arvoista ja hajottaa ihmiset. Hahmoissa oli muutenkin epäuskottavuutta. Loppuratkaisun mukainen avoin polyamoriaelämä esimerkiksi johtaisi tosielämässä erottamiseen kirkkoherran virasta. Puolueen puheenjohtajaksi pyrkivän asemassa oleva nainen, joka pyörii toisen miehen kanssa ravintoloissa ja lähtee tämän matkaan ravintoloista kahdestaan, myös päätyisi satavarmasti Seiskan lööppeihin ja riskeeraisi asemansa. Tätä ei elokuvassa mitenkään näytetty, vaan leffa päättyi kuin muusta elokuvasta erilliseen koko jengin yhteiseen jouluateriaan.

Sitten motkotetaan kun suuri yleisö suhtautuu nihkeästi tälläiseen tökeröön ja läpinäkyvään norminpurku-indoktrinointiin. Ehkä ihmisillä on vielä jotain arvostelukykyä!

Oli niin rumat näyttelijät että jo ensimmäisessä pettäjien suutelukohtauksessa pistin tuon Ylen leffan poikki. Jos joku maksaisi minulle noitten katsomisesta niin voisin katsoa loppuun. Mies oli ruma ja vastenmielinen ja samoin se naisnäyttelijä joka näyttää tosi tyhmältä aina ja jonka suosiota en ymmärrä ollenkaan. Näyttää joltain spanielin ja sammakon sekoitukselta se nainen. En ymmärrä miksei Anna A. tee noita rooleja koska on noista sisarista selvästi kauniimpikin.