Täällä erittelen presidenttiehdokkaiden henkiset ominaisuudet ja arvelen miten ne vaikuttaa Venäjän tiedustelupalvelun vaikutusyrityksiin

Koska presidentti Suomessa on ennen kaikkea ulkopolitiikan ja de facto idän politiikan kärkinimi, on mielestäni otettava huomioon nimenomaan näiden henkiset ominaisuudet, koska niitä tarkkailee myös idän inhat. He varmasti iskevät kiinni, jos huomaavat heikkouden. Seuraavassa erittelyt kunkin ehdokkaan kohdaltai:

Stubb: taipumus narsismiin ja omahyväisyyteen on riski - venäläiset osaa pullistaa kohteen egoa siten että se alkaa palvelemaan heidän asiaansa. Narsismiin taipuvainen ei tätä itse tajua.

Halla-aho: koulukiusattu, eli voidaan simuloida vastaava tilanne eri tavoin ja murtaa. Sama kävi sille EU-miehelle Kiovassa, jonka tiedettiin pelkäävän kovia pamauksia. Venäjä pommitti tarkoituksella melko lähelle, ei tappaakseen, mutta pelotellakseen. Tämä onnistui

Aaltola: sama kuin Stubb, mutta myös yksinkertainen. Lisäksi menee helposti sekaisin, eli Venäjä voi pullistaa egoa mutta myös talloa sitä. Lopputuloksena valkotakkiset hakee.

Harkimo: täysin rahalla ostettavissa ja senhän venäläiset on jo tehneetkin. Tietävät, ettei tällä miehellä ole isänmaata

Haavisto: vaikeampi, koska homokortti ei toimi, sillä Haavisto on tietoisesti varuillaan. Lisäksi egoismi on hallinnassa, vaikkakin se on olemassa, joten häntä vastaan jouduttaneen käyttämään hienovaraisempia keinoja. Veikkaan, että Venäjä käyttäisi rajakikkoja tms tässä asiassa keppihevosena.

Rehn: liian yksinkertainen "tsuhna", tai siis ei älyllisesti yksinkertainen, mutta liian sinisilmäinen ja sopimuksiin luottava. Turkki käytti tätä hyväkseen päästäkseen valloittamaan EU:n, Olli oli asiaa ajamassa. Venäjä voisi yrittää vaikuttaa häneen jollakin "rehdillä sopimuksella", jonka Rehn uskoisi, mutta jota Venäjä rikkoisi samantien Rehnin tajuamatta.

Essayah: uskovaisuus on se mihin Venäjä vetoaisi kauniisti, ovelasti ja lopulta määräävästi. Essayahin pää ei sitä kestäisi, joten hän alkaisi palvella oletettua kirkkoa, jonka johtaja istuisikin yllättäen Venäjällä

Urpilainen: melko vaikea, koska ei tiettävästi  omaa näkyviä luonteen vikoja, mutta EU-uskovaisuus avaisi mahdollisuuksia vaikuttamiseen soluttamalla. Kenties hän olisi purkamassa Venäjän pakotteita jos oma "asiantuntija" niin kehottaisi tekemään. Tämä "asiantuntija" olisi tietysti maksettu Venäjän bulvaani.

Andersson: paradoksaalisesti Venäjän kannalta vaikein, koska on vasemmistolainen, ja Venäjä on äärioikeistolainen fasistimaa. Muutenkin nuori ja skarppi, joten mitkään yksinkertaiset yritykset ei helpolla läpi menisi. Uskon, että tämän kohdalla vaikutus aloitettaisiin rajakikkailun kautta, kuten Haaviston kohdalla.