Lue keskustelun säännöt.
Lapsen synttärit tulossa-kummit ei tulekaan =(
03.01.2007 |
Taas toistuu tämä sama mikä viime vuonna, nyt vaan lapsi 2v jo ymmärtääkin kemuista jotain, mutta ei, kummit eivät taaskaan tule !!
Kyllä on ankeeta lapsen puolesta, miksi järjestää juhlia jos kukaan kummeista ei vuodesta toiseen tule niille ? ja nyt siirsin juhlia viel yli vkolla, et varmaan ois joulukiireet ym ohi.
Kummeja lapsella 6, joista 3 oikeita, 2 on kirkkoon kuulumattomia " vanhoja" ihmisiä, jotka halutaan kantaa lapsen mukana myös kummi" suhteen" myötä ja yks on nuori tyttö, ei viel rippikoulua käynyt.
Kyllä meni PERSELLEEN lapsen kummien valinnat !!
Minä en toivo edes lahjoja, meillä on lelua ja vaatetta ihan yllin kyllin,mut jos edes kerran vuodessa vois lasta tull katsomaan- EI SE ON LIIKAA VAADITTU =(
Kommentit (39)
Onko noilla kummeilla omia lapsia, jotka asuvat 200 kilsan päässä? Ovatko teidän hyviä kavereita tai sukulaisia olleet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pariskunta eronnut ja mies siis oma veljeni =(
Ei näin huonosti on meidän asiat... voi surku sentään.
vanhemmalla pariskunnalla ei ole omia lapsia, siksikin he ovat meidän lapsien kummeja, koska pitävät minua ns " lapsenaan" =)
t ap
etteivät halua törmätä toisiinsa kummilapsen tykönä, koska eronneet?
aikani odottelin mummoja ja kummeja meidän lasten synttäreille, mutta kun eivät koskaan tulleet, aloin kutsua lastemme syntäreille muutamaa ystäväperheittä, ja tästä on tullut oikein mukava traditio, eikä kukaan pety siihen, että vieraat ei tulisikaan.
kuin esittää syntymäpäivä- ja joululahjatoiveet. Muutoin, kun syntymäpäivien yhteydessä emme kummilastamme näe, ellemme jaksa aina itse pitää yhteyttä ja yrittää järjestää tapaamisia. Olemme siis lahja-automaatteja. Ymmärrän kuitenkin sinua ap. Meidänkin toisella lapsellamme on kummi, joka pitää tosi surkeasti yhteyttä. En odota häneltä lahjoja lapselle, vaan haluaisin, että hän olisi joskus edes hiukan kiinnostunut lapsesta. Mutta siis vuosi sitten viimeksi nähtiin, vaikka samassa kaupungissa asutaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
heidän välit ihan ok, koska lapsi asuu molemmilla vuoron perään.
SYY tähän kaikkeen on vaan VIITSIMINEN ei jakseta lähteä vaan synttäreille 200km,n päähän, kun käyväthän he kuitenkin täällä ( eli me siellä)
Mutta mutta, miksi ryhtyä kummiksi jos ei lapsen kasvu/kehitys vähempää kiinnosta??!!
ap
Ratkaisin asian niin, että kutsuin lapselle uuden kummin ja lopetin yksipuolisen yhteydenpidon alkuperäiseen kummiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja itse aiheutat hylkimisreaktion.
nyt mietitään, että kastetaanko lapsi ja ketäs sitten kummeiksi. Lupasin, että oma kummityttöni saa olla ainakin epävirallinen kummi vaikkei kastettaisikaan, koska hän pitäisi tehtävää tärkeänä ja olisi varmasti lapsen elämässä läsnä. Tavallaan omaan kummiuteni niittää siinä satoa. Sitten tulisi pari " tavanomaisempaa" kummia miehen ja minun kaveripiiristä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos olet synttäreille heitä pyytänyt etkä muuta vaatinut?
No kutsuinhan heidät molempina vuosina 1 ja 2 v synttäreille,voi ei taisin siis tehdä mokan.. hei haloo oikeesti!
No mulle selvis hyvin ketä kutsutaan seuraavina vuosina ja ketä ei!
ja jonkun muunkin laittama kaveriperheiden kutsuminen on TOSI HYVÄ idea, sitä mekin käytämme tai lähinnä kaverisynttärit oli lapsella ekaa kertaa tänä vuonna.
mutta kyllä tämä kummi asia on pyllystä =(
ap
Kuule, kolmevuotissynttärit järjestät ihan lapsen kavereille ja heidän vanhemmilleen, semmoiset reippaat lastenjuhlat! Ja 4-vuotissynttärit voikin jo järjestää täysin kaverisynttäreinä ilman vanhempia! Häntä pystyyn! Voithan kutsua kummit kylään joku toinen kerta. Tiedän että sinua surettaa, mutta asia on miten asia on. Turha ottaa sitä liian vakavasti, se tarttuu lapseenkin kun sinä olet apea ja vihainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ketju vain vahvistaa vanhan kantani. Sukuvirityksissä on usein pinnanalaisia jännitteitä, ja ne ilmenevät sitten mm. tuolla tavalla kummisuhteessa (vaikka oikea " osoite" onkin kummilapsen sijasta tämän äiti/isä eli kummin sisar/veli).
Itse valitsimme vain läheisimmät, rakkaimmat ystävämme kummeiksi, ja hyvin on sujunut!
Sukulaiset ovat sukulaisuutensa kautta joka tapauksessa mukana lapsen elämässä; ei siinä kummiutta enää tarvita.
Olen nähnyt tapauksen, jossa eräs mies pyysi sisartaan lapsensa kummiksi parantaakseen tulehtuneita sisarusvälejään. Mitä ihmeen järkeä! Ja juuri tästäkin esimerkistä huomaa, että KUMMILAPSI ei olekaan se asian ydin, vaan SISARUUSSUHDE ja sen salaiset kiemurat. Mutta lapsen tehtävä ei ole oikoa edellisen sukupolven ongelmia!
Itellä on kaksi lasta, joiden kummisuhteet ovat pelanneet kohtalaisesen kivasti. Oma pikkuveljeni on pari kertaa livennyt lahjoista (pa opiskelija-sinkku), muut ovat aina muistaneet. En ole edes olettanut, että aina ehtisivät synttäreille, olen kertonut koska juhlat on ja ovat tulleet jos ovat päässeet. Minäkin toivoisin, että kummi olisi nimenomaan tuttu turvallinen aikuinen lapsen elämässä, ei niinkään lahja-automaatti. Lähipiiriä seuranneena tulee kummin valinnasta mieleen seuraavia havaintoja:
1. Veri on vettä sakeampaa: Lähisukulaisten kanssa pysytään todennäköisesti tekemisissä elämän eri käänteissä. Ystävät ja naapurit voivat helpommin " unohtua" .
2. Liian montaa ei kannata ottaa, sillä silloin kukaan ei koe olevansa vastuussa. 2 kummia on oikein hyvä.
3.Varallisuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten kummit lasta muistavat. Hyvin varakkaat voivat olla tosi nuukia, vähävaraiset anteliaita.
4.Kovin etäällä asuvan valintaa kannattaa harkita tarkkaan, sillä hänestä tuskin tulee lapselle läheinen. Ulkomaan pakettien toivo on huono motiivi kummin valinnassa.
5. Monelta ystävältä ovat kummit tyystin kadonneet elämästä, usein ovat vanhempien nuoruuden ystäviä, jotka elämä on kuljettanut kauas - joko fyysisesti tai henkisesti.
6. Ei kannata valita kummia, jolla on jo ennenstään monta kummilasta. Hän tuskin jaksaa hoitaa velvollisuuttaan kovin suurella panoksella. Tai henkilöä, jolla omia samanikäisiä lapsia - silloin on harmittavan vähän mahdollisuksia laatuaikaan kummilapsen kanssa.
7. Jos joku kieltäytyy kummiudesta, ei saa loukkaantua. Ehkä tämä henkilö haluaa hoitaa velvollisuutensa hyvin, eikä halua ottaa enempää kuin jaksaa kunnolla hoitaa. Se ei ole henkilökohtainen loukkaus, vaan rehellisyyttä. Kynnys kieltäytyä on monella tosi korkealla.
Musta kummeilta ei voi vaatia täydellistä läsnäoloa, mutta jonkinlaista osallistumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En viitsinyt olla pyytämättä veljeäni vaimoineen lapsemme kummiksi, sillä he ensin pyysivät meidän poikansa kummeiksi... Ei ollut kyllä alunperin suunnitelmissa, minunkin mielestäni sukulaissuhteessa on jo " tarpeeksi" .
Vierailija:
En viitsinyt olla pyytämättä veljeäni vaimoineen lapsemme kummiksi, sillä he ensin pyysivät meidän poikansa kummeiksi... Ei ollut kyllä alunperin suunnitelmissa, minunkin mielestäni sukulaissuhteessa on jo " tarpeeksi" .
Sukulaisuutta ei voi valita, siinä syy miksi pysytellään tekemisissä. Mutta tunteet niitä ihmisiä voivat olla aivan muuta.
Tulee pyydettyä " tavan vuoksi" sukulaisia kummiksi. Mutta onko sekään fiksu ratkaisu.
40
Vierailija:
En viitsinyt olla pyytämättä veljeäni vaimoineen lapsemme kummiksi, sillä he ensin pyysivät meidän poikansa kummeiksi... Ei ollut kyllä alunperin suunnitelmissa, minunkin mielestäni sukulaissuhteessa on jo " tarpeeksi" .
Ollaan niin kuin ristiin kummeja kaikkien kanssa, jee jee..
T: Veljensä esikoisen kummi, muttei veli kenenkään oman lapsen kummi ;)
ne ovat vaan itse tietoisia " haltijakummin" tehtävästä ja lapsi näkee mm valokuvasta, ketkä ovat kummeja =)
ja kyllä minun molemmat osaavat jo kumminsa nimetä nimeltä.
No tämä tästä, on vaan nieltävä pettymys taas ja lisään et ME KÄYDÄÄN kummien luona siellä 200km päässä, mutta eihän se toimi, jos heitä ei kiinnosta tulla meille koskaan, kun on niin pitkä matka-no joo!!!
t ap