Ymmärrättekö jos kaveri tai tuttava ei jaksa nähdä?
Mulla on nyt vaikeaa elämässä, eikä ole voimia olla sosiaalinen ja tapailla lasten kummeja ja tuttavia joulun odotuksen merkeissä, tai muutenkaan. En halua kuitenkaan avautua kaikille mitä kaikkea käyn tällä hetkellä läpi. Mietin vaan loukkaantuuko ihmiset jos kieltäytyy näkemästä, eikä selitä perinpohjin tilannetta...
Kommentit (13)
No sanot että on vaikeaa, se täytyy heille riittää.
Sano, että kun tuota koronaakin on taas liikkeellä ja joulukin tulossa, niin ei tee mieli sairastua.
Ymmärrän erittäin hyvin.
Itsekään harvoin jaksan nähdä ystäviänikään, vaikkei edes mitään raskasta ole tapahtunut. Olen vain introvertti.
Ymmärrän sen niin ettei seura kiinnosta.
Saatan ajatella ettet ole kiinnostunut seurastani.
Minä oon tässä just miettinyt, että mitä tekisin, kun en tiedä onko mun kummilapsen perheessä juuri kuvaamasi tilanne. Heille läheinen ihminen menehtyi ihan vasta ja mun vaisto sanoo, että olis parempi ehdottaa näkemistä vasta joskus joulun jälkeen. En oo asiasta ihan varma, mutta en oo viitsinyt kysyä suoraankaan. En todella loukkaantuisi jos näin olisi.
Ymmärrän hyvin.
Viimeksi olen ylipäätään kenenkään kaverin kanssa ulkona aikana ennen koronaa.
Olen varmaan niin mulkku ettei kukaan pidä yhteyttä.
M41
Ymmärrän, kun sanot, että nyt ei jaksa, veto vähissä. Ainakaan minä en kaipaa tarkempia selityksiä ja perusteluja, vielä vähemmän tekosyitä.
Olen huomannut, että fiksut, empaattiset ja itsevarmat ystävät ymmärtävät, että välillä elämässä voi olla vaiheita, jolloin ei jaksa nähdä. Sen sijaan läheisriippuvaiset ja epävarmat ystävät saattavat loukkaantua, eivätkä välttämättä ymmärrä, ettei johdu heistä. Usein näillä ensin mainituilla on elämässään paljon muitakin hyviä asioita ja tärkeitä ihmisiä, ja heidän kanssaan on helppoa nähdä taas, kun itse on jaksavampi.
Ymmärrän.
Ei itsekään aina jaksa.
Nämä tyypit joilla on huono itseluottamus loukkaantuvat ja luulevat ettei seura kelpaa ym.
Typerää uhriutumista sellainen, eikä lisää yhtään tapaamisintoa täytyy sanoa.
Tekis mieli sanoa siihen että juu ei tosiaan kiinnosta :(
Loukkaantuu ne ja yrittää kaikin keinoin loukata siksi myös takaisin. Itse jaksan ihmisiä vain tapahtumissa tai kun olen itse "lomalla arjen pyörittämisestä", eli harvoin. En kerta kaikkiaan jaksa meidän sairausperhekatastrofin keskellä yrittää olla se kuunteleva apu tai viihdyttäjä myös sellaisille, joiden elämässä ei ole muuta sisältöä kuin matkustelu ja kuluttaminen. En myöskään jaksa selitellä tilannettamme. Voimat loppu. Ei kaveruuden ehto pitäisi olla joku tietyn aikavälin välein yhteyden pitäminen. Jos joku sellaista odottaa, niin parempi teetättää lakimiehen avulla "kaverisopimus" ja allekirjoituttaa se kaikilla osapuolilla ennen kiukkuraivareita.
En ymmärrä.