Nykyajan lapset ovat oikeasti tyhmiä
Mikä ihme nykylapsia vaivaa? Todella yksinkertaisia iso osa lapsista.
Ohjaan kerhoa ala-asteikäisille lapsille ja heistä iso osa ei osaa lukea, joukossa on 7-10v lapsia ja nämä lähes 10-vuotiaatkaan eivät osaa lukea. Kelloa ei tunneta, ei digitaalista eikä seinäkelloa. Ei ymmärretä mitä tarkoittaa vartti, desilitra jne. Paistinpannun piteleminen on liian haastavaa.
Nämä lapset ovat ihan normaalissa koulussa enkä suostu uskomaan että 20 lapsen ryhmässä 15 olisi oikeasti heikkolahjaisia.
Mikä ihme näitä lapsia vaivaa?
Kommentit (442)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloinhan sinulla on kaikki eka luokalla. Kun ei osaa lukea, ei pääse etenemään toiselle luokalle. Joko minä olen tyhmä tai sitten se opettaja, joka päästää vaillinaisen luokalta.
Opettajia kielletään nykyään jättämästä oppilaita luokalle. Myös silloin, kun se olisi lapsen edun mukaista.
En ymmärrä kenen etua se palvelee, että yläkouluun siirretään luku- ja laskutaidottomia lapsia. Heillä ei ole muuta tekemistä kuin häiritä toisia.
Lapset ottavat mallia vanhemmistaan. Tämä on kokemukseni sekä omalta että lähipiirini osalta. Me käytiin lasten kanssa paljon pelaamassa pallopelejä kun olivat pieniä. Itselläni on myös musiikkiharrastus. Lapset innostuivat ihan itse koriksesta, jalkapallosta sekä pianon ja kitaran soitosta jossain vaiheessa. Lukuharrastuskin on "imetty" meiltä vanhemmilta, kuten myös into oppimiseen. Tekevät läksyjä reippaasti ja lukevat kokeisiin oma-aloitteisesti. Jos vanhemmat vaan möllöttävät sohvalla puhelin kourassa tuijottaen tiktokkia, tulee lapsista samanlaisia möllöttäjiä. Eivät osaa keskittyä, keskustella, opiskella, toimia pitkäjänteisesti, kehittää itseään.
Olen itsekin yllättynyt monta kertaa lasten kavereiden kanssa jutellessa. Monet ei tiedä millään tasolla mitä vanhemmat tekee työkseen. Siis yhtään mitään. Ei tiedetä omaa osoitetta tai missä omat isovanhemmat asuu. Ei osata liikkua missään itsenäisesti, kun joka paikkaan on aina viedään autolla. Analoginen kello, kuukaudet ja perusmaantieto on ihan hepreaa monelle. Ovat 10-12-vuotiaita. Kyllä minusta sen ikäisten pitäisi jo hahmottaa suurinpiirtein missä suurimmat maailman maat on ja osata kuukaudet noin nyt esimerkiksi. Ihannoidaan hirveästi jenkkikulttuuria ja halutaan puhua sit huonoa englantia kavereiden kesken, mutta ei osata kertoa maasta mitään.
Onneksi ihan kaikki lapset eivät ole tällaisia.
Mielikuvitusta heillä ei ainakaan ole tippaakaan, kaiken täytyy olla valmiiksi pureskeltua tai muuten ovat aivan hukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä paras oli, kun nuori kysyi töissä, että miten hän pääsee töihin. No joko bussilla tai pyörällä tai kävellen. Sitten hän kysyi, että kuka nuo matkat maksaa? Eikä ollut hänelle ensimmäinen työpaikka.
Tyhmyyttä on kyllä vanhemmillakin ihmisillä. Meille tuli töihin ennen korona-aikaa työtön ihminen, jolle oli te-palveluista autettu hakemus avoimeen työpaikkaan. Perehdytin häntä työhön. Yhtenä päivänä hän tuli käsin kirjoitettu lappu kädessään, jossa oli kaikki ajokilometrit kotia työpaikalle ja takaisin. Hän kysyi, miten kilometrikorvaukset maksetaan. Meillä oli kansiossa ohje, jossa oli työajojen kilometrien laskutusohje, jonka mukaan hän kuvitteli saavansa rahat työpaikan ja kodin välisiin matkoihin. Minä olin erittäin hämmästynyt, että eihän työpaikan ja kodin välille makseta mitään
On se tyhmä, jos kysyy kun voisi itse ottaa asioista selvää.
Vierailija kirjoitti:
Lapset ottavat mallia vanhemmistaan. Tämä on kokemukseni sekä omalta että lähipiirini osalta. Me käytiin lasten kanssa paljon pelaamassa pallopelejä kun olivat pieniä. Itselläni on myös musiikkiharrastus. Lapset innostuivat ihan itse koriksesta, jalkapallosta sekä pianon ja kitaran soitosta jossain vaiheessa. Lukuharrastuskin on "imetty" meiltä vanhemmilta, kuten myös into oppimiseen. Tekevät läksyjä reippaasti ja lukevat kokeisiin oma-aloitteisesti. Jos vanhemmat vaan möllöttävät sohvalla puhelin kourassa tuijottaen tiktokkia, tulee lapsista samanlaisia möllöttäjiä. Eivät osaa keskittyä, keskustella, opiskella, toimia pitkäjänteisesti, kehittää itseään.
Ja kun lapset oli kouluikäisiä, aloin puhumaan heille hyvin pitkälti kuin aikuisille. Otin kotona puheenaiheeksi kiinnostavia lukemiani artikkeleita, uutisia tai juteltiin vaikka jonkun sukulaisen isosta elämäntapahtumasta. Vastasin lasten esittämiin kysymyksiin. Välillä kysyin "tiesittekö muuten, että..." ja kerroin jonkun kiinnostavan faktan. Nyt kun ovat teinejä, kertoilen myös omasta elämästäni ja nuoruudestani. Ripottelen joukkoon pieniä elämänohjeita, jotka toivottavasti jäävät heidän päähänsä itämään. Sen näkee sitten myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Lapset ottavat mallia vanhemmistaan. Tämä on kokemukseni sekä omalta että lähipiirini osalta. Me käytiin lasten kanssa paljon pelaamassa pallopelejä kun olivat pieniä. Itselläni on myös musiikkiharrastus. Lapset innostuivat ihan itse koriksesta, jalkapallosta sekä pianon ja kitaran soitosta jossain vaiheessa. Lukuharrastuskin on "imetty" meiltä vanhemmilta, kuten myös into oppimiseen. Tekevät läksyjä reippaasti ja lukevat kokeisiin oma-aloitteisesti. Jos vanhemmat vaan möllöttävät sohvalla puhelin kourassa tuijottaen tiktokkia, tulee lapsista samanlaisia möllöttäjiä. Eivät osaa keskittyä, keskustella, opiskella, toimia pitkäjänteisesti, kehittää itseään.
Me ei olla innokkaita lukemaan ku lehtiä kännykästä. Yksi lapsista soittaa kitaraa ja bassoa, yksi rumpuja, musiikin tunnin kautta, ihan vaan omaksi iloksi. Molemmilla rytmi veressä. Minä laulan omaksi iloksi, kun olen yksin kotona. Kännykkää käyttää kaikki muut paitsi rumpuja soittava. Ollaan kuitenkin sosiaalisia.
Kitaraa ja bassoa soittava on lukiolainen, hyvällä menestyksellä, vaikka ei aina kiinnostaisi lukea. Muistutamme lukemisen tärkeydestä.
Meidän mielestä vanhemmuuden perusta on perusturva, välittäminen, läsnäolo.
Onko tuo ap,n vetämä harrastuskerho ilmainen? Kokemukseni mukaan niihin tuleekin usein juuri niitä vähäosaisten ja heikkolahjaisten lapsia.
Omani käy partiossa, siellä on sekalaista väkeä kaikista yhteiskuntaluokista ja mielestäni se on lapsille hyvää harjoitusta tulla toimeen kaikenlaisten kanssa. Lapseni harrastavat myös liikuntaa yms. He seuraavat lasten uutisia ja kyselevät yhteiskunnallisistakin asioista. Perus asioiden opettelu kuten kello, keittiövälineiden käyttö tai sanojen merkitykset on mielestäni itsestään selvyyksiä jotka vanhempien tulee opettaa.
Eiköhän se johdu ihan siitä että ovat liikaa digin "kasvattamia". Siis vahemmat lyöneet laitteet nenän eteen ja laiminlyöneet velvollisuutensa kasvattajina. Eivätkä ole keskustelleet lastensa kanssa saatika tehneet asioita heidän kanssaan. Mietitään nyt vaikka yksinkertaisen ruoan valmistusta. Aikuiselle se on vaan ruoanlaitto mutta jos ottaa lapsen siihen mukaan, voi siitä tehdä opetustuokion, kertomalla että paljonko vettä laitetaan, mikä on desilitra ja montako desilitraa on litrassa jne. Yksinkertaisia asioita, joita ei monet vahemmat enää viitsi tehdä. Heitteille jätetty liian monet lapset. :(
Vierailija kirjoitti:
Kasvisruoka tyhmentää. Pekonia pitäisi syödä.
Se että tällä trollikommentilla on näin paljon tykkäyksiä, kertoo kuinka yleistä tyhmyys onkaan. :D
"Olen itsekin yllättynyt monta kertaa lasten kavereiden kanssa jutellessa. Monet ei tiedä millään tasolla mitä vanhemmat tekee työkseen. Siis yhtään mitään. Ei tiedetä omaa osoitetta tai missä omat isovanhemmat asuu."
Tuosta nyt ei voi päätellä mitään. Moni lapsi ei vain halua kertoa asioita kuin lähimmille aikuisille. Esim. päiväkodissa kun kysytään vanhempien nimiä, lapsi vastaa siihen ettei tiedä. Oikeasti tietää.
On järkyttävää ja ällistyttävää luettavaa, koko ketju. Näin itsenäisyyspäivän kynnyksellä tulee vain aina mieleen, että mihin tämä maa on menossa. Ei mihinkään parempaan, ainakaan. 😔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ottavat mallia vanhemmistaan. Tämä on kokemukseni sekä omalta että lähipiirini osalta. Me käytiin lasten kanssa paljon pelaamassa pallopelejä kun olivat pieniä. Itselläni on myös musiikkiharrastus. Lapset innostuivat ihan itse koriksesta, jalkapallosta sekä pianon ja kitaran soitosta jossain vaiheessa. Lukuharrastuskin on "imetty" meiltä vanhemmilta, kuten myös into oppimiseen. Tekevät läksyjä reippaasti ja lukevat kokeisiin oma-aloitteisesti. Jos vanhemmat vaan möllöttävät sohvalla puhelin kourassa tuijottaen tiktokkia, tulee lapsista samanlaisia möllöttäjiä. Eivät osaa keskittyä, keskustella, opiskella, toimia pitkäjänteisesti, kehittää itseään.
Ja kun lapset oli kouluikäisiä, aloin puhumaan heille hyvin pitkälti kuin aikuisille. Otin kotona puheenaiheeksi kiinnostavia lukemiani artikkeleita, uutisia tai juteltiin vaikka jonkun sukulaisen isosta elämäntapa
Minä onneton en vain osaa puhua lapselle kuin aikuiselle. Olenko epäkypsä vanhempi?
Meillä lapset keskustelevat koulussa opittuja asioita. Kertovat innoissaan, kysyvät meiltä, että tiesittekö muuten tätä . . .?
Toki meilläkin puhutaan omasta lapsuudesta ja nuoruudesta silloin, kun lapset ovat itse niistä kiinnostuneita.
Emme ole korkeasti koulutettuja, kuitenkin elintaso on hyvä. Meillä arvo näkyy arjessa ja se ei ole raha.
Se mitä minulle ja miehelleni on evääksi annettu, tuottaa hedelmää. Lapsi saa olla lapsi.
Kotona lukiolainen, alakoululainen, kaksi aikuista lasta omillaan. Olemme myös isovanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se minun homma ole opettaa lapsille perusasioita jos ohjaan harrastuskerhoa? Vanhempien ja koulun vastuulla se on.
Ap
Vanhempien mielestä se on koulun hommaa, koulun mielestä vanhempien hommaa ja sinun mielestäsi taas muiden. Eli kaikki sysäävät sen vastuun aina jonnekin muualle.
Oikeastihan kaikki voivat kantaa oman vastuunsa, myös sinä.
Täällä halveksitaan hartaasti ja kauhistellaan meitä omatoimisiksi ja reippaiksi kasvatettuja.
Meitä jotka tepsutimme koulutielle 7-vuotiaina ja koulun jälkeen kotiin, jossa välipalaleivät odotti kelmun alla ja pöydällä lappu. 10-vuotiaina mennä viiletimme omia teitä kavereiden kanssa, ja touhuttiin vaikka mitä niin että kypäräpäisiä turvaistuimessaan puhelintaan plaraavia ilmeettömiä taikinanaamoja olisi huimannut.
Mut ei mitään, kulkekaa ihmeessä mamman talutettavana vaikka kolmikymppisiksi asti. Oma on tappionne. Jääpi elämä elämättä. Ei käy kateeksi.😆
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo ap,n vetämä harrastuskerho ilmainen? Kokemukseni mukaan niihin tuleekin usein juuri niitä vähäosaisten ja heikkolahjaisten lapsia.
Omani käy partiossa, siellä on sekalaista väkeä kaikista yhteiskuntaluokista ja mielestäni se on lapsille hyvää harjoitusta tulla toimeen kaikenlaisten kanssa. Lapseni harrastavat myös liikuntaa yms. He seuraavat lasten uutisia ja kyselevät yhteiskunnallisistakin asioista. Perus asioiden opettelu kuten kello, keittiövälineiden käyttö tai sanojen merkitykset on mielestäni itsestään selvyyksiä jotka vanhempien tulee opettaa.
Kerhoilu ei nykyään enää ole kovin laajan lapsijoukon harrastus. Jalkapallo on varmaan pojilla ykkönen, olisiko jo tytöilläkin, tai sitten muut liikuntalajit. Perheet joilla on varaa ja halua satsata lasten harrastuksiin ovat yleisesti niitä joissa lapset voivat paremmin muutenkin. Jos kerhoon valikoituvat lapset joiden perheissä ei ole varaa harrastuksiin niin varmaan sosioekonominen tausta näkyy osallistujissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silloinhan sinulla on kaikki eka luokalla. Kun ei osaa lukea, ei pääse etenemään toiselle luokalle. Joko minä olen tyhmä tai sitten se opettaja, joka päästää vaillinaisen luokalta.
Opettajia kielletään nykyään jättämästä oppilaita luokalle. Myös silloin, kun se olisi lapsen edun mukaista.
En ymmärrä kenen etua se palvelee, että yläkouluun siirretään luku- ja laskutaidottomia lapsia. Heillä ei ole muuta tekemistä kuin häiritä toisia.
Unohtakaa jo se yläkoulu alakoulu, kun nykyään on peruskoulu. Ja se aineopetus voitais aloittaa pehmeesti. Mun ehdotuksen mielestä aloittaen luonnontieteistä ja käsityöstä, kun meillä täällä töissä näyttää niillä aloilla eniten olevan puutetta. Mutta tottakai saatte esittää omiakin ehdotuksia. Ja luokan opettajalla on hyvä kasvatustieteellinen pohja, että vois olla mukana vielä seiskankin. Niin on pehmeet siirtymät kaikille. Ja sitten on paremmat valmiudet, kun siirtyy vaikka amikseen.
"Minä onneton en vain osaa puhua lapselle kuin aikuiselle. Olenko epäkypsä vanhempi?
Meillä lapset keskustelevat koulussa opittuja asioita. Kertovat innoissaan, kysyvät meiltä, että tiesittekö muuten tätä . . .?"
No ihan samoin kuin lapset kertovat mitä ovat oppineet koulussa niin sinä voit vaikka katsoa lasten kanssa yhdessä uutisia ja keskustella niistä asioista mitä siellä näette. Ei se sen kummempaa ole kuin että osoitetaan lapsille että maailman tapahtumat ovat tärkeitä ja niistä on mukava tietää ja oppia. Ja että koulussa ei opi kaikkea vaan tietoa on joka puolella josta sitä voi imeä.
Vierailija kirjoitti:
Mielikuvitusta heillä ei ainakaan ole tippaakaan, kaiken täytyy olla valmiiksi pureskeltua tai muuten ovat aivan hukassa.
Tämä pätee vanhempiinkin. Pari-kolmekymppiset ovat ihan pihalla, jos pitäisi itse kuvitella jotain ja vaivata omia aivojaan. Kaikki pitää olla aukiselitettyä, yhtään ei viitsitä/osata/haluta käyttää omaa mielikuvitusta.
Kirjatkin pitäisi nykyään kaikki kirjoittaa selkokielellä kuin joillekin heikkolahjaisille, kun lukijoiden mielikuvitus on samaa tasoa kuin mäkäräisillä. Jopa ihmiset, jotka lukevat paljon, ovat aivan hukassa, jos kirja vaatii yhtään sivun kääntämistä isompaa ponnistusta.
Aikoinaan oli töissä nuori nainen, joka tuli kesälomien jälkeen ilmoittamaan, että häneltä puuttuu elokuun palkka. Oli siis elokuun, ansaitulla, kuukauden lomalla. Hänelle oli maksettu heinäkuun palkan yhteydessä (elokuisen) loma-ajan palkka + lomarahat.