Lue keskustelun säännöt.
Suklaamurot menevät yli ymmärryksen
29.11.2023 |
Kuka tarjoaa sellaisia lapsilleen?
Ilmeisesti moni, kun hyllyt ovat täynnä niitä.
Ihan järjetöntä.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Suklaamuroja on ollut aina, mutta kyllä oma aamumurokuppi meni vähän nurin kun näin hyllyssä dumle-, fazerina-, ja geisha-granolaa. Varmaan vihreät kuulatkin, ei vaan osunut silmään? Kohderyhmä selvästi aikuiset. Olen aikuisena aina syönyt sokeroimatonta mysliä luonnonjugurtilla ja marjoja, tai kaurapuuroa aamuisin. Oksentaisin jos aamulla pitäisi jotain dumle-aamupalaa syödä. Jo makea jugurtti on vähän liikaa.
En muista olenko juuri noita maistanut, mutta monet suklaa-granolat mitä on tullut maistettua eivät ole millään tapaa ylimakeita. Tuollainen sokeroitu jugurtti on moninkertaisesti makeampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siellä kaupassa varmaan karkkejakin. Ja sitä sokeria ihan sellaisenaan. Ajattelepa sitä!
Niitä ei verhoilla aamiaisruoaksi. Ne ovat herkkuja.
Vielä pahempi siis. Murot on _vain_ muroja, mutta karkit on jotain mystistä herkkua, jota saa vain joskus lauantaisin tai harvemmin. Synttäreillä ahmitaan aikuisilta salaa kilpaa muiden lasten kanssa ja sitten teininä ja aikuisena niitä vedetäänkin kaksin käsin, kun saa itse päättää. Eli kannattaisi verhoilla ne herkutkin ihan vain joksikin, mitä voi syödä kohtuudella milloin vain.
Meillä ne ovat karkkeja.
Olen laskenut homman niin, että kun pistää kuivattuja hedelmiä ja paria eri muroa pussiin, niin siinä ne menee napostellessa karkin tilalla. Makeanhimo loppuu ja samalla tulee kuitenkin kuitua, vitamiineja ja hivenaineita.
Koskaan meillä ei syötäisi niitä välipalana, saati muunakaan ruokana.
Ja homma toiminut jo vuosia pienistä isoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkea saa syödä ja juoda kohtuudella.
Ei todellakaan saa. Transrasvoja ja punaista lihaa pitää välttää myös kohtuudella.
Tiede on jo kääntänyt takkinsa punaisen lihan suhteen. Liha pysyy osana ruokavaliotamme vielä pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vastuutonta antaa sellaisia lapsille.
Jep siksi syönkin niitä itse. 😎
(Kun en lapsena saanut 🤔)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On siellä kaupassa varmaan karkkejakin. Ja sitä sokeria ihan sellaisenaan. Ajattelepa sitä!
Niitä ei verhoilla aamiaisruoaksi. Ne ovat herkkuja.
No karkkejahan ne suklaamurotkin ovat, ei niitä ole mihinkään muuhun tarkoitettu. Ihan sama juttu myös sokeroidut rahkat ja jugurtit yms. Ei kukaan normaali ihminen pidä tuollaisia tuotteita ns. "oikeana ruokana", vaan ne asettuvat juuri samaan kategoriaan karkkien kanssa.
Tämän palstan kukkahattutädeillä vaan on hirveä hinku kauhistella kaikkea. Että oikein sokerimuroja kaupassa - elämme lopun aikoja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastuutonta antaa sellaisia lapsille.
Vastuutonta on olla antamatta ruokaa lapsille.
Ne on melkein sama kuin keksejä söis. Lapset tarvitsee vitamiineja kun, ei vaan sokeria.
Olen sadat kerta nähnyt kun varhaisteinit vetää keksipaketin koulusta tullessaan.
Vanhempien kannattais varmaan tehdä niille kunnon ruokaa ja opettaa syömään sitä. Se nirsoimu tarttuu yleensä kodista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annan ja Monnan yli vuosikymmenen ystävyys taisi kaatua muroihin.
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt vasta heräsit todellisuuteen, että kaupoissa myydään suklaamuroja? Johan niitä on ollut siellä vasta n. 30 vuotta ainakin, varmasti pidempäänkin.
Oli jo 70 luvulla. Samoin kuin sokerihuurrettuja maissimuroja, joissa oli valkoinnen sokerikerros pinnassa.
Meille kumpiakaan ei lapsina äiti suostunut ostamaan. Oltiin kateellisia naapurin lapsille jotka niitä mässytti joka välissä. No me olemme nyt normaalipainoisia. Ne naapureiden silloiset lapset taas lihavia tai sairaalloisen lihavia.
Kiitokset vaan äitivainaalle sinne pilven reunalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt vasta heräsit todellisuuteen, että kaupoissa myydään suklaamuroja? Johan niitä on ollut siellä vasta n. 30 vuotta ainakin, varmasti pidempäänkin.
Oli jo 70 luvulla. Samoin kuin sokerihuurrettuja maissimuroja, joissa oli valkoinnen sokerikerros pinnassa.
Meille kumpiakaan ei lapsina äiti suostunut ostamaan. Oltiin kateellisia naapurin lapsille jotka niitä mässytti joka välissä. No me olemme nyt normaalipainoisia. Ne naapureiden silloiset lapset taas lihavia tai sairaalloisen lihavia.
Kiitokset vaan äitivainaalle sinne pilven reunalle.
Meillä oli maissihiutaleita, weetabixeja yms ja äiti laittoi vielä kaakaota aamulla. Mitään niistä en ole aikuisena syönyt/juonut. Oma lapsikin joskus syö muroja, on sen verran laiha, että usein kuulen huomauttelua siitä, eikä kaupasta löydy housuja, jotka pysyisi jalassa ilman vyötä.
Muistan oman lapseni alakouluajoilta, kun tuttava ihmetteli, miten energinen ja oppivainen lapseni oli. Valitti, että hänen muksunsa on niin laiska ja kitisee vain. Ei oikein opikaan.
Myöhemmin tuli puheeksi ruokatavat. Heillä janojuomana mehu. Limpparia sai päivittäin. Aamulla suklaamurot. Samoin välipalalla ja illalla. Kouluruoka oli heistä "kuraa". Kotona söivät spagettia ja kastiketta, sekä vehnäpaahtoleipää ja lauantaimakkaraa. Välillä lihiksiä. Karkkia ja sipsiä sai päivittäin, koska heillä ei uskottu karkkipäiviin.
Lisäravinteet olivat kuulemma turhia, kun ravinnostakin saa kaiken. Maidossa on deetä ja muroissa vaikka mitä.
Lopputuloksena on teini, jolla ongelmia kaikessa. Hampaista yksikään ei ole paikkaamaton, luustossa on jotakin sanomista ja koulu on mennyt aivan penkin alle.
Eli rajansa kaikella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Annan ja Monnan yli vuosikymmenen ystävyys taisi kaatua muroihin.
Unohdin jo tän draaman! Miten tämä menikään? Ovatkohan vieläkään väleissä?
Niitä ei verhoilla aamiaisruoaksi. Ne ovat herkkuja.