Olisiko suomalaisen sinkun helppo/ vaikea muuttaa Pariisiin
Kaipaisin vaihtelua elämään, ja ehkä löytää elämänkumppanin. Kokemuksia? Vai olisiko helppo tai vaikea muuttaa vaikka Roomaan, tai minne? Jonnekin rannikolle?
Kommentit (57)
On helppoa. Eurooppalaisena saat asua missä lystää, ja jo miljoonat ihmiset asuvat siellä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi esim. Roomaan, Italiassa on paljon muita paikkoja kautta maan. Haluatko välttämättä isoihin kaupunkeihin, vai mistä on kyse?
En halua välttämättä, mutta en vaan tiedä parempia ehdotuksia! Tiedän, että en voi Colosseumin juureen muuttaa, mutten tiedä. Kerro sinä, jos tiedät! Sellainen eloisa paikka, missä voi tutustua, ja on helppo olla
Lienet osaava ottamaan yhteyttä näihin vuokranantajiin:
https://www.seloger.com/immobilier/locations/immo-paris-75/bien-apparte…[{%22inseeCodes%22:[750056]}]&sort=a_px&mandatorycommodities=0&enterprise=0&qsVersion=1.0&m=search_refine-redirection-search_results
Olisi. Kalliit vuokrat. Kieliongelmia, ranskalaiset eivät juuri halua puhua englantia.
Pienistä asunnoista karseat vuokrat eikä niissä ole samoja mukavuuksia kuin Suomessa.
En ikinä muuttaisi Ranskaan.
Vierailija kirjoitti:
On helppoa. Eurooppalaisena saat asua missä lystää, ja jo miljoonat ihmiset asuvat siellä.
Mutta ei se välttämättä ole niin helppoa suomalaisena ja sinkkuna, kuin syntyperäisenä. Siksi kyselen.Toki tiedän noiden olevan miljoonakaupunkeja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä vaikeimpia paikkoja muuttaa on nimenomaan Ranska. Siellä pitäisi olla kieli ainakin auttavasti hallussa, koska englanninkieleen suhtaudutaan erikoisen nihkeästi.
Kyllä minä osaan ranskaa ja italiaa, siksi niitä ajattelin, en ole vaan käymyt maissa. Aloitin opiskelun kirjkurssilla, sitten tv kielikurssit ja kansalaisopisto. Olen paljon opiskellut molempia.
No eihän siinä sitten. Ei kun laukkuja pakkaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Olisi. Kalliit vuokrat. Kieliongelmia, ranskalaiset eivät juuri halua puhua englantia.
Pienistä asunnoista karseat vuokrat eikä niissä ole samoja mukavuuksia kuin Suomessa.
En ikinä muuttaisi Ranskaan.
Ei. Inulla ole mitään rahaongelaa, ja osaan kyllä kieltä, mutta pelkään: osaanko olla ihmisten kanssa? Löydänkö sähköyhtiön, miten? Pärjäänkö? Onko paikkoja, joissa tutustua kumppaneihin. Mistä tiedän, mikä alue olisi oikea? En ole asunut ulkomailla.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen hinku suomalaisilla naisilla on saada ulkomaalainen mies?
Kysytkö tuota miehiltäkin jotka suuntaavat ulkomaille kumppaninhaussa? Ap ei kuulosta siltä että olisi hinku vaan että on jo ollut pidempää Suomen sinkkumarkkinoilla onnistumatta löytämään sopivaa kumppania. Suomalaisiin miehiin on todella hankala tutustua muutoin kuin kaveriporukan, töiden tai opintojen kautta.
Vahva kielitaito+ työpaikka!
Työttömänä ei kannata lähteä mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vahva kielitaito+ työpaikka!
Työttömänä ei kannata lähteä mihinkään.
En käy Suomessakaan töissä, olen pärjännyt muutenkin rahallisesi. Sikäli on sama, missä asuisin, En vaan jaksa tätäyksinäisyyttä enää, ja sosiaalista eristystä.
Ensin kävisin matkalla tutustumassa paikkaan/paikkoihin. Sen jälkeen lähtisin suunnittelemaan mahdollista muuttoa.
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla ei ole elämää suomessa, ei sitä tule olee ulkomaillakaan. Vielä vaikeampi löytää kavereita tai mitään.
Jos muuttaa miljoonakaupunkiin siellä on todella helppo löytää kavereita, koska siellä on paljon muitakin jotka etsivät kavereita ja esim Meet Upin kautta löytyy paljon sosiaalisia tapahtumia.
Italiasta varmaan Pohois-Italia sopisi suomalaiselle paremmin kuin etelä. Mites ois sitten vaikka Sveitsi, Hollanti tai Itävalta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vahva kielitaito+ työpaikka!
Työttömänä ei kannata lähteä mihinkään.
En käy Suomessakaan töissä, olen pärjännyt muutenkin rahallisesi. Sikäli on sama, missä asuisin, En vaan jaksa tätäyksinäisyyttä enää, ja sosiaalista eristystä.
Suurissa kaupungeissa ne säästötkin hupenevat hyvinkin nopeasti. Suuressa kaupungissa hukut todella massaan; yksinäisyys ja eristäytyneisyys kolahtaa ja kovaa.
"Kaipaisin vaihtelua elämään, ja ehkä löytää elämänkumppanin"
"En vaan jaksa tätä yksinäisyyttä enää, ja sosiaalista eristystä"
Sinulla on ihmeen ruusunpunaiset käsitykset ulkomaille muuttamisesta. Sinä, joka et ole edes Suomessa onnistunut luomaan sosiaalista elämää ja olet yksinäinen, luulet, että ranskalaiset ottavat sinut avosylin vastaan ja saat heti ihania ystäviä ja kaiken kukkuraksi löydät miehen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi. Kalliit vuokrat. Kieliongelmia, ranskalaiset eivät juuri halua puhua englantia.
Pienistä asunnoista karseat vuokrat eikä niissä ole samoja mukavuuksia kuin Suomessa.
En ikinä muuttaisi Ranskaan.
Ei. Inulla ole mitään rahaongelaa, ja osaan kyllä kieltä, mutta pelkään: osaanko olla ihmisten kanssa? Löydänkö sähköyhtiön, miten? Pärjäänkö? Onko paikkoja, joissa tutustua kumppaneihin. Mistä tiedän, mikä alue olisi oikea? En ole asunut ulkomailla.
Varmaan kannattaisi vaan lähteä kokeilemaan mikä paikka itseä miellyttää. Toki tuskinpa muuttaminen vieraaseen suurkaupunkiin sitä yksinäisyyttä parantaa. Työn, koulun tai jonkun yhteisö toiminnan kautta varmasti tutustuisi ihmisiin ja pääsisi helpommin sisään yhteisöön.
Ranskassa kieli tulee muuriksi nopeasti. Alkeet ei riitä yhtään mihinkään ja pari kielikurssia ei todellakaan riitä. Puhuttu ranska on ihan eri maailmasta kuin se mitä opit kursseilla. Byrokratia on helvetillistä eikä mitään lomakkeita (oikeasti, yhtään mitään!) ole saatavilla englanniksi.
Minulla on Ranskalainen mies, ja vaikka pystyn hänen ja hänen ranskalaisten ystäviensä kanssa kommunikoimaan ranskaksi koska he hidastavat ja yksinkertaistavat puhettaan minua varten ja tietenkin myös _haluavat_ ymmärtää mitä itse puhun, niin kun vieraillaan ranskassa saan kylmää kyytiä paikallisilta. He puhuvat niin nopeasti, monimutkaisesti ja omilla murteillaan että mulla ei ole mahdollisuuttakaan pysyä perässä ja pyörittelevät avoimesti silmiä mun puutteelliselle ranskan ääntämiselle. Turistipaikoissa monesti arvostetaan sitä, että ulkomainen edes yrittää ja auttavat parhaansa mukaan, mutta ns. arkisissa yhteyksissä mikään ei ärsytä ranskalaista enempää kuin ihminen joka ei puhu natiiviranskaa.
Ulkomailla asumisessa on "puolensa ja puolensa!"
Jos tunnet itsesi yksinäiseksi koto Suomessa, aivan varmasti tuntisit samoja tuntemuksia jossakin Pariisissa ja/ tai Roomassa.
Kyllä minä osaan ranskaa ja italiaa, siksi niitä ajattelin, en ole vaan käymyt maissa. Aloitin opiskelun kirjkurssilla, sitten tv kielikurssit ja kansalaisopisto. Olen paljon opiskellut molempia.