Lue keskustelun säännöt.
Voiko pianon virittää itse, jos ostaa mittarin, joka näyttää äänen taajuuden?
25.12.2023 |
Sitten vaan vääntelee kieliä kireällä sen mukaisesti?
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Ja todettakoon, että idea kysymykseeni tuli siitä, kun luin tuon YLE:n jutun siitä, että vanhoja pianoja tyrkytetään käytännössä ilmaiseksi, niin jospa ostaisi kympillä pianon ja yrittäisi itse viritellä sitä...
ap
Internetistä löytyy ohjeet, luultavasti enemmän on kiinni kuinka hermot kestää ja työkalut tuohon maksaa jonkin verran jos ei ole valmiina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pingotettu kieli kun irtoaa kiinnikkeestään ja räpsähtää vaikkapa silmään niin se on näkö pois. Jättäisin virittämisen ammattilaiselle.
Ammattilaiset ei käytä suojalaseja koska ovat niin pro?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kokeiltu eikä soittimia voi noin virittää. Olikohan se niin, että ne harmooniset pitää huomioida. Eli pitää laskea se Fourier muunnos. Jokainen taajuus koostuu useammasta korkeammasta ja matala-amplitudisemmasta taajuudesta. Pianon virittäminen on vähän kuin S- ja P-aaltojen analysointi geofysiikassa
Aika rohkea väite? Kyllä pianoja on ollut ja niitä on viritetty tuhansia vuosia ennen jonkun fourierin syntymää. Mutta joka asiasta voi tehdä ongelman ja siitäkin, kun kiertää ruuvia joka kiristää yksinkertaista rautalankaa, saa aikaan Projektin. Apn ajatus oli hyvä. Ja lopuksi vielä nopee tsekkaus alusta. Siinä se.
Piano keksittiin 1700-luvun alussa. Vuodet 1700-2020 niitä viritti ilman taulukoita ja laitteita ihmiset, joilla oli ABSOLUUTTINEN SÄVELKORVA
Absoluuttinen sävelkorva on sangen harvinainen. Monet sekoittavat sen suhteelliseen sävelkorvaan ja musikaalisuuteen.
Minunkin vanhempani rummuttivat, että minulla on absoluuttinen sävelkorva, kun opin helposti melodioita. Ei ole, jos viritän kitaran ilman vertailuääntä, se on ihan alavireinen. Joudun myös vertaamaan kieliä toisiinsa niiden keskinäisen vireyden tarkistamiseksi. Absoluuttisen sävelkorvan omaava vain rimpauttelee kieliä ja vääntelee ne vireeseen, hän kuulee sävelen korkeuden vertaamatta sitä muihin.
Jopa taas lainaukset menevät hassusti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pingotettu kieli kun irtoaa kiinnikkeestään ja räpsähtää vaikkapa silmään niin se on näkö pois. Jättäisin virittämisen ammattilaiselle.
Ammattilaiset ei käytä suojalaseja koska ovat niin pro?
Näinhän se usein on alalla kuin alalla. Ammattilainen myös usein on freelancer, vahinko on hänen omansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täysimittainen konserttiflyygeli on vaikea saada kuljetettua uudempiin kerrostaloasuntoihin. Portaikot tekee tenää eikä mahdu ovesta sisälle.
Viritä itse. Mikrofonilla nauhoitat äänen ja katsot spektristä taajuuden. Audacity paras ohjelma siihen. Sit vaan virittämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EI. Ammattilainen tekee niin paljon muutakin kuin vääntää viritysruuveja, Tavis epäonnistuu satavarmasti. Viritysmittarin korvaa puhelinsovellus kyllä hyvin. P.S. pianossa monta kieltä yhtä nuottia kohden.
Vierailija kirjoitti:
Viritä itse. Mikrofonilla nauhoitat äänen ja katsot spektristä taajuuden. Audacity paras ohjelma siihen. Sit vaan virittämään.
Spektrinörteillä vaan tulee hermoromahdus akustisen pianon kanssa, kun piano voi yhtenä päivänä olla ylä- ja seuraavana alavireinen säätilan mukaan.
Vire on aina kompromissi - tai kuten voisi jopa sanoa että pieni epävire kuuluu pianon luonteeseen, ja siksi riittävän hyvä relatiivinen korva on virittäjän paras työkalu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voi. Pianossa ei ole joka koskettimelle tiettyä taajuuslukemaa, johon virittämällä soinnut soivat hyvin. Mittarin käytön lisäksi virittäjän pitää kuunnella myös omalla korvallaan.
Miksi ei ole? Mikä esim. tämä sitten on?
Nuo ovat nuotin hetrsilukemia. Niistä voi ottaa viritystaajuudet esim a=440Hz mutta sen pidemmälle ei taulukon arvoilla pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viritä itse. Mikrofonilla nauhoitat äänen ja katsot spektristä taajuuden. Audacity paras ohjelma siihen. Sit vaan virittämään.
Spektrinörteillä vaan tulee hermoromahdus akustisen pianon kanssa, kun piano voi yhtenä päivänä olla ylä- ja seuraavana alavireinen säätilan mukaan.
Vire on aina kompromissi - tai kuten voisi jopa sanoa että pieni epävire kuuluu pianon luonteeseen, ja siksi riittävän hyvä relatiivinen korva on virittäjän paras työkalu.
Minun Steinway flyygelini vire todellakin vaihtelee hieman huoneilman ilmankosteuden vaihtelun mukaan, mutta vire aina palautuu entiselleen, kunhan kosteusprosenttikin palautuu takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyt selitys miksei toimi: ota kaksi puupalaa. Vaikkapa tuolin pienat. Kiristä ensi ihan täysille yksi naru niiden välille. Sitten laita toinen. Kiristä se täysin kireälle. Kolmas. Neljäs. Kun olet kiristänyt 20 narua ja palaat ensimmäiseen, se on löysällä. Koska ne 20 narua on kiristetty siinä välissä ja ne on vaikuttaneet siihen kokonaisuuteen.
Samalla lailla yhden kielen kiristäminen eli viritys vaikuttaa pianon muiden kielten sointiin. Virityksessä tehdään kokonaisuus, ei yksittäisten kielten säätö.
Pianon runko on niin luja että pieni säätö ei vaikuta mitenkään muihin kieliin. Älä puhu paskaa asiasta josta et tiedä.
Pianon kielien yhteenlaskettu vetolujuus on n. 15 tonnia, kyllä siinä lujempikin runkorakenne on kovilla. Teräskielisessä akustisessa kitarassakin yhteenlaskettu vetolujuus on muutaman sata kiloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyt selitys miksei toimi: ota kaksi puupalaa. Vaikkapa tuolin pienat. Kiristä ensi ihan täysille yksi naru niiden välille. Sitten laita toinen. Kiristä se täysin kireälle. Kolmas. Neljäs. Kun olet kiristänyt 20 narua ja palaat ensimmäiseen, se on löysällä. Koska ne 20 narua on kiristetty siinä välissä ja ne on vaikuttaneet siihen kokonaisuuteen.
Samalla lailla yhden kielen kiristäminen eli viritys vaikuttaa pianon muiden kielten sointiin. Virityksessä tehdään kokonaisuus, ei yksittäisten kielten säätö.
Pianon runko on niin luja että pieni säätö ei vaikuta mitenkään muihin kieliin. Älä puhu paskaa asiasta josta et tiedä.
Pianon kielien yhteenlaskettu vetolujuus on n. 15 tonnia, kyllä siinä lujempikin runkorakenne on kovilla. Teräskielisessä akustisessa kitarassakin yht
Tämä. Lisäksi pianoa ei esim. saa laittaa asunnossa ulkoseinälle, koska sen pronssiytimen lämpöliike on liian iso ulkoseinää vasten = muuttuu sointi lämpötilan ja kosteuden mukaan.
Pianon runko on luja, mutta esim. yhden kielen kiristäminen liikaa pilaa rungon. Samoin jos pianoa ei viritetä jatkuvasti, runko "löystyy" eikä enää pysy vireessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voihan sen "virittää" vaikkei mitään mittareita hankkisikaan. Se joka kyselee tätä ei tiedä pianon virittämisestä mitään ja ei saisi sitä vireeseen koskaan millään työkaluilla.
Numerolle 54. Kauhean vaikea uskoa, että yhtä kieltä liikaa kiristämällä saisi pilalle messinkirungon, jossa sitä vetoa on jo monen rekka-auton verran.
Samoin meillä on ollut piano ulkoseinääkin vasten, eikä mitään kamalaa ole tapahtunut.
Tottakai voi , mutta lopputulos ei välttämättä hyvä. Putkitöitäkin voi tehdä itse, jos osaa. Kerrostalosta toiseen flyygelin siirto maksoi juuri noin 800 euroa.
Outoa horinaa... unohda nuo harmoniset ja Fourierit, kyseessä ihan hupiukkojen horinat.
Totta kai voi, mutta ei ole helppoa kaavaa. Voit kuitenkin oppia pienonvirittäjäksi itsekin.
Voit ottaa netistä ilmaisen piano-ohjelman ja mitata taajuudet siitä. Laita tulokset tänne.
Virittäminen on kaikilla kielisoittimilla iteratiivinen prosessi, jossa kaikkien kielten kireys vaikuttaa kaikkiin muihin kieliin. Sitä pitää hinkata, kunnes hyvä tulee. Yksi strategia on ylikompensoida ensimmäisten kireyttä, jolloin muiden kiristyessä niiden kireys vähenee.
Pianon virittämiseen kuuluu myös pianon vasaramekanismin korjaukset ja koskettimien painotusten säädöt jne,, mutta kaikki on terveellä järjellä varustetun yksilön ymmärrettävissä. Netissä ja kirjastossa on ohjeita.
Digitaalisissa viritysmittareissa on nykyään kymmeniä valmiita viritysmalleja eri soittimille, joten jätä taajuusmittari ostamatta. Osta viritysmittari.
Jos et kuule ongelmaa jossain taajuudessa, piano on tarpeeksi vireessä sinulle. Naapuri kertoo, jos virhe on huomattava.
Voit myös virittää pianon tahallaan päin mäntyä ja soittaa avant garde -musiikkia. Ei ole sääntöjä.
Vierailija kirjoitti:
Täysimittainen konserttiflyygeli on vaikea saada kuljetettua uudempiin kerrostaloasuntoihin. Portaikot tekee tenää eikä mahdu ovesta sisälle.
Ovesta mahtuu kyllä varmasti sisälle, mutta sen sijaan mutkaisissa portaikossa kolmimetrisisen konserttiflyygelin kääntäminen voi olla hankalaa. Tosin en ymmärrä, miksi sitä kukaan haluaisikaan kerrostaloasuntoon, koska niin isosta flyygelistä lähtee liian kova ääni normaaliin asuntoon. Asuntoon sopii paremmin 160-180 cm pituinen flyygeli, ja silloinkin huoneen pitää olla tarpeeksi iso.
Flyygelistä otetaan kuljetettaessa jalat irti. Siksi sitä on selvästi helpompi saada mahtumaan esim. ovista kuin mitä monet kuvittelevat.
Kuten tähän mennessä on jo tullut ilmi, asia ei ole aivan yksiselkoinen. Siksi on syntynyt pianonvirittäjien ammattikunta, tosin nykyään useimmiten sivutoiminen.
Kuitenkaan en lakkaa hämmästelemässä, kuinka paljon mammapalstalta löytyy porukkaa, joka katsoo olevansa riittävän päteviä ottamaan kantaa tähänkin erikoisalueeseen.
Mitäs jos pysyisitte vaan esim. arvioimassa linnanjuhlien vaatetuksia tai haukkumassa työttömiä? Ettehän te toki niistäkään mitään tiedä, mutta eipä teidän juttujanne kukaan toisissaan otakaan.
Pingotettu kieli kun irtoaa kiinnikkeestään ja räpsähtää vaikkapa silmään niin se on näkö pois. Jättäisin virittämisen ammattilaiselle.