Työpaikka ei kiinnosta enää haastattelun jälkeen

Itselle kävi joskus samoin. Matkustin vielä työhaastatteluun yli 500 km ja kesken haastattelun aloin toivomaan, etten paikkaa saa.

Olen vastaavassa tilanteessa katkaissut yhyeydenpidon. Paikkaa on tarjottu ja soiteltu, mutta kyllä ne yhteydenotot harvenee kun ei vastaile.

Vierailija kirjoitti:

Mä olin taannoin haastattelussa, jossa tuli juuri tuo fiilis. Ensinnäkin haastattelija irvisteli koko haastattelun läpi juuri näin https://www.dictionary.com/e/wp-content/uploads/2019/06/Passive-Aggress…

ja esitteli käsihygienian tärkeyttä ja muita alkeita. Olen ollut ammatissa 20+ vuotta. En ollut kiinnostunut paikasta ja menin muualle töihin. Onneksi, selvisi myöhemmin.

Kyllä Se tunne joskus kertoo siitä, että ei kannata mennä. Minullekin sanottiin haastattelussa, että silloin kun on hiljaisempaa niin pitäisi osata olla itseohjautuva ja osata katsoa mitä hommia voi tehdä" lisäksi korostettiin, kuinka nyt hyvinvointialueiden myötä pitää olla sopeutuvainen. Ajattelin, että parempi katsella sivusta mitä tuleman pitää ja jatkaa omaa työtä jossa nyt viihtyy ihan ok. 

Vierailija kirjoitti:

Moikka kaikille. Tilannepäivitystä: mulle soitettiin, että olen tullut valituksi kyseiseen työhön. En ottanut paikkaa vastaan. Kerroin, että tulin toisiin ajatuksiin. Nyt pyörii päässä ristiriitainen olo. Kuitenkin uskon, että tunne haastattelusta oli aito ja epävarmuus sen jälkeen ei ollut hyvä merkki. 

Tämä siis ap

Huonosti järjestetty rekrytointi, huonosti järjestetty haastattelu ja sitten ilmoitetaan, että tulee valituksi. En itsekään menisi... 

Se on ihan hyvä signaali. Luota intuitioosi näissä asioissa.

Mutta paras tietysti olisi ollut, jos olisit jo haastattelussa pystynyt kaivamaan, mikä (sinua) mättää (tai mahdollisesti pelottaa). Muista jatkossa, että saat myös itse kysellä haastattelijalta sinulle tärkeitä kysymyksiä. Ja jos siihen ei anneta tilaisuutta, niin juokse..

Vierailija kirjoitti:

Jospa haastattelija oli kypsynyt hommaansa, tulisiko hänestä edes työtoverisi. Tai sitten paikka oli jo sovittu jollekin mutta säädösten vuoksi piti haastatella muita. Sotessa eräs osastonhoitaja taannoin sai itselleen pedatun paikan juuri näin. 

Tämä on terveysalalla enemmän sääntö että paikat on pedattu jo ja haastattelut pidetään kun on pakko. Voisin luetella ainakin viisi tapausta joissa on toimittu näin. Kyseessä Osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, jonohoitaja, vakituinen sh tehtävä. Suomessako ei ole korruptiota?!

Siis et ottanut paikkaa vastaan tuollaisen takia? Haastattelija halusi valita tehtävään. 

Vierailija kirjoitti:

Siis et ottanut paikkaa vastaan tuollaisen takia? Haastattelija halusi valita tehtävään. 

Jos ei ole pakko ottaa mitä tahansa työtä niin miksi mennä työhön, josta tulee haastattelussa huono fiilis? Oletan, että ap:lla ei ole mikään pakkorako kyseessä vaan voi katsella rauhassa sopivaa työpaikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Siis et ottanut paikkaa vastaan tuollaisen takia? Haastattelija halusi valita tehtävään. 

Surkea työpaikka on ihan hitonmoinen loukku. Jos sen voi ja osaa väistää, se kannattaa. Been there, en kuunnellut intuitiotani, ja kannan niitä vtun pätkiä ansioluettelossani ikuisesti.

Vierailija kirjoitti:

Olen kaksi kertaa ilmoittanut kesken haastattelun, että paikka ei ole minua varten ja poistunut. Molemmissa oli johdettu ilmoituksessa harhaan ja työnkuva, työvuorot ja asiakaskunta olivatkin jotain muuta.

Minä olen useammankin kerran törmännyt (tekninen ala korkeakoulutus) tilanteeseen jossa mistään mitään tajuamaton HR:n täti on runoullut kyynärvarren mittaisen vaatimuslistan "senioritason" koulutukselle, osaamiselle ja kansainväliselle työkokemukselle sekä työnkuvalle joka edustaa tällä pohjalla houkuttelevaa urakehitystä.

Koomisinta on ollut se että jopa tulevalta esimieheltä on saanut kasvotusten kiskoa melkein pihdeillä sen tosiasian että tässähän haetaan oikeasti ketä tahansa vastavalmistunutta tai 4. opiskelijaa joka koodaa vähän jotain pikkuhäkkyrää alle mäkkärin harjoittelijan palkan.

Haastattelu on molemminpuolista keskustelua 

olen sanonut monta kertaa työhaastattelun jälkeen ei kiitoskunnes löysin sen oikean työpaikalla missä Olen edelleen.

tsemppiä 🍀

Itselläni jäi sama tunne aikanaan ja otin työn vastaan. Kun työt alko kunnolla, tuli selväksi millainen esihenkilö on. Juuri sellainen minkä kuvan hänestä sain. Esihenkilö loukkaantui ties mistä ja olimme lopulta sukset ristissä. Eli: luota tunteeseen. 

Minulla ei ole koskaan käynyt niin etten olisi vielä haastattelun jälkeenkin ollut kiinnostunut siitä työpaikasta joka ilmoituksessa oli kuvattu ja jota olin hakeassa.

Valitettavan monta kertaa on käynyt niin että haastattelun aikana on paljastunut että kuvaus ei ollut ainoastaan totaalisen harhaanjohtava vaan kuvasi aivan toista, noin kolme organisaatiokerrosta korkeammalla olevaa paikkaa kuin mihin hakijaa oikeasti rekrytoitiin.

Valitettavan monta kertaa on käynyt niin että haastattelun aikana on paljastunut että kuvaus ei ollut ainoastaan totaalisen harhaanjohtava vaan kuvasi aivan toista, noin kolme organisaatiokerrosta korkeammalla olevaa paikkaa kuin mihin hakijaa oikeasti rekrytoitiin.

Niin, näissä tapauksissa olen joutunut noin kymmenen minuutin keskustelun jälkeen toteamaan että olen erittäin kiinnostunut siitä paikasta jonka kuvasitte ilmoituksessanne joten ottakaa yhteyttä mikäli sellainen joskus avautuu mutta tämä oli nyt tässä.

Yleensä ei tarvitse odottaa näinkään pitkään että rekrytoiva esimies esittää työhön liittyvän kysymyksen jossa ei ole mitään järkeä.

Tyyliin haet metallifirman talousjohtajan paikkaa ja esimies alkaa tentata oletko hitsannut teräksen lisäksi myös alumiinia ja löytyykö tulityölupaa?

Kannattaa alkaa yrittäjäksi,saa itse päättää milloin menee töihin vai meneekö ollenkaan (pidetään rokulipäivä) 😊

Jos vähääkään epäilyttää, niin ei kannata sellaiseen paikkaan mennä. 

Rekrytoija täällä moikka. Ei siinä ole mitään ihmeellistä, että hakija tulee toisiin ajatuksiin haastattelun jälkeen. Se on lopulta jopa kohtalaisen yleistä. Vasta haastattelussa usein tehtävästä pääsee kuulemaan syvällisesti. Ihan voi rohkeasti sanoa jo haastattelun aikana/päätteeksi, että tämä tehtävä ei tunnu omalta. Ei siitä kukaan suutu. Voit myös nyt jälkeen päin laittaa sähköpostinkin, että olet asiaa mietittyäsi tullut tulokseen, ettei paikka ole sinua varten.