Lapseton keski-ikäinen pari, mitä joululahjaksi?
Ärsyttää hankkia hyvin toimeentuleville aikuisille mitään, kun en ole huomannut heidän mistään ilahtuvan. On ostettu kukkia, suklaata, lahjakorttia sinne ja tänne, kehitysmaa-apua, jouluherkkukoria, torkkupeittoa, lyhtyjä jne. Alkoholia eivät käytä. Ovat kummeja meidän kaksosille ja muistavat siis paketein ja joskus setelillä lapsiamme. Vietämme sukulaissuhteen vuoksi joulua yhdessä ja on noloa, jos meillä ei vastavuoroisesti ole mitään heille. Itse elämne jo kolmatta vuotta köyhyysrajan alapuolella ja siksi emme kovin kallista voi hankkia. Lasten kuvista, piirustuksista ta askarteluista eivät välitä. En kertakaikkiaan keksi, mikä saisi heidät ilahtumaan. Muille aikuisille emme hanki mitään ja meidän osuus yhteisjouluun on leivonnaiset. Totuus on että vanhempani kustantavat jouluruuat ja meille myös bensakulut, jotta päästään tulemaan. Tämä palsta osaltaan on luonut sitä painetta, että jotakin pitäisi hankkia, kun kummit ja lapsettomat tuntuvat valittavan, että miksi heitä ei lahjota. Kertokaa mikä kelpaisi?
Kommentit (29)
Älä tee asiasta ongelmaa. Muista, että ajatus on tärkein. Kun annat lahjasi, hymyile ja mieti vaikka samalla mitä kaikkea hyvää nämä ihmiset ovat tuoneet elämäänne. Unohda silloin omat epäonnistumisen, alemmuuden, loukkaantumisen ym. tunteet. Aidosti ja lämmöllä annettua lahjaa ei tarvitse hävetä, oli se miten vaatimaton tahansa.
Älä anna lahjaa. Paras lahja on, että jätät meidät rauhaan edes jouluna. Me on väsytty sinuun ja siksihän emme vastaa sun viesteihinkään.
T. Keski-ikäinen pari
Ei mitään. Miksi aikuisten pitäisi ostaa jotain toisilleen. Sopikaa näin.
Stressi pois.
Vaikkapa joku seinäkalenteri voisi olla kiva lahja.
Jos he ovat sun lapsen kummeja, lahjaksi riittää jokin lapsen esimerkiksi koulussa tai kerhopaikassa askartelema juttu. Mun kummipojalla on tapana muistaa mua näin jouluisin ja mun sydäntä se kyllä lämmittää:)
Olen keski-ikäinen hyvin toimeentuleva lapseton nainen, enkä todellakaan halua yhtään mitään lahjaksi kummilapsilta. Lapsen tekemä kortti, piirustus tai joku askartelu on ok, jos hän on sellaisen halunnut tehdä. Mutta muuten en halua edes suklaata, koska en syö herkkuja.
Tehkää lasten kanssa lauluesitys, ei maksa mitään.
Mun sisko on tuollainen. Ihan sama mitä hälle ojentaa, niin ilmekään ei värähdä. Melkeimpä tympeä ilme hymyn sijaan.
Lakkasin ostamasta hälle mitään, kun mikään ei kelpaa. Itse ainakin ilahdun jo pelkästä huomioimisesta, kun saan jotain. Kaikki lahjat eivät ole juuri mieleisiä, mutta en kuitenkaan osoita sitä, tai kehtaisi ääneen sanoa, että huti tuli.
Olemme lapseton pari, mutta emme todellakaan odota lahjoja. Päinvastoin, olemme tyytyväisiä, jos emme saa lahjoja. Katsos kun kaikkea on, niin on hyvin vaikea innostua siitä "sadannesta torkkupeitosta" tms.
Miksi et voi kertoa suoraan, että taloudellinen tilanne on niin tiukka, että ette voi ostaa lahjoja aikuisille?