Kokemuksia raskausdiabeteksesta?
Kuulisin mielelläni kokemuksia raskausdiabeteksesta ja siitä, miten sen hoitoa on toteutettu. Itselläni siis se tilanne, että neuvolan ohjeistukset herättävät lähinnä hämmennystä, epätietoisuutta ja ristiriitaisia tunteita. Asun Pirkanmaalla ja mietityttää, onko hoitokäytänteissä sairaanhoitopiireittäin paljonkin eroa.
Minulla todettiin radi rv 25 sokerirasituksessa, vahva sukurasite taustalla. Tehtiin neuvolan ohjeistuksella kotiseuranta, jolloin piti kuuden päivän ajan mitata sokerit kolme kertaa päivässä (aamupaasto, aamupalan jälkeen ja pääaterian eli lounaan tai päivällisen jälkeen). Päätin heti alussa pelata varman päälle, joten jätin herkut ja vaaleat höttöhiilarit kokonaan pois, lisäsin kasviksia, hyviä rasvoja ja proteiinia. Hiilarit täysjyvästä sekä marjoista ja sitrushedelmistä kohtuullisina määrin kerrallaan. Mielestäni kolme kertaa päivässä tuntui todella pieneltä mittausmäärältä, varsinkin kun juuri välipalat ovat minulla niitä, jotka sisältävät esimerkiksi hedelmää, joten loogisesti ajattelin, että näitä on hyvä myös seurata. Ei tullut ylityksiä tuon tarkastelujakson aikana, joten sain ohjeeksi ruokavaliohoidon. Painotettiin "syömään normaalia kotiruokaa ja nauttimaan myös herkuista ja testailemaan rohkeasti mikä toimii itsellä". Kotimittauksen sai lopettaa, mikä tuntui mielestäni oudolta, joten pyysin ja sain mittausvälineet kotiin vapaaehtoista seurantaa varten.
Nyt on rv30 ja olen noudattanut omaa ruokavaliotani sekä mitannut vapaaehtoisesti sokereita reilun kuukauden verran. Olen tykännyt mitata sokerit päivittäin kaikilta aterioilta, koska kertyvä data toimivasta ruokavaliosta on lohduttavaa ja rutiini on mielestäni vaivaton. Noudattamalla ruokavaliota ylityksiä ei tule. Olen neuvolan kehotuksesta teistaillut muutamia kertoja yksittäisiä juttuja, ja tällöin arvot ovat aina nousseet. Kourallisesta karkkia arvot nousivat taivaisiin. Ruisleipä yhdessä perunaa sisältävän kalakeiton kanssa nosti arvoja. On ilmiselvää, että elimistöni ei kestä tällä hetkellä sokeria eikä liian isoa hiilihydraattiannosta kerralla.
Nyt sitten eilen oli neuvola ja terveydenhoitaja oli huolissaan siitä, että noudatan ruokavaliota liian tiukkaan, kun en herkuttele. Mittaaminen on kuulemma myös "mennyt yli", ja minun ei kuulemma pitäisi enää mitata ollenkaan kuin vasta seuraavalla kuuden päivän seurantajaksolla (joka on vasta 5 viikkoa ennen laskettua aikaa). Enhän minä ilman mittaamista esim. tietäisi, etten voi syödä keittoa ja leipää samalla aterialla. Jos söisin neuvolan kehottamaan "normaaliin tapaan" eli tähän tyyliin että keiton kanssa otetaan leipä, arvonihan olisivat jatkuvasti koholla. Lisäksi minun pitäisi kuulemma reippaasti herkutella ainakin kerran viikossa, vaikka se nostaakin reippaasti arvoja. Kysyin, etteikö tällä tosiaan ole merkitystä vauvan kasvun ja terveyden sekä oman sokeritasapainoni hyvänä pysymisen kannalta. Kuulemma ei minkäänlaista vaikutusta säännöllisillä ylityksillä ei ole, jos niitä sattuu esim yksi-kaksi viikkoon. Tärkeintä on kuulemma "armollisuus itseään kohtaan". Eikä terkka kehottanut siis tyyliin yhden suklaapatukan syömiseen, vaan kehotti hakemaan kunnolla pizzaa ja karkkia viikonlopun kunniaksi. :O
Olenko ymmärtänyt jotain perustavanlaatuisesti väärin, kun olen ajatellut, että näitä ylityksiä tulisi nimenomaan välttää ja pyrkiä noudattamaan tiukkaa ruokavaliota, ettei vauva kasva liian isoksi? Ohjeet tuntuvat hämmentävältä ja myös se, että tuli kielto mittailla mitään. Omaan ruokasuhteeseenkin tämä kaikki ristiriitaisuus vaikuttaa väkisinkin negatiivisesti, kun ei tiedä, mitä uskoa ja poteako syyllisyyttä herkuttelusta vai ei... Kertokaa muut kokemuksia, miten teitä on ohjeistettu esim. herkuttelun suhteen?
Kommentit (38)
Hyvältä ja monipuoliselta ruokavaliosi kuulostaa :) Jonkin verran kuitenkin plussakaloreilla kai pitäisi vikalla kolmanneksella olla, johon et kuitenkaan yllä ainakaan painonlaskun perusteella. Kyllä tässä tilanteessa noudattaisin neuvolan ohjetta ja herkuttelisin kerran viikossa, vaikka silloin arvot ylittyisivät. Kai yksi ylitys kerran viikossa on parempi kuin se, että lisäisit päivittäin esim. annoskokoja ja sitten arvot ylittyisivät päivittäin.
Tuo, että terkkari kehottaa sinua pizzaan ja karkkiin viikonlopun kunniaksi kertoo siitä, että ovat huolissaan hurjasta mittaustahdistasi sekä samaan aikaan ilmenevästä laihtumisesta. Epäilevät syömishäiriötä, miltä tuo valitettavasti kuulostaakin. Ja en ihmettele, kyllähän radi on ruokasuhteen kannalta ihan hirvittävän epäterve kokemus. Toivottavasti löydät loppuraskauteen jonkinlaisen tasapainon, tsemppiä <3
Kaloreitahan saa helposti ruokaan lisää lisäämällä rasvaa, esimerkiksi enemmän oliiviöljyä salaattiin. Myös pähkinöissä on paljon kaloreita, mutta vähän hiilihydraatteja.
Kiitos kommenteista. Toki myönnän, että ajatukset ruokaa kohtaan ovat rajoittamisen ja mittaamisen myötä muuttuneet hankaliksi. Ylitykset aiheuttavat syyllisyyttä, ja ajattelin, että neuvolan sallivat sanat auttaisivat pääsemään tästä yli. Niin ei kuitenkaan käynyt, kun en tiedä, aiheuttaako satunnainen lipsuminen oikeasti mitään vai ei. En kuitenkaan tarkoituksella laihduta ja yritän vain pitää taudin tasapainossa ja vauvan normaalikokoisena. Mutta kyllä tunnistan aiemman kommentoijan kokemukset syömishäiriötyyppisestä käyttäytymisestä ja toivon todella, että ruokasuhde synnytyksen myötä palautuu normaaliksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Saamani ohje on selkeä:
"Herkutteluun voit päivittäin sisällyttää vähäsokerisen jälkiruoan. Vaihtoehtoisesti päivittäisen jälkiruoan tilalla voit syödä joko 1-2 kertaa viikossa pullan tai pullapohjaisen marjapiirakan, tai kerran viikossa pienen määrään makeisia, 20 grammaa."
Ja ap sai ohjeen "hae kunnolla pizzaa ja karkkia viikonlopun kunniaksi". Ei ihme, että raskausdiabeetikot kokevat stressiä, epätietoisuutta ja syyllisyyttä, kun saatavilla oleva tieto on näin ristiriitaista. Mikä edes muuten on vähäsokerinen jälkiruoka? :D Hedelmä? Eikös niiden pitäisi olla osa monipuolista ruokavaliota muutenkin?
Sepä se kun näistä ensin syyllistetään ja jollakin voi mennä se niin ettei vedä enää tarpeeksi ravinnerikasta ruokaa.
Minäkin sairastuin radin myötä syömishäiriöön. Synnytyksen jälkeen sitten vasta kuihduinkin olemattomiin. Raskaus muutoksineen on koetus kehonkuvalle muutenkin, saati sitten radin myötä tuleva äärimmäisen epäterve ruokakuvio rajoittamisineen ja mittaamisineen. Ota siinä sitten "rennosti" kun toisaalta kaikki ohjaa ihan päinvastaiseen.
Tuo nykyinen raja on tosi tiukka, mutta sillä on saatu hyviä tuloksia ja syntyvien lasten koko on pienentynyt selvästi, kun tällä rajalla saadaan kiinni harvinaisempiakin tapauksia. Ts. Usealla, erityisesti ruokavaliohoitoisella, ei ole kovin merkittävää riskiä makrosomiaan, mutta joukossa on joitain yksilöitä, joilla se riski on ja ne sitten löydetään tällä tarkkailulla ja aloitetaan lääkitys tarvittaessa.
Teet mittaukset, kuten ohjeistetaan ja syöt monipuolisesti ja riittävästi, niin ei ole hätää. Aamusokeri tärkein, mutta mittauksia ei tarvitse tehdä enempää kuin ohjeistettu.
Sun kannattaa ylipäätään syödä enemmän, että paino ei putoa. Illalla piti muistaakseni syödä runsaasti, että aamuyön insuliinituotanto ei sekoaa. Toi leipä illalla ei muistaakseni ole hyvä, vaan esim. juustomunakas vihanneksissa. Näistä iltapaloista on radi-ohjeissa esimerkkejä. Mitkään pizzaperjantait, joulupöytä tai uusivuosi ei tee sun lapsesta suurikokoista.
Mulla oli ruokavaliohoitoinen radi 2021 HUS:in alueella. Ja huomasin myös tämän ohjeistuksen ja perustelujen sekavuuden, niin piti asiaa selvitellä hieman enemmän. Pidin asiaa alkuun vitsinä, mutta sitten löysin syyt, miksi näin tiukkaa seulaa käytetään. Oma lapsi oli syntyessään 41+1 vajaa 3500 g.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kommenteista. Toki myönnän, että ajatukset ruokaa kohtaan ovat rajoittamisen ja mittaamisen myötä muuttuneet hankaliksi. Ylitykset aiheuttavat syyllisyyttä, ja ajattelin, että neuvolan sallivat sanat auttaisivat pääsemään tästä yli. Niin ei kuitenkaan käynyt, kun en tiedä, aiheuttaako satunnainen lipsuminen oikeasti mitään vai ei. En kuitenkaan tarkoituksella laihduta ja yritän vain pitää taudin tasapainossa ja vauvan normaalikokoisena. Mutta kyllä tunnistan aiemman kommentoijan kokemukset syömishäiriötyyppisestä käyttäytymisestä ja toivon todella, että ruokasuhde synnytyksen myötä palautuu normaaliksi.
Ap
Satunnainen lipsuminen ei aiheuta mitään. Syö enemmän.
Te jotka ohjeistatte ap:ta että "mikä pakko sitten on herkkuja syödä" ja "ole sitten vain ilman herkkuja jos se on helppoa" eivät tajua asian pointtia. Selvästikään asia ei ole ap:lle helppo. Jos ohje on ollut mitata kuuden päivän jakso kolmesti päivässä ja sen jälkeen lopettaa mittailu, ja sen jälkeen ap on mittaillut kuukauden ajan päivän jokaisen arvon, kertoo siitä, että elämä ja ajatukset pyörivät mittaamisen ympärillä. Miettikää nyt itse, kuinka paljon aikaa ja tietoista ajattelua tuo sitoo normaalissa arjessa, jos arvot pitää ottaa tietyillä kellonlyömillä. Tähän päälle ahdistus neuvolan kehotuksesta herkutteluun ja odottavan äidin painon putoaminen vaiheessa, jossa sen nousun pitäisi olla kiivaimmillaan. Varsinkin, kun lähtökohta on normaalipainoinen odottaja. Olet ap sairastumassa tai sairastunut syömishäiriöön. Puhu näistä asioista avoimesti neuvolassa.
Pyydä, AP, lähete ravitsemusterapeutille neuvolasta!
Husilla ohje on mitata paastoarvo kahden viikon välein neljänä aamuna, ja kahden viikon välein mitata yhtenä päivänä ennen jokaista ateriaa ja jokaisen aterian jälkeen. Kotivälineillä siis! Enempää ei "saa" mitata, koska niitä välineitä ei anneta tarpeeksi :-(
Jos AP lohduttaa yhtään, et ole yksin tunteidesi kanssa, kuten moni muukin täällä sanonut. Minä myös olen tuskaillut sen kanssa että paljonko "saa" syödä ja paino on lähtenyt laskuun. Ahdistaa kovasti, yritän mennä päivä kerrallaan.
Mutta se on oikeasti totta että yksittäinen ylitys silloin tällöin ei haittaa - sanon tämän siis siksi, että syö jouluna herkkuja hyvällä omallatunnolla, ja palaa sitten radiruokavalioon joulun jälkeen. Ei se vauvan liikakasvu yhdestä illasta räjähdä.
Minä olen miettinyt sitä, onko se huono, jos aamusokeri on aika alhainen. Minulla oli tänään aamulla 2,1.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en nyt ihan ymmärrä miksi niitä herkkuja pitää väkisin syödä jos kerran nostaa arvoja. Mulla oli insuliinihoitoinen, pärjäsin pienimmällä annoksella koko raskauden. Mittasin arvoja sen 5xpäivä aina viikko kerrallaan, välissä taukoja. Itse pystyin syömään muuten mitä vaan, mutta riisi ja vehnä piti lopettaa kun ne nosti arvoja niin paljon. Toki hoitajat neuvoivat syömään terveellisesti, mutta samalla rennosti. Kuulemma jotkut stressaa ja uskaltaa syödä pelkkää kurkkua joka ei sekään ole tietty hyvä sitten.
No ei niitä pidäkään väkisin syödä, kyse on siitä että uskaltaako noihin neuvolan ohjeisiin luottaa ja elää välillä normaalimmin potematta syyllisyyttä. Tietenkin noudatan ruokavaliota, mutta kyllä mielestäni terve ruokasuhde on muutakin kuin omien tupperwarekippojen raahaamista kanasalaatteineen kaikkialle. Nytkin on tulossa joulu ja mietin, kuinka p
Tietenkin sinä itse päätät, miten sairautesi hoidat. Se on neuvolalle ihan se ja sama kuinka sun arvosi menee. Itse sinä myös kärsit. Joulun ruuat on aivan sopiovia ilman omia eväitä, se "makeaherkku" poislukien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onko se sitten niin vaikeaa vain olla ilman niitä herkkuja? Tekee varmaan hyvää sinulle, kerta olet tuohon sairastunutkin. Painoakin varmaan pitäisi pudottaa.
Kiitos kommentistasi, mutta olen normaalipainoinen ja urheilullinen ja raskausdiabetes ei tule herkkuja syömällä. Normaali sokeriaineenvaihdunta pystyy käsittelemään herkut normaalisti. Ja jos sinua kiinnostaa, niin olen tiukan ruokavalion myötä laihtunut ja tästä olivat myös neuvolassa huolissaan. Painoin ennen raskautta 65 kg, sitten putosi alun pahoinvoinnin takia 62kg, palasi toisella kolmanneksella 67kg ja nyt tippunut rv30 66kg. Painan siis viimeisellä kolmanneksella kilon enemmän kuin ennen raskautta. En tarvitse laihdutusvinkkejä.
Ap
Tuon takia varmaan katsovat sinulla menneen yli tuon
Otat ne kalorit tietenkin rasvasta, et suinkaan sokerista.
Itse söin tosi kurinalaisesti, enkä yhtään herkkuja. En ole koskaan muulloin syönyt yhtä usein ja yhtä paljon vihanneksia. En muista miten mittaukset menivät, mutta nekin tein ihan ohjeiden mukaan. Olikohan jotenkin, että muutama päivä viikossa oli mittauspäivä tjsp. Eikä todellakaan mitään viittä kertaa päivässä.
Voin silloin fyysisesti varmaan paremmin kuin koskaan, vaikka tosiaan olin raskaana. Synnytyksen jälkeen painoin viisi kiloa vähemmän kuin raskauden alussa, mutta en muista kenenkään olleen siitä huolissaan. Olin kuitenkin ihan normaalipainon rajoissa.
Joskus ajattelen kaiholla, että saisipa saman motivaation jostain. Ei vain tunnu oma terveys painavan yhtään samoin kuin lapsen.
Oman kokemukseni mukaan kun neuvolassa on puhuttu raskausdiabeteksen hoidosta niin sille ruokavaliolle on annettu aivan liikaa painoarvoa. Kukaan ei puhu, ei edes lääkäri, hormonien, liikunnan, stressin tai unettomuuden vaikutuksesta verensokeriin. Lykätään vaan joku lista käteen, miten pitäisi syödä, ja se siitä.
Itsellä todettiin raskausdiabetes, kun aamusokeri oli ollut kerran lievästi koholla (5.6). Se lista siitä miten pitäisi syödä lensi itselläni ainakin suoraan roskiin. En voi ottaa tosissani ruokasuosituksia, joissa edes mainitaan "kevyttuotteet". Aamusokerin sain normaaliksi raja-arvon alle käymällä iltaisin kävelylenkillä ja syömällä tuhdin iltapalan, jossa proteiinia mukana. Jos takana on huonosti nukuttu yö, niin se näkyy kyllä verensokerissa aamulla lievänä nousuna. Ei kuitenkaan välttämättä raja-arvon ylle mennä.
Kyllä nauratti kun ainoa neuvo jonka lääkäri heitti oli "Jätä vaalea leipä ja riisi pois." Ei hän edes kysynyt miten syön ja tuo oli ainoa mitä hän osasi sanoa. Itsehän voin syödä vaikka lautasellisen pastaa lounaaksi eikä sillä ole juuri suurtakaan vaikutusta verensokeriini. Meitäkin on kuitenkin aika paljon, joilla nimenomaan pelkästään tuo paastoarvo on mennyt raja-arvon yli ja sitten on annettu raskausdiabetes diagnoosi. Ja sitten ainoa ohje minkä lääkäri osaa antaa on että älä syö vaaleaa leipää tai riisiä.
Tästä keskustelusta on jo puoli vuotta, toivottavasti ap:lle ja hänen vauvalleen kuuluu hyvää. Etsiskelin myös kokemuksia ja kirjoitan vähän omiani, jos joku tällä hetkellä tai tulevaisuudessa asian kanssa kärvistelee.
Sain Espoossa diabeteshoitajalta kuulemma uudet ohjeet, joiden mukaan pitää mitata kolmena päivänä paastoarvo ja 1 tunti aamupalan jälkeen, eli 2 mittausta. Sitten kahtena päivänä ennen jokaista ruokaa ja tunti jokaisen ruuan jälkeen. Ja nämä toistuvat nyt vuoron perään synnytykseen saakka. Jos arvot hyviä (en muista sanoiko, että ei yhtään ylitystä) niin joskus loppuraskaudessa voi jättää jokatoisen viikon mittaamatta, mutta kokonaan mittauksista ei pääse. Jos tulee kaksi ylitystä viikon aikana, tulee olla heti yhteydessä neuvolaan, en muista mitä siitä seurasi. Vaikuttaa aika runsaalta mittaamiselta. Tänään jouduin mittaamaan kesken erään tapaamisen (kello hälytti, vessaan käsipesulle ja välineet esiin), mutta mietin jo et miten saan mitattua juhannuksena maalla, vai jätänkö suosiolla menemättä, ja kaikki ulkoilut ja kauppareissut pitää suunnitella tarkemmin ainakin näinä vuorokausikäyrän mittauspäivinä, koska käsienpesu oli kuulemma tärkeää, ei saa käyttää desinfiointiainetta. Vähän ärsyttää. Ja itsellä sokerirasituksessa paastoarvo just rajalla, josta jäin kiinni, muut arvot oli reippaasti rajojen sisäpuolella. Tämä huonosti nukutun yön ja hyvin stressaavan aamun jälkeen. Ainoa ohjaus, mitä sain, liittyi ruokailuun ja ohjeet oli onneksi selkeitä, suht tiukkoja myös. Ei juuri tullut muutoksia, olen tähänkin saakka syönyt paljon kasviksia ja vihanneksia ja välttänyt sokeria (jonkinlainen herkuttelu ohjeissa oli kyllä sallittu, mutta en perehtynyt, marjoja käskettiin syödä (miksi?)).
Olen normaalipainoinen, ei sukurasitetta. Kyllä tunne on, että olen nyt jotain alempaa kastia, kun tällaisen elintapasairauden itselleni olen poiminut, oma vika ja niin edelleen ainakin kuvittelen, että niin minusta nyt ajatellaan, vaikka moni asiaa tunteva yrittää valistaa ihmisiä asian monisyisyydestä. Itse ajattelen, että stressi on joillakin se merkittävä syy, ehkä myös myöhemmälle kakkostyypin diabeteksen puhkeamiselle, eikä tää ruokailuista ja mittaamisista stressaaminen kyllä auta.
Paljon tsemppiä asian kanssa kamppaileville.
Saamani ohje on selkeä:
"Herkutteluun voit päivittäin sisällyttää vähäsokerisen jälkiruoan. Vaihtoehtoisesti päivittäisen jälkiruoan tilalla voit syödä joko 1-2 kertaa viikossa pullan tai pullapohjaisen marjapiirakan, tai kerran viikossa pienen määrään makeisia, 20 grammaa."