Nykyään kun koulussa ei opeteta kaunokirjoitusta, miten siis nimmarit tehdään?
Kommentit (62)
Siinä tapauksessa vaaditaan kyllä 'puumerkin' alle (nimikirjoituksillaan) sen oikeaksi todistajat,
Oma lapsi syntynyt vuonna 2000 ja hän tekstaa allekirjoituksensa. Tuntuu jotenkin oudolta, kun itsellä kaunokirjoitukseen perustuva, hiukan omaleimaisempi tapa tehdä se.
Kaunokirjoitus olisi pitänyt säilyttää. Nyt ihmiset vääntää ties mitä harakanvarpaita.
Isälläni oli hieno ja kaunis allekirjoitus, se alkoi muuttua horjuvammaksi vanhemmiten. Lopulta ei enää käynytkään pankille moinen. Piti vanhus raahata pyörätuolissa todentamaan henkilöllisyys. Nykyään se suttu vie ihmisen varmaan ongemitta läpi elämän.
Minulle on koulussa opetettu kaunoa (tai käsialakirjoitusta, näissä on kai jotain eroa) eikä allekirjoituksellani ole mitään tekemistä sen kanssa.
Teen työtä, jossa asiakkaiden täytyy allekirjoittaa papereita. Allekirjoitusta tarvittaessa nuoret tekstaavat nimensä hitaasti kuin alakoululaiset. Parhaassa tapauksessa pelkkä etunimi.
Niistä jotka usein kirjoittaa allekirjoituksia tosi harva kirjoittaa sen oikeaoppisesti kaunolla.
Tärkeintä että olis joka kerta samanlainen.
Nykynuoret ei osaa kaunoa kirjoittaa, joten eivät sitä osaa lukeakaan. Se on huolestuttavaa! Tulee aika, jolloin täällä ei ole ketään joka osaisi esim.presidenttien tms hlöiden käsin kaunolla tehtyjä päiväkirjamerkintöjä lukea.
Oppilaat valittelee etteivät osaa lukea tekstiä, jos kirjoitan kaunolla!
Pölkyille pölkyillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettaisivat edes kynää pitämään kädessä. Toinen outous on sopan syönti lusikalla. Mätetään suuhun kuten tuntemattomassa sotilaassa lusikka nyrkissä ja kyynärpää korkealla.
Töissä seurannut 20 - 30-vuotiaita työkavereita niin kynäote on kuin apina pitäisi oksasta kiinni ja kirjaimet ovat sellaisia ettei voi tietää onko kyseessä b, 6, g tai joku muu - mikä...?
M 49
Samassa ikäluokassa ruokailuvälineitä pidetään kädessä miten sattuu.
eiköhän mennä siihen että tulevaisuudessa sopimukset sun muut vahvistetaan sormenjäljellä. tuolloin ei tarvitse osata lukea tai kirjoittaa.
Omat nuoret kirjoittaa ihan tekstaamalla samanlaisilla kirjaimilla kuin muutenkin kirjoittavat. Eipä heille ole muuta opetettu. Ehkä se iän myötä muuttuu vauhdikkaamnaksi allekirjoitukseksi. Tosin nykyään harvoin allekirjoitetaan mitään, kun asiat hoituu verkkopankkitunnuksilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettaisivat edes kynää pitämään kädessä. Toinen outous on sopan syönti lusikalla. Mätetään suuhun kuten tuntemattomassa sotilaassa lusikka nyrkissä ja kyynärpää korkealla.
Töissä seurannut 20 - 30-vuotiaita työkavereita niin kynäote on kuin apina pitäisi oksasta kiinni ja kirjaimet ovat sellaisia ettei voi tietää onko kyseessä b, 6, g tai joku muu - mikä...?
M 49
Samassa ikäluokassa ruokailuvälineitä pidetään kädessä miten sattuu.
Olen muuten huomannut saman. Haarukka oikeassa, veitsi vasemmassa jne. En tosin tiedä, onko vaikka vasenkätisillä ollut aina tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
eiköhän mennä siihen että tulevaisuudessa sopimukset sun muut vahvistetaan sormenjäljellä. tuolloin ei tarvitse osata lukea tai kirjoittaa.
Sähköinen allekirjoitus on laajassa käytössä, tällöin henkilöllisyys varmistetaan allekirjoittaessa pankkitunnuksilla.
Sinänsä kätevää kun paperin saa allekirjoitettavaksi jollekulle joka on toisella puolella Suomea ja jo samana päivänä takas allekirjoitettuna.
Tekstaamalla he allekirjoittavat. Nimmari ja nimenselvennys näyttää samalle.
Vierailija kirjoitti:
Omat nuoret kirjoittaa ihan tekstaamalla samanlaisilla kirjaimilla kuin muutenkin kirjoittavat. Eipä heille ole muuta opetettu. Ehkä se iän myötä muuttuu vauhdikkaamnaksi allekirjoitukseksi. Tosin nykyään harvoin allekirjoitetaan mitään, kun asiat hoituu verkkopankkitunnuksilla.
Asuntolainakin hoituu noin? Entäs testamentti? Siviilivihkiminen ja kaikenlaisten kauppakirjojen tekeminen, verkossa vaan kaikki tunnuksilla.
kohta riittää kun piirrät x:n siihen.
Kannattava muutos ollut luopua kaunokirjoituksesta, jolla kehitettin käden ja aivojen yhteistyötä.
Lopputulos tänä päivänä on se, että oppilaat eivät jaksa enää keskittyä mihinkään, koska käsialakirjoituksen toistvuus vaati pitkäjänteisyyttä ja he eivät osaa lukea kaunoakirjoitusa sekä se kaikkein pahin, heidän kösialastaan ei saa mitään selvää, edes kirjoittaja itse.
Mullakin on allekirjoituksessa ensimmäinen kirjain selvähkö ja loput taiteellista viivaa.