Gallup keski-ikäisille (45-55) naisille: eroaisitko, jos se ei vaikuttaisi merkittävästi taloudelliseen tilanteeseesi/asumiseesi?

Minä olen jopa haaveillut että muuttaisin johonkin yksiöön ja sisustaisin sen haluamallani tavalla, toki nytkin on talo täynnä nimenomaan mun tavaraa, mutta asun tässä miehen ja kahden teinipojan kanssa, niin pakko vähän ottaa heitäkin huomioon, he eivät halua asua sellaisessa ympäristössä jossa minä nauttisin olostani.

Talo on miehen nimissä, samoin laina, minulla on omat velvoitteeni, eikä elämäni suuresti muuttuisi vaikka muuttaisin sinne yksiöön, mies saisi pitää pojat itsellään sen ajan kun nyt vielä kotona ovat. Toki jos ottaisin mukaani kaikki tavarani ja huonekaluni, talo jäisi ikävän tyhjäksi, mutta tietenkään en ottaisi koska yksiöön ei kaikki mahtuisi, ottaisin vain ne rakkaimmat huonekalut, ja muut henkilökohtaiset romuni veisin johonkin varastoon tai antaisin pois. Siitä kyllä mies ja pojat olisivat onnellisia, että pääsisivät minun romuistani eroon, ja varmasti talo pysyisi heidän jäljiltäänkin ehkä siistimpänä, tai sitten ei. Kun ei niissä poikien huoneissa nytkään mun tavaroita ole.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen jopa haaveillut että muuttaisin johonkin yksiöön ja sisustaisin sen haluamallani tavalla, toki nytkin on talo täynnä nimenomaan mun tavaraa, mutta asun tässä miehen ja kahden teinipojan kanssa, niin pakko vähän ottaa heitäkin huomioon, he eivät halua asua sellaisessa ympäristössä jossa minä nauttisin olostani.

Talo on miehen nimissä, samoin laina, minulla on omat velvoitteeni, eikä elämäni suuresti muuttuisi vaikka muuttaisin sinne yksiöön, mies saisi pitää pojat itsellään sen ajan kun nyt vielä kotona ovat. Toki jos ottaisin mukaani kaikki tavarani ja huonekaluni, talo jäisi ikävän tyhjäksi, mutta tietenkään en ottaisi koska yksiöön ei kaikki mahtuisi, ottaisin vain ne rakkaimmat huonekalut, ja muut henkilökohtaiset romuni veisin johonkin varastoon tai antaisin pois. Siitä kyllä mies ja pojat olisivat onnellisia, että pääsisivät minun romuistani eroon, ja varmasti talo pysyisi heidän jäljiltäänkin ehkä siistimpänä

Kuulostaa siltä, että toinen jalka on jo ovenraossa.

Aika yleistä on nykyään pitää kulissimies/vaimo ja deittailla jotakuta toista joka vastaa tarpeisiin paremmin. Sukujuhlissa voi esittää sitten onnellista pariskuntaa ettei vaan status kärsi, ja jatkaa samaa menoa kun auto kaartaa kotipihaan.

Ex-avomieheni oli taas pari kuukautta ennen eroa aloittanut jälleen uuden "en mene töihin, koska sinä teit näin" -kampanjan. Tällä kertaa syynä oli se, että vaadin miestä lopettamaan sivuhteensa. Halpaa ja ennen kaikkea stressitöntä on elo ollut eron jälkeen.

Eroaisin ja muuttaisin pois Suomesta, jossa en ole koskaan viihtynyt. Hoitaisin iäkkäitä vanhempiani.

Vierailija kirjoitti:

Eroaisin ja muuttaisin pois Suomesta, jossa en ole koskaan viihtynyt. Hoitaisin iäkkäitä vanhempiani.

Miksi et sitten muuta? Ei muuta kun rahaa tiskiin ja osta asunto muualta, voin kertoa että kannattaa.

Menee vähän ohi aiheen, mutta syyn pysyä suhteessa ei tarvitse aina olla taloudellinen. Itse ainakin eroaisin varmasti, jos meillä ei olisi niin suuria haasteita molempien lasten kanssa. Nyt eroa on mahdotonta kuvitellakaan, kun juuri ja juuri selviämme kahdestaan heidän kanssaan. Ja tätä herkkua luvassa ainakin 5 vuotta vielä ennen kuin nuorempi on täysi-ikäinen :(

Vierailija kirjoitti:

Menee vähän ohi aiheen, mutta syyn pysyä suhteessa ei tarvitse aina olla taloudellinen. Itse ainakin eroaisin varmasti, jos meillä ei olisi niin suuria haasteita molempien lasten kanssa. Nyt eroa on mahdotonta kuvitellakaan, kun juuri ja juuri selviämme kahdestaan heidän kanssaan. Ja tätä herkkua luvassa ainakin 5 vuotta vielä ennen kuin nuorempi on täysi-ikäinen :(

Täysin sama meillä. Ei meillä ole vuosikausiin ollut mitään mahdollisuutta tai edes energia pohtia, miten parisuhteessa menee. Kaikki energia on ollut pakko suunnata lasten kanssa selviämiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menee vähän ohi aiheen, mutta syyn pysyä suhteessa ei tarvitse aina olla taloudellinen. Itse ainakin eroaisin varmasti, jos meillä ei olisi niin suuria haasteita molempien lasten kanssa. Nyt eroa on mahdotonta kuvitellakaan, kun juuri ja juuri selviämme kahdestaan heidän kanssaan. Ja tätä herkkua luvassa ainakin 5 vuotta vielä ennen kuin nuorempi on täysi-ikäinen :(

Täysin sama meillä. Ei meillä ole vuosikausiin ollut mitään mahdollisuutta tai edes energia pohtia, miten parisuhteessa menee. Kaikki energia on ollut pakko suunnata lasten kanssa selviämiseen.

Juuri näin. Erosta haihattelu kuulostaa luksukselta, jota meille ei todellakaan ole suotu.