Yli 2-vuotiaan yöheräilyt?
Mitenkäs muut yli 2-vuotiaat nukkuvat yönsä? Meillä on nukuttu omassa sängyssä alusta asti ja omassa huoneessa jo ennen vuoden ikää. Yöheräilyt vähenivät selvästi oman huoneen myötä, mutta eroon ei niistä ole päästy. Joka yö saa pariin kolmeen kertaan käydä rauhoittelemassa tytön. Nykyään onneksi jo riittää pelkkä huoneessa käynti, mutta omat yöunet siinäkin katkeaa. Aiemmin jaksoin ihan hyvin, mutta nyt raskauden myötä keljuttaa nuo heräilyt, kun en itse enää saakaan unta helposti uudestaan. Muuten tyttö kyllä nukkuu hyvin ja herää pirteänä, joten tuskinpa nuo hänen vireyteensä vaikuttaa. Onkohan näille yöheräilyille loppua tiedossa vielä moniin vuosiin? Jos ei vauvaa olisi tulossa, kokeilisin siirtää tytön takaisin huoneeseemme, mutta turha kuvitellakaan, että hän nukkuisi siellä vauvan kanssa. Sen verran herkkäuninen tapaus nimittäin on kyseessä. En tiedä, mikä sitten omassa huoneessa herättää, uniin siirtyvät päivän tapahtumatko vain? Olisiko kellään vinkkejä kokeiltavaksi? Yövalo on jo käytössä, hiljentää parkaisun volyymia, mutta ei riitä rauhoittajaksi. Hetken kuuntelen huutoakin (joskus harvoin rauhoittuu omineen uneen) mutta en usko, että kyseessä olisi mikään huomiohakuisuus, joten huudattamaan en ala. Taidan siis totutella ajatukseen, että toistuvat yöheräilyt ovat osa arkeamme ainakin kouluikään asti...plääh.
meillä 2v3kk ikäinen poika ja yöheräilyjä on kestänyt kohta 2kk...eikä loppua näy. Meillä on myös 5kk ikäinen vauva, joka nukkuu makuuhuoneessamme. Nyt olemme niin väsyneitä tilanteeseen, että poika nukkui viime yön kanssamme samassa sängyssä. Kahta lasten sänkyä ei huoneeseen mahdu ja oma sänkymmekin on vain 150cm leveä, joten kuin sillit suolassa nukutaan kun vauvakin syö vielä yöllä.
Vaikka nukkui vieressämme niin sätkii ja potkii ja puhuu unissaan. Ilmeisesti tämä tunne-elämän kehitys ym...puhumiseen jne...liittyvät taidot tulevat uniin. Poikaa on alkaneet myös pelottaa monet asiat jotkan ennen eivät olleet pelottavia. Mielikuvitus kehittyy jne.
Saa nähdä mitä tästä yhteisnukkumisesta tulee kun poika on myös herkkäuninen (ollut aina) tietyssä unen vaiheessa herää vaikka rappusten narahdukseen. Täytyy toivoa että tottuu...molemmat...