Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ulkomailla asuneet, mikä on ollut parasta siellä ja asuitko yksin vai perheen kanssa?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Palkka ja ilmasto.
Sään ääri-ilmiöt oli juuri se miksi palasin Suomeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asuin Saksassa.
Palkka oli parempi, oli lämpimämpää -joskus helmikuussakin melkein 20 astetta jo. Lyhyt matka joka paikkaan -aamulla kun lähti autolla niin illalla oli jo Pariisissa tai Gardajärvellä tms.
Väkeväkin alkoholi oli tarjouksessa supermarketissa -Suomen holhoumentalitetti on herättänyt huutonaurua sen jälkeen.
Kielitaito kehittyi huimasti, englannilla ei pärjännyt.
Nautin olostani.
Tuo alkoholiin liittyvä holhousmentaliteetti pätee vahvasti myös muissa Pohjoismaissa. Outoa kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Muutin yhdessä puolison kanssa, olemme asuneet parissa Euroopan maassa. Talvi on paljon lyhyempi eikä yhtä pimeä, kevät on pitkä, ei tule vastaan päihtyneitä juuri koskaan, palkat ovat hyvät, hyviä työmahdollisuuksia on paljon, lääkäriin pääsee, asunnot isohkoja, on vähintään joko paljon laadukkaita museoita tai sitten todella vaikuttavia luontokohteita lähellä, junalla voi liikkua helposti maasta toiseen, oppii vähintään englantia todella hyvin (kun työkieli on englanti), kansainvälisessä työympäristössä tutustuu ihmisiin suunnilleen kaikkialta maailmasta, tulee mm. uusia ruokia ja perinteitä arkeen, näkee paljon ja oppii paljon melkein itsestään, oppii tuntemaan itsensä ehkä nopeammin paremmin, löytää ne paikat, joissa on kuin kotonaan.
Missä kahdessa asuitte?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkka ja ilmasto.
Sään ääri-ilmiöt oli juuri se miksi palasin Suomeen.
Mistä palasit?
Maan kulttuuri tuntui heti alussa tutulta, ilmasto, elintaso, itse voi vaikuttaa omiin asioihin mikä tuntuu parhaimmalta, hyvätapaiset ihmiset, vaikuttava luonto jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkka ja ilmasto.
Sään ääri-ilmiöt oli juuri se miksi palasin Suomeen.
Täällähän ne nimenomaan tuntuu enemmän kuin esim muualla Euroopassa!?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin yhdessä puolison kanssa, olemme asuneet parissa Euroopan maassa. Talvi on paljon lyhyempi eikä yhtä pimeä, kevät on pitkä, ei tule vastaan päihtyneitä juuri koskaan, palkat ovat hyvät, hyviä työmahdollisuuksia on paljon, lääkäriin pääsee, asunnot isohkoja, on vähintään joko paljon laadukkaita museoita tai sitten todella vaikuttavia luontokohteita lähellä, junalla voi liikkua helposti maasta toiseen, oppii vähintään englantia todella hyvin (kun työkieli on englanti), kansainvälisessä työympäristössä tutustuu ihmisiin suunnilleen kaikkialta maailmasta, tulee mm. uusia ruokia ja perinteitä arkeen, näkee paljon ja oppii paljon melkein itsestään, oppii tuntemaan itsensä ehkä nopeammin paremmin, löytää ne paikat, joissa on kuin kotonaan.
Missä kahdessa asuitte?
Sveitsi ja Alankomaat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäisen viestin kirjoittaja kuvailee hyvin, samaa mieltä. Lähdimme perheenä yhdessä, nykyään eronneita. Asun lapsen kanssa edelleen ulkomailla. Paremmat palkat, ilmasto ja huippu terveydenhuolto. Muuten vähän ikävä kyllä omaa kieltä, pidemmän päälle väsyttää puhua jatkuvasti vieraita kieliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elintaso
Asuin saksassa noin neljä vuotta ja se parempi elintaso kyllä näkyi ja tuntui.
Eläminen rutkasti halvempaa ja samasta työstä kun suomessa maksetaan enemmän palkkaa. Noina aikoina tuntui että pystyi oikeasti ostamaan muutakin kun kaupasta ruokaa ja maksamaan laskut.
Eikös niillä oo suuri osa työikäisistä tuottamattomia kotiäitinä? Eli perhepalkkaa maksavat.
Miten voit olla noin pihalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin asuin yksin sitten perustin perheen ja miehen kuoleman jälkeen asun edelleen ulkomailla. Jo 15 v. eläkkeellä ja ulkomailla vuosia on kertynyt jo 52 vuotta. Vuonna 1971 karistin Suomen pölyt kantapäistäni ja lähdin pois. Paras ratkaisu se oli minulle.
Asuin Lontoossa.
Mikä siellä oli parempaa kuin Suomessa? No, kaikki.
En päässyt järveen uimaan ja metsään sienestämään. Mutta muuten oli asiat hyvin. Asuintilat nyt oli kylmiä talvella ja suihkut alkeellisia. Mutta nythän Suomessa rakennetaan skeidaa, joten tämäkin ero on tasoittunut.
Nykyään Britanniaa rapauttaa sama mustimätä kuten muutakin Eurooppaa, joten Lontoon loiston vuodet on ohi ellei keksitä pian keinoa no tiedätte kyllä mihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perheen kanssa asuin muutaman vuoden Keski-Euroopassa. Hintataso oli mukavampi, joten söimme todella paljon ulkona. Kielen nopea oppiminen oli hienoa (todellakaan englanti ei riittänyt, vaan olimme lähes aina ne parhaat puhujat porukassa). Joka paikasta pääsi kultuurin pariin ja kauniisiin kaupunkeihin aivan herkessä, esim. viikonlopuksi. Rakennettu ympäristö noin ylipäätään oli kaunista, ei uudenkarheita mitääänsanomattomia kerrostaloja joka paikka täynnä.
Huonoa oli, että Saksassa oltiin monissa asioissa reilut 10 vuotta jäljessä. Hierarkisuus ja "ylempien" pokkurointi oli joskus erikoista. Metsäpläntit olivat paikoin melko pieniä verrattuna Suomen metsiin (toki oli isompiakin alueita).
Vierailija kirjoitti:
Asuin Lontoossa.
Mikä siellä oli parempaa kuin Suomessa? No, kaikki.
En päässyt järveen uimaan ja metsään sienestämään. Mutta muuten oli asiat hyvin. Asuintilat nyt oli kylmiä talvella ja suihkut alkeellisia. Mutta nythän Suomessa rakennetaan skeidaa, joten tämäkin ero on tasoittunut.
Nykyään Britanniaa rapauttaa sama mustimätä kuten muutakin Eurooppaa, joten Lontoon loiston vuodet on ohi ellei keksitä pian keinoa no tiedätte kyllä mihin.
Ainakan ulkomailla asuminen ei tehnyt susta avarakatseisempaa, sama rasse kuin olisit ollut Suomessakin.
Millä vuosisadalla asuit Lontoossa jos siellä ei jo silloin ollut isoa aasialaispopulaatiota? 1800-luvun alkupuolella?
Alue: Aihe vapaa
Kertoisitko noista ikävistä puolista jotain?