Keravalainen keppijumppa - käytettiin kilpailuttamatta yli 100 000 euroa keppijumppavälineisiin
Nyt ei oltu köyhiä eikä kipeitä Keravalla:
Keravan kaupunki käytti yli 100 000 euroa keppijumppavälineisiin. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat.
Kommentit (191)
Vierailija kirjoitti:
Armeijaan ollaan hankkimassa samoja keppejä ja pussukoita. Varusmiehiä aloittaa vuodessa 21 000. Paljonko tulee hinnaksi per lärvi? Apua, veronmaksajaa nyt hirvittää. Yhden hävittäjän hinnan verran varmaan.
Mutta pjutin ei uskalla hyökätä Suomeen kun kuulee että meillä on uusi salainen ase: keravakeppi!
Noiden keppien hinnalla olisi saatu paljon porkkanaa. Syksyllä oli myynnissä monessa paikassa eurolla 2kg pussi.
Kun kerran tämä on pois muusta rahoituksesta, sopisi tilanne varsin hyvin yläasteelle pääsevien läpäisykokeeksi, nyt kun muita kriteerejä ei enää ole.
Siis, jokainen seiskaluokalle laitettu joutuisi valitsemaan;
Otatko kolmeksi vuodeksi maksetut välineet; kynät, kirjat, pyyhekumi ja viivoitin VAI jumppakeppi ja jumppavideon katseluoikeus.
Eli mitä koulussa kuuluisi tehdä. Jos valinta on jumppakeppi nii olettaa voi että looginen ajattelu on ala-astelaisen tasolla ja passitus takaisin opinahjon alkuun (palaa lähtöpisteeseen).
Sinällään mielenkiintoista että Hesarin edellisessä jutussa samaa hanketta kehutaan paitsi onnistuneeksi niin ennen kaikkea edulliseksi:
https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009884810.html
Kaiken lisäksi hankkeen kulut ovat hyvin maltilliset. Keppikerjäläinen tulee toimeen vähällä. Hyvinvointimallin kustannus kouluille on 200 euroa per luokka. Hinta sisältää jumppakepit, säilytyspussit ja treenivideot.
Yrittäisivät nyt Sanomilla päättää onko tämä halpaa vai kallista
Koululaiset olisi voineet vaikka itse tehdä puukäsitöissä jumppakeppejä.
Tässä ei ollut mistään muusta kyse, kuin että saivat poltettua veronmaksajien rahoja savuna ilmaan, ettei vaan määrärahat tippuisi koskaan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yrittäjän vika tämä ei ole, mutta olisi pitänyt kilpailuttaa.
Lain mukaan ei pidä kilpailuttaa kuin yli 60000 ostot.Tässä ostettiin varusteita noin 40000€:lla yhdeltä yritykseltä ja palveluja 59000€:lla toiselta yritykseltä
Tosin tässä on tulkinnanvaraista että onko kyse oikeasti kahdesta erillisestä hankinnasta kun molemmat hankinnat liittyvät toisiinsa ja näissä yrityksissä on vielä samoja taustavoimia.
Olen itse myynyt kunnille aika paljon palveluja ja kyllä se on erittäin yleistä että ostetaan 59 tuhannalla tai jopa pilkotaan hankintoja jotta vältytään kilpailutukselta.Kertaakaan en ole itse epäillyt että kilpailutuksen välttelyn taustalla olisi mitään muuta kuin vilpitön halu välttää kunnalle kallista ja usein tarpeetonta kilpailutusprosessia.
Tästä koko keskustelusta puuttuu se tärkein, eli keravalaisen opettajien, lasten ja vanhempien mielipide siitä onko rahalle saatu vastinetta.
Noihan ne onkin hyviä arvioimaan vastinetta rahalle kun ei mene omasta pussista.
Vierailija kirjoitti:
Koululaiset olisi voineet vaikka itse tehdä puukäsitöissä jumppakeppejä.
Tässä ei ollut mistään muusta kyse, kuin että saivat poltettua veronmaksajien rahoja savuna ilmaan, ettei vaan määrärahat tippuisi koskaan...
Olisko mukana pientä hyvävelibisnestä?
Minkähänlainen on Porvoolainen keppijumppa... Kouvolassa riittää varmaan risu, kunhan ei jätä sitä lenkkipolun varteen...
Porkkana-keppi firma takoo erittäin kovaa tulosta, hah, hah ja veromaksajat sen kustantaa:
https://www.finder.fi/Rekrytointi/Porkkana+ja+Keppi+Oy/Tampere/yhteysti…
Koululaiset olisivat voineet opettajan johdolla tehdä itselleen tuollaiset kepit.
Tarkemman seulan läpi tulee mennä veronmaksajien kustantamat hankinnat. Tuolainen peli on vihellettävä poikki.
Miten tuollainen hankinta oli edes mahdollista viedä läpi ja kenen hyväksynnällä?
ihmisten järkeä ja älyä pitäsi kasvattaa kun ei edes virkamiehet ymmärrä mikä on älytön korruptio osto...eli kirjallisuus ja huijausten pitkä historia,harkintantakyvyn ja suunnittelun hahmotus, kehittävät osa alueet puuttuu kouluista, nyt vallan ilmeisesti.
mitä on järkeä ylipäätänsä tehdä ja mitä ei.jos ei osaa arvioida tälläisiä asioita ,niin sopiiko kunnan päätöksen tekoon...
Luotan että eduskunnan perustuslakivaliokunta tutkii tämän tapauksen erittäin tarkasti esimerkkinä kunnallishallinnon rakenteellisesta korruptiosta. Onhan Suomi oikeusvaltio!
"Olen itse myynyt kunnille aika paljon palveluja ja kyllä se on erittäin yleistä että ostetaan 59 tuhannalla tai jopa pilkotaan hankintoja jotta vältytään kilpailutukselta.Kertaakaan en ole itse epäillyt että kilpailutuksen välttelyn taustalla olisi mitään muuta kuin vilpitön halu välttää kunnalle kallista ja usein tarpeetonta kilpailutusprosessia."
Et tietenkään ole epäillyt koska tilannehan palveli sinun etuasi kun kilpailutusta välteltiin. Edullisuus varmitetaan pyytämällä tarjouksia mahdollisimman monelta tuottajalta, siis kunnan omilla tuotantoyksiköillä on oikeus osallistua ja tarjota. Se on myös reilua. Miksi laki säädetään ylipäänsä jos sitä kierretään kaikin mahdolllisin tavoin, tai pahimmassa tapauksessa ignoorataan ajatellen ettei kukaan hoksaa? Lakia pidetään tarpeettomana ja hieman oikaistaan kun kyseessä on oma etu, niinkö?
Täälä kyllä on vara tuhlata oikein designkasseihin ja keppeihin vaikka kirjojakaan ei voi ostaa ja kaikki kierrätetään viimeiseen asti, oma lapsi sai niin resun ja käytetyn aapisen että kirjaimellisesti hajosi käsiin. Yläkoulussa uskonnonkirjat olivat jotain iänkaiken vanhaa sarjaa eivätkä nykypäivän mukaisia. Mihinkään ei oo varaa.
HS:n artikkelissa Keravan kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Tiina Larsson (kok) perusteli keppien korkealta tuntunutta hintaa sillä, että kyse on erikseen lapsille kustomoiduista keppijumppakepeistä. Larsson sanoi, että kepit eivät ole mitään harjanvarsia.
Kepit Keravan kouluille toimittanut yrittäjä Matti Vestman (kok) myöntää kuitenkin HS:lle, että vielä edellisenä keväänä Kerava katsoi, että koululaisten jumppaan riittävät tavalliset harjanvarret. Vestman hankki niitä Puuilosta ja vastaavista kaupoista.
Hajaantukaa, täällä ei ole mitään tutkittavaa!
t. keravan se(ko)koomus
Vierailija kirjoitti:
HS:n artikkelissa Keravan kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Tiina Larsson (kok) perusteli keppien korkealta tuntunutta hintaa sillä, että kyse on erikseen lapsille kustomoiduista keppijumppakepeistä. Larsson sanoi, että kepit eivät ole mitään harjanvarsia.
Kepit Keravan kouluille toimittanut yrittäjä Matti Vestman (kok) myöntää kuitenkin HS:lle, että vielä edellisenä keväänä Kerava katsoi, että koululaisten jumppaan riittävät tavalliset harjanvarret. Vestman hankki niitä Puuilosta ja vastaavista kaupoista.
Hajaantukaa, täällä ei ole mitään tutkittavaa!
t. keravan se(ko)koomus
Ei saakeli mikä farssi! En tiedä naurattaako vai vituttaako enemmän.
Onko jo Petteri Orpo (kok) ottanut tiukkaa kantaa tähän Keravan (kok) keppikriisiin?
Lain mukaan ei pidä kilpailuttaa kuin yli 60000 ostot.
Tässä ostettiin varusteita noin 40000€:lla yhdeltä yritykseltä ja palveluja 59000€:lla toiselta yritykseltä
Tosin tässä on tulkinnanvaraista että onko kyse oikeasti kahdesta erillisestä hankinnasta kun molemmat hankinnat liittyvät toisiinsa ja näissä yrityksissä on vielä samoja taustavoimia.
Olen itse myynyt kunnille aika paljon palveluja ja kyllä se on erittäin yleistä että ostetaan 59 tuhannalla tai jopa pilkotaan hankintoja jotta vältytään kilpailutukselta.
Kertaakaan en ole itse epäillyt että kilpailutuksen välttelyn taustalla olisi mitään muuta kuin vilpitön halu välttää kunnalle kallista ja usein tarpeetonta kilpailutusprosessia.
Se kilpailutus kun ei useinkaan takaa sitä, että saadaan parempi hinta-laatusuhde tai edes halvemmalla. Lisäksi hankintalain mukaisen kilpailutuksen toteuttaminen on helposti vähintään parin kuukauden homma ja maksaa jo itsessään helposti jopa kymmeniä tuhansia.
Joka tapauksessa se on aina ostajan vastuulla varmistaa että mitä pitää kilpailuttaa ja mitä ei.
Oma mielipiteeni kunnan ja valtion kanssa parikymmentä vuotta kauppaa käyneenä on, että hankintalaista on usein enemmän haittaa kuin hyötyä yhteiskunnalle.
Tästä koko keskustelusta puuttuu se tärkein, eli keravalaisen opettajien, lasten ja vanhempien mielipide siitä onko rahalle saatu vastinetta.