Lue keskustelun säännöt.
Nyt sit meidän rakas poikamme on
14.12.2023 |
Siirtynyt suonensisäisiin huumeisiin.
Tähän asti on käyttäny pillereitä, alkojolia, kannabista...16 v
Onneksi hänet laitetaan nyt päihdehoitoon väkisin, eikä enää kysellä hänen tahtoaan. Aiemmin se oli vapaaehtoista.
Ei voi muuta kuin rukoilla ja koittaa olla tukena.
Kommentit (71)
Ei myöskään aloiteta syyllistävää keskustelua kuka on oikeassa ja kuka väärässä.
Olen tuo äskeinen kirjoittaja joka pyysi ettei kiiisteltäisi uskonnon asioista.
Perheellä on nyt huoli ja hätä - kuten monella perheellä nykyään. Huumeita saa alaikäinen helpommin kuin alkoholia. Maailma houkuttelee ja nuoriso jakaantuu kahtia. On he päihteettömät, jotka urheilevat. Ja he jotka vetävät kaikkea, millä saa pään sekaisin.
Myös ns. kunnollisten perheiden lapset sortuvat. Maailma on nyt sellainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa sitä, että käydään seurakunnassa ja retkahdellaan uudestaan! Miksi ei vain päätä itse nollatoleranssia päihteille ja täytyykö ottaa uskonnollinen yhteisö mukaan "avuksi"? Miksi otatte edes sen ensimmäisen annoksen paskaa? En ymmärrä. Raittiina elämä on parempaa. Vastuu on itsellä ja kaveripiirillä, johon suostuu mukaan eli jälleen kerran vastuu on vain itsellä. Ei esim. Jeesuksella. Yksinäisyyskin on parempaa kuin huono seura.
Valitettavasti todennäköisyydet on sen puolella, ettei ap:n poika tuosta enää kuiville pääse. Mitä nuorempana poika kuolee yliannostukseen, sen nopeammin ap saa asian käsiteltyä ja jätettyä taakseen. Pahimmillaan narkomaani pilaa läheistensä elämän vuosikymmenien ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
En jaksa sitä, että käydään seurakunnassa ja retkahdellaan uudestaan! Miksi ei vain päätä itse nollatoleranssia päihteille ja täytyykö ottaa uskonnollinen yhteisö mukaan "avuksi"? Miksi otatte edes sen ensimmäisen annoksen paskaa? En ymmärrä. Raittiina elämä on parempaa. Vastuu on itsellä ja kaveripiirillä, johon suostuu mukaan eli jälleen kerran vastuu on vain itsellä. Ei esim. Jeesuksella. Yksinäisyyskin on parempaa kuin huono seura.
Luin juuri Kampin 16-vuotiaan ammuskelijan äidin tarinaa. Kaikilla on mahdollisuus, mutta kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia. Sinunkin kannattaa lukea välillä jotain muutakin kuin vain aihe vapaata.
Olen kiitollinen kaikille jotka haluavat rukoilla poikani puolesta.
En toivo että täällä kinastellaan uskonasioista, jokaisella on vapaus päättää omasta uskostaan.
Tunnen yhden pastori perheen. Heillä on kuollut lapsi huumeiden takia. Mutta silti he ovat olleet hyvä perhe.
Kenen tahansa perheessä voi käydä näin huonosti tai voi käydä hyvin ja lapset eivät ikinä päihteitä käytä. Siitä kannattaa silloin olla kiitollinen.
Minäkin saatoin joskus miettiä, kun kuulin nuoresta joka käytti huumeita ja touhus mitä sattu, että millaiset hänen vanhemmat oikein ovat kun eivät saa lasta kuriin.
Nyt olen itse samassa tilanteessa, ja kyllä se on vaikeaa, koska nuori ei tottele. Tekee mitä haluaa.
Nyt ymmärrän näitä muita vanhempia enkä enää mielessäni syyllistä heitä. Monet ovat aivan varmasti koittaneet auttaa lastansa. Niin mekin olemme tehneet. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rukous tuskin auttaa
Kyllä se auttaa.
Niin, sinua ehkä auttaa kun voit ulkoistaa kaiken henkisille voimille eikä tarvitse ajatella omaa rooliaan asioissa.
Kyllä se rukoileminen auttaa, nimenomaan sitä rukoilijaa itseään. Ei pelkästään siksi, että voisi väistellä omaa vastuutaan, vaan myös jotta voi selkiyttää itselleen asioita, vähän kuin keskustella jonkun kanssa, vaikkei se toinen aktiivisesti keskusteluun osallistukaan.
Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että ap todella on väistellyt vastuutaan ja kodin ilmapiiri on varmasti ollut todella ahdistava nuorille kasvaa. Minäkin olisin varmaan vetänyt ranteet auki jos olisin ollut ap:n mies.
Rukoilen myös sinun puolestasi että saat mielenterveysongelmiisi apua. Oikeasti, jos tänne kirjoittaa näin katkeroituneita kommentteja niin ei se psyyke ole oikein tolallaan. Enkä ivaa, sanon asiallisesti niinkuin ajattelen.
Voimia ap. Pitkä ja kivinen tie edessä, toivottavasti nuori saa tarvitsemaansa apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen hiton monta pastoria ja myös nuoriso- ja diakoniatyöntekijöitä ja lasten kanssa töitä tekeviä, joilta on kuollut lapsia huumeisiin. Jotkut ovat tulleet ensin alalle ja jotkut sen jälkeen, kun oma lapsi on kuollut. "Suutarin lapsilla ei ole kenkiä" eli omia lapsiaan eivät pysty suojelemaan tai jättävät suojelun uskonnolle. Osa lähti mukaan huumekokeiluihin, kun viettivät aikaa vanhempiensa työpaikoilla, joilla niitä liikkui paljon ja jos on papin lapsi, niin täytyy jotenkin esittää pahista, ettei tule kiusatuksi.
Olkaa itsenäisempiä ja rohkeampia ja pitäkää kuri ja rajat lapsille ja olkaa illat ja yöt kotona, älkää töissä. Siis toinen vanhempi kotona nuortenkin kanssa! Raja Jooseppi olisi hyvä paikka. On opittava selviämään karuissakin olosuhteissa. Karaiskaa lapsenne ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rukous tuskin auttaa
Kyllä se auttaa.
Niin, sinua ehkä auttaa kun voit ulkoistaa kaiken henkisille voimille eikä tarvitse ajatella omaa rooliaan asioissa.
Kyllä se rukoileminen auttaa, nimenomaan sitä rukoilijaa itseään. Ei pelkästään siksi, että voisi väistellä omaa vastuutaan, vaan myös jotta voi selkiyttää itselleen asioita, vähän kuin keskustella jonkun kanssa, vaikkei se toinen aktiivisesti keskusteluun osallistukaan.
Sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että ap todella on väistellyt vastuutaan ja kodin ilmapiiri on varmasti ollut todella ahdistava nuorille kasvaa. Minäkin olisin varmaan vetänyt ranteet auki jos olisin ollut ap:n mies.
Rukoilen myös sinun puolestasi että saat mielenterveysongelmiisi apua. Oikeasti, jos tänne kirjoittaa näin katkeroituneita kommentteja niin ei se psyyke ole oikein tolallaan. Enkä ivaa, sanon asiallisesti niinkuin ajattelen.
No hyvä, toivottavasti rukoileminen auttaa sinua. Ketään muuta se nimittäin ei auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kiitollinen kaikille jotka haluavat rukoilla poikani puolesta.
En toivo että täällä kinastellaan uskonasioista, jokaisella on vapaus päättää omasta uskostaan.
Tunnen yhden pastori perheen. Heillä on kuollut lapsi huumeiden takia. Mutta silti he ovat olleet hyvä perhe.
Kenen tahansa perheessä voi käydä näin huonosti tai voi käydä hyvin ja lapset eivät ikinä päihteitä käytä. Siitä kannattaa silloin olla kiitollinen.
Minäkin saatoin joskus miettiä, kun kuulin nuoresta joka käytti huumeita ja touhus mitä sattu, että millaiset hänen vanhemmat oikein ovat kun eivät saa lasta kuriin.
Nyt olen itse samassa tilanteessa, ja kyllä se on vaikeaa, koska nuori ei tottele. Tekee mitä haluaa.
Nyt ymmärrän näitä muita vanhempia enkä enää mielessäni syyllistä heitä. Monet ovat aivan varmasti koittaneet auttaa lastansa. Niin mekin olemme tehneet. Ap
Minkä ikäisenä lapsenne pantiin sijoitukseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rukous tuskin auttaa
Kyllä se auttaa.
koko perheellä mt ongelmia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole esimerkillinen. Älä käytä itse mitään aineita. Annan aikaasi ja auta lastasi apinan raivolla sitkeästi, herpaantumatta ja kauan. Ole vahva.
16-vuotiasta on myöhäistä alkaa kasvattaa. Lapsen kasvatus alkaa, kun hän syntyy. Parhainta kasvatusta on oma hyvä esimerkki. Hihhuloinnista ja Herran huomaan jättämisestä ei ole mitään apua - päinvastoin sellaisesta on suurta vahinkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko itselläsi päihdetaustaa, ap?
Vierailija kirjoitti:
Onko itselläsi päihdetaustaa, ap?
Tai pojan isällä?
Hämmästelen miten ilkeitä kommentteja olet saanut.
Olen pahoillani puolestasi ja tunnen äitinä tuskasi. Ihmiset tekevät typeriä asioita eivätkä ne vanhempien neuvot siinä paina, kun houkutuksia tarjotaan ja kaveripiirikin vielä painostaa vieressä.
Puolison kanssa ollaan työssäkäyviä veromme maksavia kansalaisia, emme ryyppää emmekä räyhää, ei edes tupakoida, ns. keskiluokkaa, mutta niin vain 22 v. poikamme päätyi vankilaan. Aina on opetettu rehelllisyydestä ja varoitettu päihteiden vaaroista. On ollut hyviä harrastuksia, on luettu iltasadut, ei ole lyöty, on oltu mielestämme hyviä vanhempia, on pidetty kuria...., mutta minkäs teet kun opit ei mene perille ja pullon korkki aukeaa..... Älkää aina syyllistäkö meitä vanhempia! Perheessä on se musta lammas!
Jossain vaiheessa sinun pitää miettiä, milloin sinun pitää varjella itseäsi enemmän kuin yrittää auttaa sitä jälkeläistään. Me teimme sen päätöksen, että jos vielä kerran pitää mennä oikeuteen, me emme enää tule vankilaan tapaamisiin. Se on sanottu suoraan pojalle, että jos et nyt ota opiksesi, niin meillä menee välit kokonaan. Me on tehty kaikki mitä on voitu hänen eteensä ja jos lopputulos on sarja typeriä rikollisia päähänpistoja kännissä, niin jossain välissä vaan pitää tehdä ratkaisu oman mielenterveyden vuoksi...ihan jo muidenkin jälkeläisten vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Onko itselläsi päihdetaustaa, ap?
Kokemukseni mukaan addiktioon taipuvaiset usein korvaavat yhden addiktion toisella. Siis entinen piripää kääntyy johonkin lahkoon jota sitten messuaa joka puolella. Mikään keskitien kulkeminen ei onnistu, siis että otettaisiin lasi viiniä ruoan kanssa ja käytäisiin kirkossa pari kertaa vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rukous tuskin auttaa
Kyllä se auttaa.
Voin taata että ei auta, ei nyt eikä huomenna.
Pakkohoito ei auta mitään, eikä ketään. Kun poika pääsee pois pakkohoidosta niin eka päivänä on jo pöllyssä.
Kurjistaa on, että sitten kun täyttää18, ette voi yhtään mitään. Ettekö saa tietoja, ellei hä itse halua niitä antaa.