Miksi naapurit eivät tervehdi?

Itse tervehdin aina naapureita ja mielelläni jään rupattelemaan postilaatikolle.



Tervehdin kanssaodottajia aamulla bussipysäkillä ja aina on kaikki vastannut.



Tämä eräässä uudenmaalaisessa kylässä, jossa kylläkin aika paljolti väki tuntee toisensa.

Nyt rivariyhtiössä, mutta tervehdin kyllä Helsingissäkin Munkkivuoressa asuessa kaikkia pikku kerrostalossammekin, viis siitä tiesinkö asukkaaksi vai ei. Ei kai se hei mulle mitään maksa.

olemme ainoa lapsiperhe



- eli te ap olette saksasta- eli jos erotutte massasta- sekin riittää syyksi tervehtimöttmytteen



tervetuloa junttilaan, ap---älä anna periksi- tervehdi- on tyhmää, jos naapurinne ei tervehdi takaisin

"maassa maan tavalla" Suomes ei ole tapana tervehtiä kuin tuttuja ja viran puolesta.

Suomessakin hiukan siita, missa asuu... Eli eivat kaikki ihmiset Suomessakaan ole tolkuttoman huonokaytoksisia, onneksi.

Mutta asuttiin muutama vuosi Saksassa ennen tänne muuttoa.



Enkä aio lopettaa pihalla moikkaamista. Jos eivät vastaa, oma on häpeänsä. Kummastuttaa vaan etenkin tuo, kun ihan hihat hipoen seistiin vierekkäin roskiskatoksessa, eikä silloinkaan voinut heitä sanoa. :)



T.ap

kuin tämä surullisenkuuluisa suomalainen tapa olla sanomatta anteeksi, jos tönäisee vahingossa ostoskärryllä?



Tai ettei avaa suutaan, jos bussissa haluaa ikkunapaikalta vierustoverin ohi jäädäkseen pysäkillä?



Tätä pahamaineista listaa voitte varmaan jatkaa mielessänne. Näen tässä jonkinlaisen jatkumon.



Nyt kanssasiskot aloitetaan kampanja! Tervehditään lähimmäisiämme! Syntyisikö siitä joulumieli?!

Mä en enää tervehdi naapureita ellei ne tervehdi ensin! tänään sain niin pahan mulkaisun naapurirapun mummolta että ihan alko naurattaa..

Jotkut vierastavat alkuu uusia naapureita ja myöhemmin kuitenkin alkavat tervehtiä, ehkä vähän hassua mutta kaverini kertoi vierastavan aluksi uusia naapureita, mutta olette ilmeisesti asuneet kauemminkin talossa. Onko teillä saman ikäisiä lapsia?

Täällä ei ole ihme ettei naapureita moikata.



Minä saankin tyydytystä naapureiden moikkaamisesta ;) on ihana käydä kylässä tutuilla ja rapussa moikata jotain niiden naapuria reippaan iloisesti. Porukka menee ihan lukkoon :D

Mutta joskus tuntuu etteivät kaikki sitä noteeraa. Olen vähän ujo, noloa :-P

Näitä naapureita ei olla koskaan varsinaisesti tavattu, kun ovat aina luikkineet pitkin pihan nurkkia karkuun. Eikä nyt olla viitsitty juosta väkisin perässä esittäytymässä.



Ehkä olisi silloin alussa pitänyt käydä soittamassa niiden ovikelloa ja moikata. Mutta ei tullut silloin mieleen muuttohässäkässä. Muut ollaankin sitten ainakin tuossa pihassa jossain vaiheessa kätelty. Näitä ei, kun vilistävät niin äkkiä autoltaan kotiovelleen.



Jos nyökkäävät, niin ei se ainakaan siinä katoksessa näkynyt. :)



Ei ole samanikäisiä lapsia meidän kanssa. Niin, heidän lapsikaan ei tervehdi. Kaikki pihan muut muksut moikkaa, eivät nämä.

Me ollaan rutiköyhiä ja meillä on vm 85 suzuki ehkä siksi varakkaat naapurit joilla on uusi mersu eivät tervehdi.

Kun leikki naapuritalojen samanikäisten kanssa tuossa pihassa, niin ne naapuritalojen lapsetkin moikkaa. Mutta ei tämä.



Ollaankohan me jotenkin loukattu niitä tietämättämme?



Ja minä moikkaan kyllä kaikkia riippumatta siitä, millaisella autolla ajelevat.

Vaikka asuisi seinänaapurina sun kanssa 10 vuotta. Se oli aluksi vähän outoa, mutta siihen kylmyyteen tottuu.

Onko teillä koiria? Jotkut pelkäävät koiria ja hätkähtävät siitä niin etteivät edes tervehdi.

ja täällä on sellainen perinne, että naapureiden kanssa ei olla tekemisissä. Oikeastaan se oli aika hauskaakin aluksi kun muutimme Espooseen ja kukaan ei tervehtinyt niin huutelin ihan vittuillaksenikin aina kovaan ääneen PÄIVÄÄ, HYVÄÄ HUOMENTA JNE :))

totta- turkulaiset ja pohjanmaalaiset ei tervehdi, eikä ruotsinsuomalaiset

Opiskelin Turussa ja siellä ihan ventovieraat tulivat juttelemaankin ihan vaivoiksi asti, joten tuosta olen kyllä vahvasi eri mieltä. Enkä oikein usko tuota ruotsinsuomalaistakaan kun ovat yleensä niin mukavia. Itse olen syntynyt ja asunut lähes kok ikäni Töölössä enkä vieläkään tunne talon asukkaista oikeastaan yhtäkään enkä moikkaa kuin parille. Ei se ole oikein tapana täällä.

Ovat joko ulkomaalaisia tai sitten ns. suomalaisia juntteja.

Siis se on ihan tämän ajan ilmiö ettei suurin osa tervehdi naapureita jne. Suurin osa ihmisistä on nykyaikana vammaisia persereikiä, eikä heidän vammaiset persereikävanhempansa opettaneet heille minkäänlaisia käytöstapoja.

Meidän taloon muutti paska koira-lapsiperhe, vanhemmista ei oo kasvattamaan kumpiakaan. Välillä käy mielessä kumpaan ensin otan yhteyttä, lastensuojeluun vai eläinsuojeluun. Ei niitä uskalla edes tervehtiä, nyrkki heiluu. Mies eri värinen niinku lapsetkin. Mitenkä se väri aina periytyy siltä mieheltä, jos on sekarotuiset vanhemmat?

Miksi pitäisi, eivät he mitään minun tuttuja tai kavereita ole. Asun kerrostalossa eikä hajuakaan ketä muita tässä asuu. Joskus joku menee mulkoillen ohi tai jos tervehtii tervehdin takaisin. Ei voi tietää kuka on jonkun vieras tms.

Haluan pitää yksityiseen ja elää rauhassa, kun muuten on elämä sosiaalista. En halua sen syvällisemmin keneneenkään tutustua, että pitäisi jäädä juttelemaan kun tulee väsyneenä kotiin.