Hulluutta uusi risteyssääntö. Ei laiteta kärkikolmiota, vaikka on väistämisvelvollisuus. Linkki

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päättyvä tie? Laki ei taida tuntea koko käsitettä.

Tarkoitatko että kaikki tiet jatkuvat äärettömään, vai?

No jos se siltä näyttää tuo mun kirjoitus niin vaikak sitten niin

No niin. Olet siis väärässä. Laki ei oleta kaikkien teiden olevan päättymättömiä.

Laki ei oleta muutenkaan mitään. Se on laki.

Ja on turhaa puhua päättyvistä tai päättymättömistä teistä kun ,laki ei niitä tunne.

 

Kyllä minun Finlex ainakin tuntee liikennemerkin F24 selityksineen. Tuntee myös ajoradan määritelmät, mukaan ukien sen päättymisen.

Vierailija kirjoitti:

Olennaista on se että kun joku väitti että liittymän jatien risteymään ei muka voi laittaa kärkikolmiota kun se muka ei ole risteys niin paskapuhtetta.

 

risteyksellä tarkoitetaan samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;

Niin, ja tuossa artikkelin tapauksessa ei edelleenkään ole samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa. Siinä on tie, joka päättyy jalkakäytävään, ja jalkakäytävän suuntainen toinen, täysin erillinen tie.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päättyvä tie? Laki ei taida tuntea koko käsitettä.

Tarkoitatko että kaikki tiet jatkuvat äärettömään, vai?

No jos se siltä näyttää tuo mun kirjoitus niin vaikak sitten niin

No niin. Olet siis väärässä. Laki ei oleta kaikkien teiden olevan päättymättömiä.

Laki ei oleta muutenkaan mitään. Se on laki.

Ja on turhaa puhua päättyvistä tai päättymättömistä teistä kun ,laki ei niitä tunne.

 

Kyllä minun Finlex ainakin tuntee liikennemerkin F24 selityksineen. Tuntee myös ajoradan määritelmät, mukaan ukien sen päättymisen.

Niin, umpitie. Miten sen olemassaolo liittyy keskusteltavaan asiaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olennaista on se että kun joku väitti että liittymän jatien risteymään ei muka voi laittaa kärkikolmiota kun se muka ei ole risteys niin paskapuhtetta.

 

risteyksellä tarkoitetaan samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;

Niin, ja tuossa artikkelin tapauksessa ei edelleenkään ole samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa. Siinä on tie, joka päättyy jalkakäytävään, ja jalkakäytävän suuntainen toinen, täysin erillinen tie.

En osaisi ymmärtää asiaa noin. 

Jos tie päättyy jalkakäytävään, niin eihän siitä saisi ajaa läpi. (Kun se kerran päättyy siihen)

Koko artikkeli on muutenkin ihan keltainen lehdistö tasoa. Keksii mm. käsitteet päätie ja sivutie ihan omasta päästään.

Niin, umpitie. Miten sen olemassaolo liittyy keskusteltavaan asiaan?

Siten, että umpitie on tie joka päättyy. En tiennyt että täällä on jotain avustettavia joille joutuu kaiken selittämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olennaista on se että kun joku väitti että liittymän jatien risteymään ei muka voi laittaa kärkikolmiota kun se muka ei ole risteys niin paskapuhtetta.

 

risteyksellä tarkoitetaan samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;

Niin, ja tuossa artikkelin tapauksessa ei edelleenkään ole samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa. Siinä on tie, joka päättyy jalkakäytävään, ja jalkakäytävän suuntainen toinen, täysin erillinen tie.

En osaisi ymmärtää asiaa noin. 

Jos tie päättyy jalkakäytävään, niin eihän siitä saisi ajaa läpi. (Kun se kerran päättyy siihen)

Ei mikään kiellä jalkakäytävän yli ajamista. Olisi todella vaikeaa päästä pois suurimmalta osalta parkkipaikkoja tai pihoja jos näin olisi.

Vierailija kirjoitti:

Koko artikkeli on muutenkin ihan keltainen lehdistö tasoa. Keksii mm. käsitteet päätie ja sivutie ihan omasta päästään.

No ei keksi, kummatkin ovat täysin yleisessä käytössä olevia termejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko artikkeli on muutenkin ihan keltainen lehdistö tasoa. Keksii mm. käsitteet päätie ja sivutie ihan omasta päästään.

No ei keksi, kummatkin ovat täysin yleisessä käytössä olevia termejä.

MItä väliä sillä on sääntöjen kannalta jos joku asia on yleisessä käytössä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olennaista on se että kun joku väitti että liittymän jatien risteymään ei muka voi laittaa kärkikolmiota kun se muka ei ole risteys niin paskapuhtetta.

 

risteyksellä tarkoitetaan samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;

Niin, ja tuossa artikkelin tapauksessa ei edelleenkään ole samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa. Siinä on tie, joka päättyy jalkakäytävään, ja jalkakäytävän suuntainen toinen, täysin erillinen tie.

Mistä päättelet että tuo tie päättyy jalkakäytävään? Onko siinä päättyvä tie, ts umpitie, mutta vain umpitie merkki puuttuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko artikkeli on muutenkin ihan keltainen lehdistö tasoa. Keksii mm. käsitteet päätie ja sivutie ihan omasta päästään.

No ei keksi, kummatkin ovat täysin yleisessä käytössä olevia termejä.

Uskot varmaan sitten myöskin että jos ei ole heilaa helluntaina niin sitä ei ole koko kesänä? Ihan yleinen sanonta.

Kärkikolmiot ovat aina halventaneet minua naisena liikenteessä. Poistaisitte ne kaikki. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olennaista on se että kun joku väitti että liittymän jatien risteymään ei muka voi laittaa kärkikolmiota kun se muka ei ole risteys niin paskapuhtetta.

 

risteyksellä tarkoitetaan samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;

Niin, ja tuossa artikkelin tapauksessa ei edelleenkään ole samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa. Siinä on tie, joka päättyy jalkakäytävään, ja jalkakäytävän suuntainen toinen, täysin erillinen tie.

En osaisi ymmärtää asiaa noin. 

Jos tie päättyy jalkakäytävään, niin eihän siitä saisi ajaa läpi. (Kun se kerran päättyy siihen)

Jos näin olisi niin et saisi ajaa tieltä pihaasi jos siinä välissä on jalkakäytävä.

"Joku väittää, että pihaliitrymän tunnistaa siitä, että on reunakivi."

Ei vaan kerroin että se on yksi asia josta sen voi tunnistaa joskus, en että siinä on aina reunakivi. Mutta aina jos jossain on reunakivi ilman mitään muuta selventävää liikennemerkkiä niin se ajorata loppuu siihen. Tällainen paikka voi olla jalkakäytävän reuna, tonttiliittymä tai sitten sellainen tilanne joka aloituksessa mainittiin.

Artikkelissa ei ole kyse päättyvistä teistä tai pihakaduista. Asun A Kiven kadun lähellä, ja tänne tosiaan on tehty tuollaisia ratkaisuja risteyksiin lähettyville. Esimerkiksi myös Hämeentielle ja Helsinginkadulle. 

Asia todellakin on niin, että korotukset ovat joissain paikoissa, esim juuri A Kiven kadulla niin huomaamattomia, ettei niitä päätietä ajava huomaa. Eikä aina sivutieltä tulevakaan voi tietää onko kyseessä pyörätien/jalkakäytävän reuna, johon on laitettu kivetys erottumisen takia, koska niitähän on myös paljon. Esim tuossa kuvassa oleva tapaus on niin loiva, ettei voi yksiselitteisesti tietää kumpi on kyseessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olennaista on se että kun joku väitti että liittymän jatien risteymään ei muka voi laittaa kärkikolmiota kun se muka ei ole risteys niin paskapuhtetta.

 

risteyksellä tarkoitetaan samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;

Niin, ja tuossa artikkelin tapauksessa ei edelleenkään ole samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa. Siinä on tie, joka päättyy jalkakäytävään, ja jalkakäytävän suuntainen toinen, täysin erillinen tie.

Artikkelissa puhutaan näistä uusista ratkaisuista yleisellä tasolla. Ei ainoastaan kuvassa olevasta risteyksestä.

Ohis

Asun itsekin samalla alueella. Näin talven tullen noita jatkeita ei erota enää lainkaan. Paikalliset autoilijat tietää nämä jatkeet, mutta ulkopaikkakuntalaisella voi käydä hassusti. Tulet esim Linnanmäeltä päin ja käännyt oikella Aleksiskiven kadulle, niin luulet olevasi etuajo-oikeutettu ja siten kolahtaa. Ollaan tuttujen kanssa ihmetelty tätä suunnittelijoiden järjen köyhyyttä. Jalkautuisivat katsomaan mikä on tilanne, eikä tehdä päätöksiä toimiston pöydällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olennaista on se että kun joku väitti että liittymän jatien risteymään ei muka voi laittaa kärkikolmiota kun se muka ei ole risteys niin paskapuhtetta.

 

risteyksellä tarkoitetaan samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;

Niin, ja tuossa artikkelin tapauksessa ei edelleenkään ole samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa. Siinä on tie, joka päättyy jalkakäytävään, ja jalkakäytävän suuntainen toinen, täysin erillinen tie.

Eihän siitä sitten saa ajaa, jos tie päättyy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olennaista on se että kun joku väitti että liittymän jatien risteymään ei muka voi laittaa kärkikolmiota kun se muka ei ole risteys niin paskapuhtetta.

 

risteyksellä tarkoitetaan samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;

Niin, ja tuossa artikkelin tapauksessa ei edelleenkään ole samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa. Siinä on tie, joka päättyy jalkakäytävään, ja jalkakäytävän suuntainen toinen, täysin erillinen tie.

En osaisi ymmärtää asiaa noin. 

Jos tie päättyy jalkakäytävään, niin eihän siitä saisi ajaa läpi. (Kun se kerran päättyy s

Pihaan ajetaan risteyksestä, ei kai jalkakäytävä tietä katkaise

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olennaista on se että kun joku väitti että liittymän jatien risteymään ei muka voi laittaa kärkikolmiota kun se muka ei ole risteys niin paskapuhtetta.

 

risteyksellä tarkoitetaan samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet;

Niin, ja tuossa artikkelin tapauksessa ei edelleenkään ole samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa. Siinä on tie, joka päättyy jalkakäytävään, ja jalkakäytävän suuntainen toinen, täysin erillinen tie.

En osaisi ymmärtää asiaa noin. 

Jos tie päättyy jalkakäytävään, niin eihän

Ei tässä ole kyse pihatiestä. Tuo umpitievänkääjä ei ymmärrä ettei tämä kuvassa oleva ole päättyvä tie, eikä myöskään edusta kaikkia tällaisia risteyksiä.