Lue keskustelun säännöt.
Kuinka toipua nöyryyttävästä työkokemuksesta?
13.12.2023 |
Maineeni mustattiin ja jouduin pahan puhumisen kohteeksi työ-yhteisössä, joka koostui n. 15 naisesta. Lopulta kaikki kääntyivät minua vastaan. Jäin pitkälle sairauslomalle enkä koskaan palannut töihin. Edelleen on trauma kaikesta kokemastani. Pelkään kulkea kaupungilla, jos törmään johonkin entiseen työkaveriin. Näen painajaisia heidän katseistaan. Siitä miten huonoksi sitä tunsi itsensä joka päivä siinä työssä... Miten änkytin heidän edessään ja kerran kädet tärisi niin paljon että kaadoin kahvit päälleni..
Kommentit (66)
Eipä ole juorun aihe moinen käytös, että murretaan toinen. Missä oli esimies? Missä oli työpsykologi?
Ei sinusta enää juoruta, turhaa pelkäät. Heillä on jo uudet aiheet ja uhrit hampaissa.
Seuraavalla kerralla älä suostu uhriksi, älä häpeä. Huuda kovaa, sano tiukasti, puolusta itseäsi. Nosta kissa pöydälle. Tai hanki diagnoosi, jos sinulla on jokin juttu.
Kanalauma nokkii aina heikoimman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt vain, mutta liian helppo elämä, jos tuollaisesta traumatisoituu. Kannattaa kasvattaa nahkaa niin pärjää aikuisten maailmassa.
Kuulostaa henkisesti keskenjääneiden aikuisten maailmalta.
Niin kuulostaa. Ehkä hän muotoili asian väärin sanomalla nahka joka tarkoittaa pelkkää pintapuolta, en tiedä. Mutta yhdyn hänen mielipiteeseensä.
Aivan sama mitä AP on kokenut, hänen on kasvettava siitä yli tai jääkööt tuolle lapsi-tasolle jos niin haluaa, se on hänen päätös. Siihen ei nahan kasvattaminen auta, mutta hengellisyyden kasvattaminen sille tasolle, että kestää elämän sen kaikissa olomuodoissa, se auttaa. Ammattiapua kannattaa katsoa jos tuntuu ettei siihen itse pääse.
Ap:n tekstin perusteella hän on masentunut. Sun ulosantisi ei ainakaan ole tsemppaavaa.
Työpsykologit ovat työnantajan puolella, tämä koettu. Jos kyse työterveyden kautta.
Kuuntelevat, antavat diplomaattisia neuvoja, kehottavat katsomaan eteenpäin ja etsimään tilalle positiivisia asioita.
Kunhan vain ei tarvitse tarttua juurisyihin ja käsitellä rehellisesti oikeita ongelmia työyhteisössä tai johtamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä, ap. Aika parantaa.
Miten voi parantaa? Olen menettänyt koko elämäni. En nauti enää kaupungilla kävelystä. Pelkään ihmisiä. Joudun muuttamaan pois ja jättämään sukulaiseni.
Kannattaa hankkia keskusteluapua, toivottavasti voit löytää itsellesi sopivaa. Juttele vaikka kriisipuhelimessa, esim. SPR:n tai vastaavan, he voivat myös ohjata eteenpäin.
On turha hävetä, jos pelkäsit, kädet tarisivät jne. Se on luonnollinen reaktio. On raukkamaista kun ryhmä kiusaa yhtä ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole juorun aihe moinen käytös, että murretaan toinen. Missä oli esimies? Missä oli työpsykologi?
Ei sinusta enää juoruta, turhaa pelkäät. Heillä on jo uudet aiheet ja uhrit hampaissa.
Seuraavalla kerralla älä suostu uhriksi, älä häpeä. Huuda kovaa, sano tiukasti, puolusta itseäsi. Nosta kissa pöydälle. Tai hanki diagnoosi, jos sinulla on jokin juttu.
Kanalauma nokkii aina heikoimman.
Vai suurimman uhan ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä, ap. Aika parantaa.
Miten voi parantaa? Olen menettänyt koko elämäni. En nauti enää kaupungilla kävelystä. Pelkään ihmisiä. Joudun muuttamaan pois ja jättämään sukulaiseni.
Nokka pystyyn ja kävelet ohi niin kuin et tuntisi.
Mikset selvittänyt asiaa? Pakenit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinne oli kertynyt peikkola. Vastaan tulee varmasti toisenkinlaista kertymää.
Näillä on vaan niin kovat jännitteet keskenään, että tarviivat ukkosenjohdatinta. Tasapainotonta porukkaa omine menneisyyksineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huh. Helppoa tietä ei ole. Muista kuitenkin että kiusaajat ovat syyllisiä, et sinä.
Kirjoita tunteistasi. Kokemuksistasi. Pura niitä jonkun kanssa, terapeutin kenties.
Ja muutto voisi tehdä sekin hyvää. Ihan uudet kuviot missä kukaan ei sinua tunne.
Kauheaa millainen uhka olet ollut näille naisille! Ja pääsivät tavoitteeseensa.
Jotenkin nyt vaan itsevarmuutta ja reippautta lisää olemukseesi.
Jos törmäät näihin mimmeihin niin voit vaikka kysyä miten siellä kanalaumassa pyyhkii?
Joskus kunnon veetuilu on paikallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et mitenkään ne kulkee sinun mukanasi niin kauan kun muisti toimii
Vierailija kirjoitti:
Kauheaa millainen uhka olet ollut näille naisille! Ja pääsivät tavoitteeseensa.
Jotenkin nyt vaan itsevarmuutta ja reippautta lisää olemukseesi.
Jos törmäät näihin mimmeihin niin voit vaikka kysyä miten siellä kanalaumassa pyyhkii?
Joskus kunnon veetuilu on paikallaan.
Mikä tekee uhaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on työpaikkakiusausta.
Mun lempiruoka ei ole kirjolohikiusaus vaan työpaikkakiusaus.
Työpaikkakiusaaminen oli varmaan sana mitä hait😃
Mä voisin osata auttaa tollasessa tilanteessa, muakin kiusattu paljon töissä. Harmi ku anonyymipalsta.
Sydän hakkaaä edelleen ja näen painajaisia vaikka kiusaamisesta on vuosia aikaa
Minäkin olin työpaikkakiusattu. Yksi vanhempi työntekijä veetuili minulle ja todella mukavalle työkaverilleni. Mutta kärsin silti yksin. Työni loppui ja olin siitä onnellinen. Tämä mukavampi työkaveri tuli vastaan ja kertoi että minun jälkeeni tuli kolme muuta, jotka kaikki erosivat itse. Luulin koko ajan että minussa oli jotain vikaa. Ei ollut. Aloittaja voisi miettiä että vika ei ole sinussa, vaan paskassa työyhteisössä ja kaverissa. Muista tämä.
Työpaikkakiusaamisen hinta on kova.
Tee kunnianloukkaussyyte tai vie asia tiedoksi ylemmälle johdolle. Onko työpaikallasi työsuojeluvaltuutettu? Tee asiasta julkinen. Kerro kantasi vaikka paikallislehdelle. Nouse kiusaajiesi yläpuolelle kehittämällä itseäsi vaikka uuden opiskelulla. Tsemppiä.