Katsaus ehdokkaisiin 2024

Jonkun mielestä kaikki arvostelu on raakaa ja arviointi tarpeetonta? Mutta miten valita ehdokas ellei heihin tutustu? 

Mietin itsekseni, vaaleihin Tommolan kanssa lähetyksen jälkeen, millainen kuva minulle jäi.

Lukijavaroitus

kyllä, seuraavat ovat yhden kansalaisen mielipiteitä ja aivan takuuvarmasti jonkun mielestä raakoja. Lue siis omalla vastuulla

Ja kerro

Mitä mieltä sinä olet ehdokkaista tämän lähetyksen tiimoilta. 

Rehnistä tuli ulos ellei nyt sotaisuus niin ainakin ylemääräinen varautumispuhe. Ja kun kieltää elitismin ei vaimon kannattaisi esiintyä merkkiasusteessa. Jalkapallo tai kapakka, mikä tyhjä kavereista, ei pisteitä tuonut. 

Halla-Aho. Ei ihmisiä ympärillä, ei keskustele edes yleisellä tasolla perheensä asioista. Ainoa nostava ihminen löytyi nuoruudesta. Onko tarvittavia yhteistyötaitoja? Jäi kuva yhden asian ihmisestä. Meriitit ei mielestäni riitä. 

Aaltola ei tuntunut tietävän presidentin tärkeintä tehtävää tai sitten luki sanan tärkein=tarkin tehtävä. En pitänyt kodin lavastuksesta, lasten lelut oli tarkoituksella aseteltu. Hän on varmaan hyvä Isä ja se on ihan yhtä arvokas tehtävä.

Essayah ei myöskään vakuuttanut. En usko, että hän selviäisi hektisessä tehtävässä. Presidentti ei voi olla tyytyä, vaan hänen pitää olla Suomen etuja aktiivisesti ajava, yhteistyökykyinen "shakin pelaaja".

Harkimo, hyvä kokonaisuus, mutta presidentiksi tuo maailmankuva ei vaan riitä. Ihanat ja välittömät pojat nostivat kummasti arvostusta siinä missä naissuhteet on sitä laskeneet. Jotain hän on oikein osannut tehdä. 

Urpilainen. Nauroi paljon ja miten se sanonta nyt menikään... Tämä oli kuitenkin aitoa Juttaa. Koko kampanjan ajan näkynyt taktiikka oli hiottu viimeiseen reikään. Soini puolesta puhujana oli itselleni yllätys, mutta hyvä veto. Kaikki puheet oli hiottu, perhe piilotettu, valtiosääntö opittu, pieni piikki Haaviston suuntaan, "keksin sen juuri: olen sydänten presidentti", mutta tämä ei ole Jutta. Tuli mieleen, että hän on kuin nukketeatterin marionetti. Minua kiinnostaisikin ennen äänestyspäivää tietää, kuka on tämän taktisen pelin takana on? Jutta se ei ole. 

Haavisto. Aitous välittyi ja siksi helppoa antaa anteeksi pieni lavastus eli puolison lavastaminen tyylineuvojaksi. Äärimmäisen hyvä neuvottelija, kontaktit ja ammattitaito huippuluokkaa. Vahva poliittinen näkemys ja kokonaiskuvan hahmottaminen. Kykenee kiperiin päätöksiin. Vielä kaipaisin skenaarioita tulevaisuuteen. Millainen presidentti hän olisi 2024-2030 Suomessa? 

Andersson. Minusta hän oli täysin oma itsensä, mutta riittääkö se nyt? Ehkä enemmän kokemusta ja myöhemmin uudelleen ehdolle? Nuoria kosiskeltiin, mutta Lina tietäen vihreät arvot ovat hänen omiaan. Osaako hän hellittää niistä, jos Suomen etu vaatii? 

Stubb esiintyi oikein hyvin ja hänestä välittyi kuva: nyt Suomi liikkeeseen. Me liikumme liian vähän, se on totta. Arvojohtajana olisi ihan kiva olla henkilö, joka seisoo sanojensa takana.  Presidentin työ on kuitenkin nykyisellään aika puuduttavaa eikä ehdokkaan asialinjatkaan ole vielä selkiintyneet, minne Suomi joutuisi Alexanderin kelkassa?