Kaipaako muut vuotta 2020 edeltänyttä aikaa. Ennen pandemiaa ja sotia?
Ei silloin kyennyt arvostamaan tarpeeksi sodatonta maailmanaikaan ja ei ollut koronaakaan (se ei ole maailmasta hävinnyt) Voi niitä aikoja.
Sodat oli joko kaukana maantieteellisesti tai ajallisesti. Nyt on aika uhkaavaa.
Onko vinkkejä, miten sietää asioiden nykytilaa. Huomaan, että perheen teinitkin on stressaantuneita.
Kommentit (106)
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli maailma turvallisempi. Eiköhän kaikki kaipaa menneitä aikoja.
No, vuosina 1945-2020 maailma oli turvallisempi Suomessa.
Mutta sitä ennen on kyllä tapahtunut täälläkin monenlaista ei niin turvallista. Espanjantauti, sodat, nälkävuodet. Mutta huomatkaa, kansa on selvinnyt kaikista. Me olemme selviytyjien jälkeläisiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli maailma turvallisempi. Eiköhän kaikki kaipaa menneitä aikoja.
Talvisodan aikaan oli turvallisempaa? Mietipä nyt vähän.
Samaan kiinnitin huomiota. Oli tietty erityisen turvallinen lähes 80 vuotta kestänyt ajanjakso Suomessa.
Siis henkilökohtainen elämäni oli jo myllerryksessä ennen 2020 vuotta.
Mutta vuoden 2020 jälkeen tuntuu,että huonojen uutisten ja kriisien määrä on vain jatkuvaa jonoa.
Onko vinkkejä, miten sietää asioiden nykytilaa
Lopetat turhasta panikoimisen ja keskityt siihen, mikä on kunnossa ja hyvin.
Kuka kaipaa ummehtunutta menneisyyttä.
Jännä kun tämä on niin globaalia. Ihmiset ympäri maailmaa kaikista kulttuureista muistelee nykyisin aikaa ennen vuotta 2020
En kaipaa. Elämäni on nyt paljon paremmalla mallilla kuin vuonna 2019. Lisäksi minulla ei ole tapana hysterisoida asioilla, joihin en voi vaikuttaa, joten esim. Ukrainan sota ei näy elämässäni muuten kuin hintojen nousuna.
Vierailija kirjoitti:
Onko vinkkejä, miten sietää asioiden nykytilaa
Lopetat turhasta panikoimisen ja keskityt siihen, mikä on kunnossa ja hyvin.
No tuo on totta. Pitäisi keskittyä koko ajan siihen, mikä on hyvin. Aina ei vaan pysty, kun ajatukset lähtee laukalle.
Ap
Jos haluaa aikaan ennen pandemioita ja sotia, pitää mennä aikaaan ennen ihmisiä.
En kaipaa. Sairastuin henkisesti 2012, mies sai infarktin ja vammautui pysyvästi 2014, sen jälkeen voin erittäin huonosti pitkään. Tytär sairastui myös, mutta voi nyt paremmin kuin silloin. Nyt alkaa helpottaa, kun mulle haetaan työkyvyttömyyseläkettä. Eli paska jatkuu, mutta eri muodossa vain. Korona oli lastenleikkiä verrattuna edellisiin kokemuksiin, mutta sodan uhka on pelottava. Enkä edes tiedä kumpaa pelkään enemmän omia vai vihollista...
Vierailija kirjoitti:
Jännä kun tämä on niin globaalia. Ihmiset ympäri maailmaa kaikista kulttuureista muistelee nykyisin aikaa ennen vuotta 2020
Paitsi ehkä Amazonin sademetsän onnelliset alkuperäisheimot, jotka on eristäytyneet.
Jaa minun elämä ei ole kyllä muuttunut millään lailla samaa teen mitä silloinkin ei se sota täällä ole mutta koska suomi liittyi natoon saattaa se sota tännekkin tulla.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, silloin oli vielä kaikki hyvin ja oma puoliso rinnalla.
Sama. Ja paljon suunnitelmia.
Vierailija kirjoitti:
Jännä kun tämä on niin globaalia. Ihmiset ympäri maailmaa kaikista kulttuureista muistelee nykyisin aikaa ennen vuotta 2020
Ei nyt sentään. On paljonkin kulttureja, joissa ei edes tiedetä mitään koronpaniikista. Kaikilla ei ole nettiä.
Vierailija kirjoitti:
Jaa minun elämä ei ole kyllä muuttunut millään lailla samaa teen mitä silloinkin ei se sota täällä ole mutta koska suomi liittyi natoon saattaa se sota tännekkin tulla.
Tuli mieleen tuntemattoman sotilaan aika alkuvaiheessa lausutut sanat.
"Sota on kaukana, Balkanilla asti."
Kysymys oli miten sietää?
No ehkä se vanha klisee,että turha murehtia asioita joihin ei voi vaikuttaa.
Ei se sota lopu missään, vaikka sitä kuinka murehtisi.
Henkilökohtaisesti olen alkanut inhota esim.iltalehden klikkiotsikointia tyylin : Sota voi laajeta, tai Näin Suomelle kävisi sodassa etc.
Ihmiset (jotkut) ovat ihan paineessa "mitä jos, entä jos". Jos ja jos.
Kysymys on; hyödyttääkö tämä
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli maailma turvallisempi. Eiköhän kaikki kaipaa menneitä aikoja.
Ennen maailman oli vaarallisempi. En ole koskaan kaivannut menneitä aikoja.
En missään nimessä. Lapseni sairastui syöpään vuonna 2017 ja sitä kesti 3 vuotta. En todellakaan kaipaa niitä aikoja. Koronahysteria oli pientä siihen verrattuna henkilökohtaisella tasolla.
Talvisodan aikaan oli turvallisempaa? Mietipä nyt vähän.