Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut kuvittelee että vaikeat kokemukset oikeuttaa käyttäytymään muita kohtaan epäasiallisesti?
09.12.2023 |
Mistä tämä johtuu?
Esimerkiksi vaikeassa elämäntilanteessa elämän tekemisiin voidaan suhtautua suopeammin tai sanoa vaan että no sillä on nyt niin vaikeaa. Ihan kuin se oikeuttaisi koko homman.
Kommentit (41)
Minusta se on ärsyttävää että toisten kokemuksia väheksytään koska itse on kokenut ns. pahempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on päinvastoin niin että ne jotka eivät ole kokeneet mitään rankkoja asioita elämässä käyttäytyvät muita kohtaan paskimmin ja itsekeskeisimmin. Rankat kokrmukset kasvattaa, kuten empatiaa.
No ei aina. Kusipäisin tietämäni ihminen kertoili suureen ääneen rankasta lapsuudestaan ja koulukiusaamistaustastaan. Itse kuitenkin käyttäytyi kuin pahinkin kiusaaja.
Tiedän monta rajusti koulukiusattua ja muita tosi rankkoja asioita kokeneita ihmisiä, yksikään ei ole ilkeä tai kusipää -vaan kaikista kilteimpiä, vähiten itsekeskeisiä yms ja luotettavimpia. Moni on yrittänyt itsemurhaa, muiden ihmisten hyväksyntä on toki asia jota he kaipaisivat, vähiten ajattelevat itseään.
Tämä on kovin mustavalkoinen ajattelu. On aivan järkyttäviä ihmisiä, jotka ovat kokeneet kovia. Heillä ei ole empatiaa muita kohtaan ollenkaan, vaan ajatukset ovat kovin itsekeskeisiä.
Empatia on aivan muuta kuin traumataustan tuoma ajatusmalli.
Vierailija kirjoitti:
Koska MINÄMINÄMINÄ JA MINUN KAUHEAT YLISUKUPOLVISET TRAUMANI😫
TÄMÄ! On olemassa vain oma napa. Usein nämä ihmiset ei edes ole kokeneet mitään traumaattista , mutta kun MINÄ MINÄ.
Eiköhän se ole ihan yksilöllistä miten muihin ihmisiin suhtautuu. Elämässä hyvin pärjänneen voi olla vaikea asettua huonommin pärjänneen asemaan. Tästä esimerkkinä on nykyhallituksen oikeistosiipi.
Vierailija kirjoitti:
Minusta se on ärsyttävää että toisten kokemuksia väheksytään koska itse on kokenut ns. pahempia.
Sitä olen itse miettinyt, kun paljon ollut lähipiirissä esim. kuolemantapauksia, mutta ei oikeastaan ole koskaan tullut sellaista kamalaa paniikkireaktiota, sitten se erään kohdalla iski. Vaikka luulisi kai että omien vanhempien kuolemat olisivat järkyttäneet enemmän. Mutta kai se on monesta asiasta kiinni.
Samoin joku pahoinpitely, ero jne eivät ole suistaneet raiteiltaan, joku toinen periaatteessa samanlainen pahoinpitely ja ero on saanut ihan hirveän fyysisen olon aikaan.
No tässä ehkä voi olla syynä ne tunteet, jotka olivat voimakkaammat tätä jälkimmäistä kohtaan, ja joku kriisi ettei enää uskalla yrittää koskaan, kun aina käy suhteissa näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä ei ole kyllä tullut millään tavalla ilkeää käytöstä muita kohtaan enkä ole pauhannut lapsuuden koulukiusaamisesta ja aikuisuuden raiskauksesta. Pikemminkin ollut hiljaa, koska ihmiset pakenevat ja jättävät yksin, kokemusta on. Ilmeisesti rankat kokemukset tarttuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on päinvastoin niin että ne jotka eivät ole kokeneet mitään rankkoja asioita elämässä käyttäytyvät muita kohtaan paskimmin ja itsekeskeisimmin. Rankat kokrmukset kasvattaa, kuten empatiaa.
No ei aina. Kusipäisin tietämäni ihminen kertoili suureen ääneen rankasta lapsuudestaan ja koulukiusaamistaustastaan. Itse kuitenkin käyttäytyi kuin pahinkin kiusaaja.
Tiedän monta rajusti koulukiusattua ja muita tosi rankkoja asioita kokeneita ihmisiä, yksikään ei ole ilkeä tai kusipää -vaan kaikista kilteimpiä, vähiten itsekeskeisiä yms ja luotettavimpia. Moni on yrittänyt itsemurhaa, muiden ihmisten hyväksyntä on toki asia jota he kaipaisivat, vähiten ajattelevat itseään.
Voi olla toki mahdollista että tuo tyyppi valehteli kokemuksistaan eikä ole mikään kiusattu koskaan ollutkaan, vaan itse se kiusaaja jo silloin. Sekin mulla kävi kieltämättä mielessä. Jotenkin tuntui oudolta sekin, että kertoi noista kokemuksistaan lähes tuntemattomalle ihmiselle. Aika usein ihmisillä on korkea kynnys ottaa esiin tuollaiset vaikeat aiheet, mutta hänellä se kynnys oli olematon. T: edellinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuskin ne vaikeudet itsessään tekee kenestäkään parempaa ihmistä. Osa voi toki oppia niiden kautta jotain ja sitä myötä kasvaa ihmisenä. Tämä ei kuitenkaan ole mikään automaatio.
Mitkään kokemukset ei oikeuta ketään käyttäytymään epäasiallisesti muita kohtaan, kuten mistä otsikosta alkoi keskustelu.
Niin no siinä on se mitä kokee epäasiallisena. Itsellä on huonossa tilanteessa todella vaikea ottaa vastaan semmoista alentuvaa kohtelua, mitä tunnun paljon saavan joiltakin. Hyvinä aikoina pystyn kyllä ohittamaan ne vain, enkä älähdä.
Mutta kyllähän ne älähtämiset jälkeenpäin vähän hävettävät, vaikka tavallaan koen oikeutetuksi, mutta vastapuoli varmasti pitää asiattomana eikä näe sitä omaa käytöstään syynä ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta se on ärsyttävää että toisten kokemuksia väheksytään koska itse on kokenut ns. pahempia.
Väittäisin että suurimmalla osalla ihmisistä on tällainen jatkuva tasapainottelu alitajunnassa käynnissä, aikansa ne kilteimmätkin jaksaa esittää ymmärtävää mutta jossain vaiheessa katkeaa kamelin selkä ja tulee se "turpa kii mä oon kärsiny niin paljon enemmän ja pahemmin"-reaktio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskin oikeutetaan. Mutta jos jollain on tuskia tai ongelmia, sitä pitäisi pyrkiä muuten ymmärtämään. Ei ole pakko olla tekemisissä silti kaikkien kanssa jos se tuntuu sinusta ikävältä. Joku muu ehkä on. Mikä se ongelma sitten on tarkemmin kullakin. Ja minkäikäisellä. Jollakin voi olla tietoa enemmän siitä kuin sulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on päinvastoin niin että ne jotka eivät ole kokeneet mitään rankkoja asioita elämässä käyttäytyvät muita kohtaan paskimmin ja itsekeskeisimmin. Rankat kokrmukset kasvattaa, kuten empatiaa.
No ei aina. Kusipäisin tietämäni ihminen kertoili suureen ääneen rankasta lapsuudestaan ja koulukiusaamistaustastaan. Itse kuitenkin käyttäytyi kuin pahinkin kiusaaja.
Niin. Nimenomaan KERTOO. Todellisuudessa tommoset persreiät eivät oo oikeesti mitään pskaa kokeneet, vaan ovat niin kieroutuneita mieleltään, että äidin kieltäessä toisen palan suklaakakkua huudetaan hirveää vääryyttä ja kiusaamista. Nähty on sata kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koettujen vaikeuksien ja ongelmien vertailu on aika turhaa, koska kokemukset on aina subjektiivisia ja kaikkien elämät ja olosuhteet on erilaisia. Toisilla on asiat niin ja toisilla näin.
Kaikkia elämä kolhii joskus, mutta jotkut jäävät jumiin kaikkeen negatiiviseen. Mistäköhän johtuu, no varmaan perusnegatiivisuudesta,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on päinvastoin niin että ne jotka eivät ole kokeneet mitään rankkoja asioita elämässä käyttäytyvät muita kohtaan paskimmin ja itsekeskeisimmin. Rankat kokrmukset kasvattaa, kuten empatiaa.
No ei aina. Kusipäisin tietämäni ihminen kertoili suureen ääneen rankasta lapsuudestaan ja koulukiusaamistaustastaan. Itse kuitenkin käyttäytyi kuin pahinkin kiusaaja.
Niin. Nimenomaan KERTOO. Todellisuudessa tommoset persreiät eivät oo oikeesti mitään pskaa kokeneet, vaan ovat niin kieroutuneita mieleltään, että äidin kieltäessä toisen palan suklaakakkua huudetaan hirveää vääryyttä ja kiusaamista. Nähty on sata kertaa.
Kuulostaa narsistilta, joka on keksinyt koko jutun saadakseen huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se ole ihan yksilöllistä miten muihin ihmisiin suhtautuu. Elämässä hyvin pärjänneen voi olla vaikea asettua huonommin pärjänneen asemaan. Tästä esimerkkinä on nykyhallituksen oikeistosiipi.
Olin jo aikeissa antaa yläpuolen, mutta tuo poliittinen kommentti muutti mieleni. Eikö täällä nykyään voi mistään aiheesta puhua ilman politiikkaa?
Yksi varteenotettava skenaario: vaikeat kokemukset ovat ilmenneet siten, että vanhempien käyttäytyminen lapsiaan kohtaan on ollut nöyryyttävää, väkivaltaista, arvaamatonta jne. ja vanhemmat samalla ovat sanoillaan ja teoillaan antaneet mallin epäasiallisesta suhtautumistavasta myös "vertaisessa" asemassa oleviin kanssaihmisiin.
Tällaiset lähtökohdat vääristävät kasvavan ihmisen kuvaa maailmassa vallitsevista toimintatavoista niin voimakkaasti, että vanhempiensa ikeen alta vapauduttuaan on liian helppo kuvitella, että tiedostamattomalla tavalla syvään juurtuneet mallit toimisivat aikuisten välisissä normaaleissa kanssakäymisissä.
Kaikilla ei (itse)kriittinen ajattelu riitä sen ymmärtämiseen, että pahan kierre on pystyttävä katkaisemaan itse, koska aikaisemmin kärsimäänsä vääryyttä ei voi saada korjatuksi käyttäytymällä huonosti muita kohtaan ja ettei se myöskään oikeuta siihen, että oikeuksien ja velvollisuuksien välinen vaihtosuhde aikuisten maailmassa olisi omalla kohdalla jotain muuta kuin se on toisenlaisesta taustasta tulevien aikuisten kohdalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on päinvastoin niin että ne jotka eivät ole kokeneet mitään rankkoja asioita elämässä käyttäytyvät muita kohtaan paskimmin ja itsekeskeisimmin. Rankat kokrmukset kasvattaa, kuten empatiaa.
No ei aina. Kusipäisin tietämäni ihminen kertoili suureen ääneen rankasta lapsuudestaan ja koulukiusaamistaustastaan. Itse kuitenkin käyttäytyi kuin pahinkin kiusaaja.
Niin. Nimenomaan KERTOO. Todellisuudessa tommoset persreiät eivät oo oikeesti mitään pskaa kokeneet, vaan ovat niin kieroutuneita mieleltään, että äidin kieltäessä toisen palan suklaakakkua huudetaan hirveää vääryyttä ja kiusaamista. Nähty on sata kertaa.
Onko tämä tapahtunut sata kertaa omassa perheessäsi, vai oletko tirkistellyt 99 muun perheen suklaakakkudraamoja? Mitä muuta tiedät kyseisten perheiden sisäisistä vuorovaikutussuhteista?
Eri
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se ole ihan yksilöllistä miten muihin ihmisiin suhtautuu. Elämässä hyvin pärjänneen voi olla vaikea asettua huonommin pärjänneen asemaan. Tästä esimerkkinä on nykyhallituksen oikeistosiipi.
Nykyhallituksesta esimerkkinä Orpo on pärjännyt elämässä hyvin eikä osaa asettua huonommin pärjänneen asemaan kun taas Purralla on ollut elämässä koettelemuksia ja kostaa niitä nyt toisiin ihmisiin empatiakyvyn puutteen vuoksi.
Täytyisi kysyä huonosti käytyäytyvältä itseltään, jos jäi vaivaamaan. Mikä oikeuttaa?
Oma kokemus on, että niillä on jollakin tasolla ollut liian helppo elämä.
Jos on ollut tosi vaikeaa ei kyllä jaksa muita kiusata tai huonosti käyttäytyä.
Miehethän haluaa kuulemma suojella ja aina löytyy niitä naisia, ketkä on valmiita viemään kuin pässiä narussa.
Tuskin ne vaikeudet itsessään tekee kenestäkään parempaa ihmistä. Osa voi toki oppia niiden kautta jotain ja sitä myötä kasvaa ihmisenä. Tämä ei kuitenkaan ole mikään automaatio.
Mitkään kokemukset ei oikeuta ketään käyttäytymään epäasiallisesti muita kohtaan, kuten mistä otsikosta alkoi keskustelu.