Ovatko vanhempanne olleet hyväksyviä ja avarakatseisia ammatinvalintanne suhteen?

Ihmisille pitäisi mainostaa ja markkinoida enemmän myös eri tyylisiä ammatteja kuin mitä suvussa on ollut. Monesti esim. akateemisten vanhempien lapset valitsevat automaattisesti akateemisen ammatin ja duunarien lapset duunariammatin, koska eivät oikein tiedä muista vaihtoehdoista. Ja lopputuloksena saattaa olla se, ettei viihdykään työssään.

Vierailija kirjoitti:

Koko suku arvostaa akateemisuutta todella paljon. Humanistit ei mahdu kyllä tähän joukkoon. 

Sukusi latinistit eivät arvosta akateemisuutta?

Ei. Olen vanhempieni "toiveammatissa".

Vanhempani ovat tyytyväisiä siihen, että käyn töissä ja elätän itseni. Eivät ole koskaan yrittäneet ohjailla minua ammatinvalinnan suhteen, teen itse päätökseni elämässä. Niin kauan kun en tee mitään ala-arvoista prostit*oidun työtä, niin kaikki ok.

En ole ikinä ymmärtänyt vanhempia, jotka painostavat lapsensa tietyille urille. Puuttuuko heiltä kenties empatiakyky ja suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan vai vaivaako heitä huono itsetunto ja pettymys omaan elämäänsä?

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä ymmärtänyt vanhempia, jotka painostavat lapsensa tietyille urille. Puuttuuko heiltä kenties empatiakyky ja suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan vai vaivaako heitä huono itsetunto ja pettymys omaan elämäänsä?

Tai sitten he rakastavat lastaan eikä halua että hänestä tulee työtönnisti.l

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä ymmärtänyt vanhempia, jotka painostavat lapsensa tietyille urille. Puuttuuko heiltä kenties empatiakyky ja suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan vai vaivaako heitä huono itsetunto ja pettymys omaan elämäänsä?

 

Tai sitten he rakastavat lastaan eikä halua että hänestä tulee työtönnisti.l

Ammatinvalinta on niin iso asia, että ei sitä voi toisen puolesta päättää. Tai sitten on riskinä että ihmisestä ihan oikeasti tulee nisti, jos joutuu täysin taipumuksiaan vastaamattomalle alalle.

Olin kummaltakin puolelta sukua ensimmäinen ylioppilas, ensimmäinen maisteri ja ensimmäinen tohtori. Nyt koulutustani vastaavassa työssä. Eivät ole valittaneet koskaan, pikiemminkin kyselleett olenko tyytyväinen valinnoistani, sillä he ovat valintoihini oikein tyytyväisiä.

Vanhempani antoivat mun itse valita ammattini ja koen, että olivat tyytyväisiä valintaani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä ymmärtänyt vanhempia, jotka painostavat lapsensa tietyille urille. Puuttuuko heiltä kenties empatiakyky ja suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan vai vaivaako heitä huono itsetunto ja pettymys omaan elämäänsä?

 

Tai sitten he rakastavat lastaan eikä halua että hänestä tulee työtönnisti.l

Ammatinvalinta on niin iso asia, että ei sitä voi toisen puolesta päättää. Tai sitten on riskinä että ihmisestä ihan oikeasti tulee nisti, jos joutuu täysin taipumuksiaan vastaamattomalle alalle.

Eiköhän vanhemmat jos ketkä tunnista nuo taipumukset.

Heitä selkeästi ahdistaa se, että priorisoin uraa enkä ole tuonut näytille yhtään naisystävää. Tietävät että lapsenlapsia en heille kykene tuottamaan, joten heidän suvulla ei ole tulevaisuutta.

Ovat avarakatseisia ja kannustaneet meitä lapsia tekemään sitä, mistä tykkäämme. Isä tohtori, äiti maisteri. Itse olen käynyt ammattikorkean ja pärjännyt työelämässä ihan hyvin. Vanhemmat eivät ohjailleet meitä, saimme vapaasti valita lukion tai amiksen ja siitä jatkopolut. Kaikki lapsista käyneet toisen asteen jälkeen kuitenkin korkeakoulun (amk tai yliopisto), ihan omasta halustaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä ymmärtänyt vanhempia, jotka painostavat lapsensa tietyille urille. Puuttuuko heiltä kenties empatiakyky ja suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan vai vaivaako heitä huono itsetunto ja pettymys omaan elämäänsä?

 

Tai sitten he rakastavat lastaan eikä halua että hänestä tulee työtönnisti.l

Ammatinvalinta on niin iso asia, että ei sitä voi toisen puolesta päättää. Tai sitten on riskinä että ihmisestä ihan oikeasti tulee nisti, jos joutuu täysin taipumuksiaan vastaamattomalle alalle.

 

Eiköhän vanhemmat jos ketkä tunnista nuo taipumukset.

Pääsääntöisesti mitä yksinkertaisempi ihminen, sitä paremmin hän kuvittelee tuntevansa toiset ja tietävänsä, mikä on toisille parasta.

Viisas ihminen näyttää lapselle monipuolisesti maailmaa ja luottaa siihen, että lapsi tekee sopivan valinnan.

Eivät ole mitään sanoneet ja ovat tukeneet. Itseäni vaan hävettää vietävästi kun en kyennyt akateemiselle uralle. Tiedän olevani paha pettymys, mutta hyvin jaksavat tsempata. Ehkä he kokevat itse epäonnistuneensa kasvattajina ja siksi eivät sano mulle suoraan totuutta.

Vanhempien tulee ohjata lapsi oikealle tielle.Ilman ohjausta päätyy mummotunneliin potkimaan ohikulkijoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä ymmärtänyt vanhempia, jotka painostavat lapsensa tietyille urille. Puuttuuko heiltä kenties empatiakyky ja suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan vai vaivaako heitä huono itsetunto ja pettymys omaan elämäänsä?

 

Tai sitten he rakastavat lastaan eikä halua että hänestä tulee työtönnisti.l

Ammatinvalinta on niin iso asia, että ei sitä voi toisen puolesta päättää. Tai sitten on riskinä että ihmisestä ihan oikeasti tulee nisti, jos joutuu täysin taipumuksiaan vastaamattomalle alalle.

 

Eiköhän vanhemmat jos ketkä tunnista nuo taipumukset.

Pääsääntöisesti mitä yksinkertaisempi ihminen, sitä paremmin hän kuvitt

Ja viisas ihminen kasvattaa lapsensa niin että lapsi tuntee omat vahvuutensa.... Myös ammatin valinnassa.

Ei heilläollut mitään sitä vastaan, että menen opiskelemaan juristiksi.