Muilla kaipuuta takaisin yksiöön?

Ei o yksiötä ikävä, kun en sellasessa ole koskaan asunut. Nuorena solussa tai kimppakämpässä ja sieltä parisuhteen vuoksi kolmioon ja nyt yksin kaksiossa.

En edes mahtuisi yksiöön kaikkien soittimieni kanssa. Tai varmasti mahtuisin, jos luopuisin monesta muusta normaaliin elämään kuuluvasta asiasta, kuten nukkumisesta. Sänky vie liikaa tilaa ja sohvaa ei edes voisi kuvitella. 

Mulla on 47 neliön saunallinen kaksio, eli aika kompakti, ja tää on täydellinen. En pidä sängystä oleskelutilassa. 

Silti haaveilen mökkivaunusta, jossa olisi se yksiöfiilis 😍

Kirjoitin tämän ketjun puoliksi läpällä ja ajatuksella, että saadaanpahan lauantai-iltaan trollailun ja vastaväitteiden täyteinen viihdeketju. Kiva huomata että monella on kuin onkin vastaavia ajatuksia.

Ihan todella kuitenkin koen tätä yksiö-kaipuuta välillä. Ei sen toki tarvitsisi juuri 'yksiö' olla vaan ylipäänsä pienempi kämppä - oli se sitten vaikka kaksio/kolmio - mutta kuitenkin sillä idealla, ettei turhaa tilaa olisi lainkaan ja kaiken olisi pakko olla mahdollisimman kompaktisti. Toki tähän nostalgiaan liittyy myös se kaipuu opiskeluaikojen vapauteen. Samaan mielentilaan ei varmaan pääse enää koskaan vaikka kuinka ulkoiset puitteet laittaisi samalla tavalla.

Joka tapauksessa, näen itseni tulevaisuudessa jälleen asumassa pienesti. Minitalot kiehtoo myös. Toiset haluaa mahdollisimman paljon ympärilleen, itse taas olen minimalisti. Asuminen vaikuttaa psyykeeseen tosi paljon, joten kannattaa asua niin kuin haluaa, oli se mieltymys sitten kuinka outo tahansa.

ap

Ei voi sanoa että kaipaisin yksiöön. Asuminen täyttä helvetti. Kamoja ei saa mihinkään hyvä kun itse mahtuu jotenkin. Ahdistavaa ja epäkäytännöllistä. Ap:n pitää nyt vaan tosiaan muuttaa takaisin siihen kauppaamaansa yksiöön ja myydä se oikea asunto halukkaille.

Sain mummoni 24,5 m2 yksiön käyttööni 1960-luvun kerrostalosta. Siinä oli huikean hyvä pohjaratkaisu ja valtavan iso ikkuna, josta tulvi valoa ja hienot näkymät seitsemännestä kerroksesta. Sain rempata sen uuteen uskoon kaverini kanssa, joten poistin siitä yhden keittiökomeron seinän ja teetätin puusepällä kätevät keittiökalusteet. Pieni kylppäri ja alkovi sängylle. Tykkäsin asunnosta kovasti ja palaan sinne usein mielessäni. En ole nähnyt vastaavia yksiöitä enää missään. Se ei koskaan tuntunut pieneltä ja ahtaalta.

Vierailija kirjoitti:

Olette mielenterveysongelmaisia. Tuo on hyvin tyypillistä. Kaivataan johonkin ihme pikku pEsÄäN. Huoh. Menkää terapiaan!

Aikamoinen diagnoosi Olen aina oikeassa - tietäjältä

Nyt käytössä kolmio, turhaa tavaraa kertyy. Voisin muuttaa yksilön tai kaksioon. Jäisi perikunnalle vähemmän siivottavaa

Asun vanhassa torpassa, käytännössä tämä on yksiö. Säilytystilaa en lisännyt tänne, karsin vaan ylimääräisen krääsän. Minulla on kahden neliön vuokravarasto seonkivarusteille etc.