Miksi osaatte ajaa isoissa kaupunkikeskustoissa?

On vaan pitänyt mennä, ja kun sen monta kertaa tekee niin ei enää jännittä vaikka joutuisi tuntemattomille urille

Kumma kyllä, jos olen ummikkona pelkän navin varassa, niin stressaan vähemmän kun puolitutussa (kaupunki)ympäristössä. Työreissulla Losissa ajaminen oli ok kaikista ruuhkista huolimatta, mutta Helsingissä ja Tampereella ajamista vierastan. 

Jos on tuttu kaupunki, niin tietää, miten siellä ajetaan. Vieraassa kaupungissa se kartturi opastaa tai jos ei sitä ole, niin katson kartasta etukäteen reitin, mistä pääsen määränpäähän. Toki se, että tuntee liikennesäännöt ja näkee opasteet jo kauempaa, auttaa asiaa. Ja ettei mene paniikkin, jos onkin väärällä kaistalla tms.

Ensin kävin autokoulun ja sitten ostin auton ja ajessa noudatan liikennesääntöjä. Hyvin olen pärjännyt.

Kun noudattaa liikennesääntöjä, niin kummasti pärjää. 

On tullut ajeltua kaikissa Suomen isommissa kaupungeissa Keski-Suomesta alaspäin vuosikausia. Helsingin liikenteeseen kun tottuu, muissa ei ole mitään ihmetystä muutoin kuin jollei paikkoja tunne.

Los Angeles on autokaupunki, tiet on leveitä ja kaistoja on paljon, mikäs siinä on ajellessa. Se on nuo ahtaat ja kapeat eurooppalaiset kaupungit missä stressaa juuri se ruuhka ja törmääminen sekä kävelijät ja pyörät. Navigaattori kertoo mihin mennä mutta todella valppaana pitää olla.

Ennen navigaattoreita taisi olla Jyväskylä, mistä en meinannut osata ajaa pois. Muissa selkeämmät opasteet.

 :D

Olen pyöräillyt suomen mittakaavassa isoissa kaupungeissa, joten pohjatietoa tuli tätä kautta.

Autolla ajaminen on sen jälkeen aivan lasten leikkiä, koska säännöt ovat yksiselitteisiä, tiet hyvässä kunnossa ja pyöräilijöitä on oppinut ennakoimaan hyvin. Nykyään olen ajanut useassa, aivan vieraassa kaupungissa ongelmitta ulkomaillakin. Jos taskuparkkeerausta ei osaa, niin sitten saattaa olla pulassa. Taskuparkki on ainakin osattava.

En osaa mutta ajan vaan. Ei se ole kivaa.

Kävin autokoulun Helsingin ydinkeskustassa. Sen jälkeen kaikki (kotimaassa) on tuntunut helpolta.

Helposti.

Hieman etukäteisuunnittelua ja keskittymistä tekemiseen.

Ei se ole vaikeaa, ellei itse siitä tee vaikeaa.

Olen yli kolmekymppisenä ajanut kortin ja maalla asunut. Ajan viikoittain Tampereella keskustassa. Vähän haastavaa välillä kun tietöitä on nyt paljon mutta niin siellä muutkin sekoilee. Seuraa vaan liikennemerkkejä niin kyllä se sujuu. Helsinkiin en lähtisi välttämättä ajamaan. Varsinkaan niin että pitäisi pysäköidä jonnekin keskustaan. Parkkipaikan etsiminen on haastavampaa kuin itse ajaminen kaupungeissa.

Lukutaidosta on kyllä kovasti apua. Kun lukee niitä kylttejä ja toimii niiden mukaan, normaalisti pääsee just sinne, minne haluaa. Paitsi Tukholmassa, jossa ne ryhmittymisohjeet ei toimi ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen yli kolmekymppisenä ajanut kortin ja maalla asunut. Ajan viikoittain Tampereella keskustassa. Vähän haastavaa välillä kun tietöitä on nyt paljon mutta niin siellä muutkin sekoilee. Seuraa vaan liikennemerkkejä niin kyllä se sujuu. Helsinkiin en lähtisi välttämättä ajamaan. Varsinkaan niin että pitäisi pysäköidä jonnekin keskustaan. Parkkipaikan etsiminen on haastavampaa kuin itse ajaminen kaupungeissa.

Just tämä on lähtökohtani, eli maalta olen alunperin ja uudesta kortista haaveilen. Edellisen  (vain 1.osan) ajoin pienellä paikkakunnalla. Nyt olisi iso kaupunki. Tiedän siis, että osaan ajaa, koska pääsin silloin inssin läpi, mutta tämä kaupunkiliikenne on jotain aivan hullua :D

Suomessa on ihan ok ajaa kaupunkien keskustoissa. Helsingin liiketeessä en tykkää ajaa ratikkakiskojen takia, mutta pärjään sielläkin. Kortin ajaessani asuin ihan maalla. Joskus käytiin Tampereella ajamassa, mutta sielläkin pysyttiin kaupungin laidalla.

Lontoo on hankala vääränpuoleisen liikenteen takia. Vauhdit on kovia ja tiet kapeita ja mukaisia. Olen useammin ollut kartturina kuin kuskina siellä. Tämä oli vielä aikana ennen navigaattoria.

Sekaan vaan. Olen pikkukaupungista kotoisin, mutta asunut Helsingin kantakaupungissa 30 vuotta. Aluksi pelotti hitosti, mutta sitten mies puhui järkeä: Nopeudet ovat hitaita, reitit oppii, jos kolisee, se on todennäköisesti peltiä. Ja jos reitti on muuttunut (Helsingissä ihan vakio), silloin kaikki muutkin on yhtä kuutamolla. 

 

Miksikö? No siksi että autokoulussa opetetaan ja opitaan liikennesäännöt ja ne pätee kaikkialla Suomessa. Eihän se sen kummempaa ole. Ajaminen kaupungeissa tosin vaatii nopeaälyisyyttä ja sitä että kykenee havainnoimaan erittäin nopeasti asioita vähintäänkin 180 astetta ja vielä peilien välityksellä taaksepäinkin ja myös reagoimaan. 

Ei ajamaan opi kävelemällä.

Miksi? Koska niillä, joilla on ajokortti, tulisi olla myös jonkin verran valmiuksia, jonkin verran älykkyyttä ja kykyjä toimia? Jos ei ole, niin sen ajokortin voi viedä takaisin sinne poliisilaitokselle, koska julkinen liikenne on sinua varten..

Navigaattorilla on helppo ajaa. Ulkomailla isoissa kaupungeissa kyllä kaistan vaihdot vähän jännittää ja ratikat, mutta ilman kolareita on selvitty tähän asti. Sen olen päättänyt, etten ajan vasemmanpuoleissa liikenteessä.