Mitä sä söit kun olit opiskelija?

Tehtiin yhdessä samassa solussa asuvien kanssa ihan perus kotiruokaa, laitettiin vaan enempi niitä halvempia aineksia täytteeksi.

Veljeni oli töissä leipomossa ja toi muotopuolia tai liian tummaksi paistettuja leipiä meille ilmaiseksi. Kun toi hotdogsämpylöitä, niin ostettiin iso paketti nakkeja ja syötiin monta päivää hodareita.

Kasvislisukkeina oli pääasiassa porkkana ja itse kerätyt puolukat. Kaupasta etsittiin aina halvimmat kausikasvikset.

Hommaa helpotti se, ettei ollut allergioita, herkkyyksiä eikä ideologioita ruoan suhteen kenelläkään.

80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa:

Spagettia ja tonnikalakastiketta 

Keitettyjä perunoita ja uunissa kuumennettua lenkkimakkaraa

Köyhimpinä päivinä pelkkää makaronia ja ketsuppia 

 

Hedelmiä, jos niitä sai markalla kilon. 

Yleensä riisiä ja voita. Kanelikorppuja. Mysliä. 90-l. 

Soijarouhe, pasta, pavut, kikherneet, pakastekasvikset. Halpaa ja terveellistä. 

Söin 2000-luvun alussa melkein joka päivä raakana paistettua perunaa ja makkaraa.

Etanoita, hanhenmaksapalleroita, pallokalaa, ja muita mereneläviä.

Vierailija kirjoitti:

Soijarouhe, pasta, pavut, kikherneet, pakastekasvikset. Halpaa ja terveellistä. 

Niin ja kaikenlaisia puuroja meni myös. Mannapuuro, riisipuuro, ohrapuuro

Tonnikalaa ja makaronia. Söin koulussa lounaan ja weetabixia illalla. Kesällä söin pelkkää makkaraa ketsupilla ja sinapilla, oli jatkuvasti vatsa kipeenä.

Lohta, hirvenlihaa, punaviinikastiketta, raikasta salaattia, raikkaita voileipiä ym. 

Vierailija kirjoitti:

Yleensä riisiä ja voita. Kanelikorppuja. Mysliä. 90-l. 

Mulla perunoita, paistettua sipulia ja voita. Aina opintotukipäivänä ostin puoli kiloa voita, kaksi kiloa sipulia ja 10 kg säkin perunoita. Ysärillä.

Mun tytär käy opintojen ohella töissä. Tekee ruuat itse. 

Savulohta eri tavoin, jämistä pastakastike. Jokirapupastaa, wokkeja, carbonaraa, bolognesea, lohikeittoa, risottoa, broileria eri tavoin. 

Diabeetikon täytyy syödä hyvin. Menee vähintään 10e päivässä

90-luvun alku. Ranskanperunoita, kalapuikkoja, makaronia, tonnikalaa, rahkaa+ananasta, paljon leipää. Söin usein koulun ravintolassa ruuan, opiskelijahintaan se oli siedettävän hintainen. Kun söi lounaalla tarpeeksi, niin ei tarvinnut illala kämpillä niin paljon syödä. Popkornia söin paljon. Kotoa vein mukanani perunaa ja marjoja, viinimarjamehua. Leivän päällä halvinta kinkkua, maksamakkaraa ja halvinta juustoa. Teetä. Teetä. Teetä.

En ole koskaan ollut puuroihminen, mutta kämppis keitti usein ruispuolukkapuuroa. Toinen kämppis söi riisiä+sieniä. Loputtomasti. En tiedä, miten ne sienet oli säilötty, ne ei olleet tavallisia suolasieniä.

Teen pöperöitä joihin tulee yleensä tomaattimurskaa, papuja, sipulia, valkosipulia, soijarouhetta ja mausteita. Tämä käy pastan tai riisin kanssa. Aika paljon tulee myös tehtyä linssikeittoa, munakasta, lämpimiä ruisleipiä ja puuroa. Opiskelijaruokalassa käyn pari kolme kertaa viikossa. 

Normaalia 80-luvun kotiruokaa. Makkarakeittoa, keitettyjä perunoita ja jauhelihakastiketta (opiskeluaikana luvuin punaisesta lihasta) kalakastiketta seitistä, kotona tehtyä pizzaa, makaronilaatikkoa, perunamuusia ja lihapullia ja janssonin kiusausta. 80-luvulla ei ollut vielä broileria kovasti tallella. Toi ei ollut ylipäätään mikään ongelma.

Sikapienellä budjetilla näin jälkikäteen ajatellen, mutta koska köyhässä lapsuuden kodissa laitettiin kaikki mahdolliset ruuat itse, (äiti keitti pääsiäismämminkin maltaista itse) niin siinä oppi tekemään hyvää ja edullista kotiruokaa. Ei ihminen edelleenkään mitään woltteja tarvitse. Halpaa ruokaa saa jos ns. osaa vanhan ajan malliin. Sitä omille lapsilleni opetan ja olen pakottanut heidät kaikki valitsemaan yläkoulussa kotitalouden valinnaiseksi riippumatta siitä mitä kiinnostuksen kohteita heillä muutoin on oppiaineita kohtaan. Ovat ymmärtäneet pakotukseni ja oppineet hyviksi peruskotiruokakokeiksi. Ei tarvita uusavuttomuuswolttausta. Opiskeluaika oli köyhää mutta ihanaa!

Kasarilla tuli syötyä aina jossain yliopiston ruokaloissa, opintojen alkuvaiheessa joskus jopa kahdesti päivässä, kun asuin alivuokralaisena, eikä keittiötä voinut aina käytellä, eikä edes huvittanut käyttää toisten nurkissa.

Soluasuntoon muutettua tuli syötyä ainakin paljon itse tehtyä pitsaa. Pallojuuston sai halvalla, samoin tonnikalahiutaleita purkissa. Paljon tuli syötyä myös voileipiä.

En muista, ei ole jäänyt millään tavalla mieleen. Tosin painoin silloin vain 51 - 52 kg. 

Ihan normaalia kotiruokaa itsetehtynä. Isompi annos kerralla ja pakastin annosrasioihin. Aivan kuin teen nytkin, 28 vuotta myöhemmin. Ei ole ansiotaso tai omaisuus vaikuttanut ruokailutottumuksiin.

Mulle setämiehet tarjosivat mitä ikinä halusin pientä palvelusta vastaan.

Jumankauta, opiskelu-ajasta meni varmaan puolet makuuasennossa jalat levällään.

Mä opiskelin ysärillä, kauppiksessa ja AMKssa oli ilmaiset lounaat. Leivät hain yleensä parin viikon välein leipomonmyymälästä, 2-laatua tai ylijäämiä, tosi halvalla. Ja aamupalat sekä iltapalat oli sit sitä leipää. Arkisin söin koulun jälkeen toisen lämpimän ruuan, yleensä tein koko viikoksi keiton, näitä peruskeittoja perunaa, sekavihanneksia ja nakkeja, makkaraa, jauhelihaa, joskus kanaa. Ja sit viikonloppuisin tukevampaa ruokaa, kun söin vaan yhden ruuan. Usein se oli sitten joku uuniruoka, makaroonilaatikko, janssoninkiusaus, lihaperunasoselaatikko, aurajuusto-perunaviipalelaatikko tms. Josta usein riitti myös ainakin maanantaille ruuaksi. Vihanneksia en paljon ostanut, lähinnä kurkkua ja porkkanoita. Sienestin ja marjastin (marjakiisseliä olen syönyt enemmän kuin riittävästi) paljon, kotoa sain omenoita, ja lisäksi sitten tarjoushedelmiä, muistaakseni usein satsumia tai omenoita, ja purkkiananasta.

Vierailija kirjoitti:

En muista, ei ole jäänyt millään tavalla mieleen. Tosin painoin silloin vain 51 - 52 kg. 

Minä muistan ja tosi pahalta , eräänkin kerran kun tulin koulusta , mitään muuta ei löytynyt kuin vähän leipää jota paistoin kattilassa. Pituus 169 ja paino 47 kg...