Kaveri vai jotain muuta?

Yhden miehen ristiriitainen käytös kummaksuttaa ja saa minut hämmennyksen valtaan. Ollaan molemmat tällä hetkellä siis sinkkuja.

Ollaan oltu noin puolen vuoden ajan ollut aika usein yhteyksissä ja nyt loppuvuodesta hän on selvästi laittanut enemmän viestejä ja halunnut hengata. 

Yhdes vaiheessa hän ilmaisi kiinnostustaan minua kohtaan aika voimakkaastikin (ja oli vaikka mitä suunnitelmia että mitä kaikkea tehtäisiin esim kesällä) ja silloin hän vaikutti todella ihastuneelta ja pussailtiin.  Vastasin kiinnostukseen myös kiinnostuksella vaikka samalla halusin hidastaa tahtia koska oma elämäntilanteeni ei sillä hetkellä ollut paras mahdollinen. Mutta sanoin että jos hän odottaa niin olen kyllä messissä. No sitten ihan yks kaks yhtäkkiä hän käänsi kelkkansa _täysin_ ja sanoi että haluaakin olla vaan kaveri. Noh, kaverilinjalla sitten mennään vaikka kyllähän toi harmitti kun ehdin jo kiinnostua.

Sittemmin hän on kuitenkin jatkanut suht tiivistä viestittelyä ja halunnut nähdä. Tapa jolla hän toisinaan katsoo minua, kielii kiinnostuksesta.  Mutta sitten toisaalta hän sanoo tosi usein että haluaa olla kaveri ja ei tee esimerkiksi minkäänlaisia fyysisiä lähestymisyrityksiä. 

Meillä klikkaa yhteinen huumori ja pidän hänen seurassaan hengailusta mutta jotenkin outo olo tästä dynamiikasta. Mietin että miksi mies toimii tällein? Ja että onkohan tässä mitään järkeä olla edes kavereina koska mulla alkaa tulla sellainen olo että mukailen kokoajan hänen tunnetilojaan ja mukaudun siihen mitä hän haluaa. Ja näemmä se mitä hän haluaa voi muuttua nopeastikin.