pidatko omituisena perhetta, joka on lomalla vain kotonaan tekemassa normaaleja asioita ulkoulua, ruoanlaittoa, leikkeja. eivatka kay missaan kauempana, eika edes kylassa/kutsu ket

että viihdytään kotona, oman perheen kesken. Että koti on se paikka, jossa voi myös lomailla. Minusta on hienoa, kun perheet viihtyvät keskenään, ulkoilevat, laittavat ruokaa, leikkivät ja viettävät yhteistä arkea. Monesti, varsinkin sellaisissa perheissä, joissa molemmat vanhemmat ovat töissä ja lapset hoidossa/koulussa, se loma-ajan arki on juuri sitä parasta lomaa, jota ei normaaliisti työviikoilla koeta.



Tuskin kyse on sosiaalisesta elämästä vetäytymistä; ehkä sitä saadaan tarpeeksi muulloin.



Mutta, perheitä on monenlaisia ja kaikilla on oikeus elää niin kuin elää. Näin nimettömänä voin kuitenkin tunnustaa, että minulla ihmetyttää enemmän jatkuva meneminen ja se, että perhe ei viihdy keskenään kotona.

ei kaikilla ole varaa matkailuun, vaikka kuinka lasten kanssa haluaisivat tehdä reissuja. Eikä niitä samoja museoita ja uimahallejakaan aina jaksa.

onko oppinut käyttäytymään, liikkumaan ja elämään sosiaalista elämää. Vai onko näitä kotona kököttäjiä, jotka jännittävät uusia ihmisiä ja tilanteita ja pelkäävät kaikkea outoa.

Museoita ym. löytyy ihan Suomestakin, useimmilta paikkakunnilta jopa, joten aina ei tarvitse varsinaisesti " matkailla" kauemmaksi.

kotimaan- ja ulkomaanmatkailun välillä? En tehnyt.



25

tehdään yksi viikon tai kahden matka vuodessa ja loppuajat, kaikki viikonloput ja lomat ollaan kotona. Toki ystäviä tavataan, mutta yöt ollaan aina kotona. Eipä ole mitään paikkaa, mihin reissaisi eikä rahaakaan kun säästetään matkoihin.

Kauemmaksi

on ihan näkökulmakysymys.

Minä en puuttunut sinun puheenvuoroosi.



25

Sosiaaliset taidot syntyvät muusta kuin matkustamisesta. Ja toisaalta matkustaminen ei tee ihmistä sosiaaliseksi. Jos lapsesta tahtoo tehdä sosiaalisen, pitää tehdä kasvatustyötä; joko kotona tai sitten matkoilla.



T: todella epäsosiaalinen maailmanmatkaaja

Kyllä, oioin vähän sinua. Ja tartuin julkiseen puheenvuoroosi. Sitähän täällä on tarkoitus tehdä :D

Olen ihminen joka turhautuu jos ei voi tehdä asioita joista pitää eli taidejuttuja ja käsitöitä yms. Jos minulta kysyttäisiin niin kököttäisin AINA kotona ompelukoneen ja maalaustelineen ääressä! Matkalla yleensä turhaudun nopeaan kun ei pääse tekemään mitään ja odotan vaan kotiinpääsyä. Lasten kanssa ei olla vielä matkusteltu juuri missään mökkiä kauempana ja lapset 4v ja 1v. Ensi kesänä aateltiin ekaa kertaa lähteä jonnekin.



Koen lasten kanssa kauppaankin lähtemisen tosi työlääksi joten matkailu ei sinänsä houkkuttele kauheasti lasten ollessa pieniä.

Niin ja eikä meillä käykään ketään juuri koskaan kun en ole kovin sosiaalisella tuulella useinkaan tai sitten vaan aina kädet täynnä hommia. Silloin kun olen niin kukaan ei yleensä jaksa/halua/pääse tulemaan. :/ Olen ikuinen yksinäinen ahertaja.

Vierailija:

Olen ihminen joka turhautuu jos ei voi tehdä asioita joista pitää eli taidejuttuja ja käsitöitä yms. Jos minulta kysyttäisiin niin kököttäisin AINA kotona ompelukoneen ja maalaustelineen ääressä! Matkalla yleensä turhaudun nopeaan kun ei pääse tekemään mitään ja odotan vaan kotiinpääsyä. Lasten kanssa ei olla vielä matkusteltu juuri missään mökkiä kauempana ja lapset 4v ja 1v. Ensi kesänä aateltiin ekaa kertaa lähteä jonnekin.

Koen lasten kanssa kauppaankin lähtemisen tosi työlääksi joten matkailu ei sinänsä houkkuttele kauheasti lasten ollessa pieniä.

Minkä alan ihminen olet, koska olen samanlainen? t. filosofian opiskelija

Niitä nauhoittamalla ja katsomalla ehtii paljon syvällisemmin perehtymään kulloisenkin kohteen historiaan ja tapoihin kuin paikanpäälle matkustamalla. Ja rahaakin säästyy. Nojatuolimatkailu avartaa!

Itse me olemme reissussa kaikki lomat lähes kokonaan. Syykin siihen on selvä, suku ja ystävät asuvat ympäri Suomea, joten käydään loma-aikoin aheitä tapaamassa. SIihen meneekin koko loma, kun välimatkat ovat niin pitkiä. Ja yksi ulkomaanmatkakin yritetään tehdä vuosittain, jos rahat riittävät. Joskus käydään vain Tukholmassa, joskus sitten kauempana.

Nykyajan vitsaus on juuri tämä: ei osata olla, olla vaan. Pitää olla hirveätä touhua ja tohinaa ja menemistä ja sitten jotkut vielä luulee, että lapsi vahingoittuu, jos vain ollaan. Nykylapsille olisi tärkeää opettaa arjesta ja arkielämästä nauttimista, lomailu voi olla ja on usein parhaimmillaan rauhallista kotonaoloa, jolloin on aikaa ulkoilla, tehdä ruokaa, leikkiä lasten kanssa tms. Ymmärtäkää nyt hyvät ihmiset, että sen kummempia elämyksiä eivät lapset kaipaa! Kiva on joskus reissata tms. mutta työsäni päiväkodissa huomaa lapsista, millaista lomaa kussakin perheessä on vietetty... Ja tiedoksi vaan, ainakaan päiväkotilapselle reissaaminen on usein muuta kuin lomaa!

...Siis en vierasta mitään käsillä väsäämistä. Taiteen utelias moniottelija. :) Kotimammana siis olen ollut jokusen vuoden mutta kotonaolo on minulle aika luonteenomaista, vaikkei mitään rikkaita ollakaan..ainoa miinuspuoli kun mieskin työttömänä. :/ Senkään takia matkailut ei juurikaan inspaa...Töihin pakko hakeutua kun ei ole vielä resursseja syhtyä yrittäjäksikään, mutta ilman koulutusta vaan hankalata. Joku voisi kutsua minua tosi kapeakatseiseksi tyypiksi kun en tosiaan osaa kuin taiteilla...noh, semmoiseksi olen vaan syntynyt ja muuta en osaa. :) Olen antautunut taidoilleni sydämestäni enkä siten voi olla hetkeäkään tekemättä mitään kun rakastan sitä ajattomuuden ja vapauden tilaa mikä luomisessa syntyy.



se 38

Millaisia ne reissaavien perheiden lapset sitten ovat?

uteliasuuttaan kyselee 43

Vierailija:

Nykyajan vitsaus on juuri tämä: ei osata olla, olla vaan. Pitää olla hirveätä touhua ja tohinaa ja menemistä ja sitten jotkut vielä luulee, että lapsi vahingoittuu, jos vain ollaan. Nykylapsille olisi tärkeää opettaa arjesta ja arkielämästä nauttimista, lomailu voi olla ja on usein parhaimmillaan rauhallista kotonaoloa, jolloin on aikaa ulkoilla, tehdä ruokaa, leikkiä lasten kanssa tms. Ymmärtäkää nyt hyvät ihmiset, että sen kummempia elämyksiä eivät lapset kaipaa! Kiva on joskus reissata tms. mutta työsäni päiväkodissa huomaa lapsista, millaista lomaa kussakin perheessä on vietetty... Ja tiedoksi vaan, ainakaan päiväkotilapselle reissaaminen on usein muuta kuin lomaa!

Meillä lapset ovat tottuneet liikkumaan, tunnistavat eri kieliä, tykkäävät makustella erilaisia ruokia, tietävät että kaikki ihmiset eivät ole samannäköisiä kuin suomalaiset jne.



Kotimaassa yritetään tehdä useampi viikonloppureissu vuodessa, mökkikunnassa käydään aina perinnetilalla, museossa ja teemapäivillä.



Ulkomailla käydään pari kertaa vuodessa, yleensä kyläillään jonkun sukulaisen tai ystävän luona.

toisin kuin lomailleet yleensä, ovat väsyneitä ja ärtyisiä... Varsinkin jos reissusta on kotiuduttu tyyliin edellisenä päivänä. Eivät siis ole saaneet rauhoittua ja levätä, menee useita päiviä " palautumiseen" .



Enkä lähde väittämään, että kaikilla näin, mutta suosittelisin kyllä etenkin kodin ulkopuolella hoidossa oleville lapsille perheineen ainakin osittain mtyös kotilomaa! Eli älä sure, jos ei ole varaa reissailuihin tms. parasta mitä voit lapselle antaa on rauhaisa kotiloma; tehkää kaikkien herkkuruokia, käykää yhdessä pulkkamäessä (hehe, jos jossain onnistuu...) lukekaa monta iltasatua...