Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsuuden traumoista
19.11.2023 |
Tämä avaus on lähinnä purkautumista eikä tarjoa mitään sille, jolla on ollut onnellinen lapsuus. Siinä TLDR.
Tänään on ollut hankala päivä. Vanhat haavat tunkee pintaan, ilmeisesti koska olen viettänyt pidemmän tovin lähisuvun kanssa. Haluaisinkin kuulla teistä, joilla on ollut haasteita henkisen hyvinvoinnin kanssa lapsuudessa tai nuoruudessa, mutta jotka olette pystyneet selättämään ne aikuisena. Mitä teitte, mikä toimi, mitä kannattaa kokeilla?
Itselläni oli silloin vaikeaa useamman vuoden ajan - tasoa mietin itsemurhaa tai kuolemaa joka päivä ja miltei koko päivän kymmenen vuoden yhtämittaisella jaksolla - mutten osannut enkä halunnut sanoittaa pahaa oloani muille, koska siitähän tulisi tuskaa myös heille, ja en halunnut tuottaa sellaista läheisilleni. En ole vieläkään vuosia myöhemmin kyennyt kertomaan heille asiasta, koska oletan että he kokisivat tuskaa ja syyllisyyttä aiheesta, jolle varsinkaan enää nyt heidän on mahdotonta tehdä mitään. Nykyisin olen kuitenkin huomattavasti paremmassa asemassa, en haaveile kuolevani vaikka toisaalta en myöskään näe kuolemaa pahana asiana.
Tällä hetkellä elämäni on lähinnä normaalia. Käyn töissä, näen ihmisiä, käyn harrastuksissa. Kuitenkin lapsuuden traumat nousevat toisinaan - nykyään harvemmin kuin aiemmin - pintaan huomattavan voimakkaina. Tänään olen eksynyt muistelemaan mennyttä, sen aikaisia tuntemuksiani ja niiden mahdollisia syitä, ja olen itkenyt muutaman tunnin lähestulkoon putkeen. Vaikka kyse on omista ajatuksistani, tämä ei käytännössä ole hallinnassani vaan vaikka päättäisin keskittyä johonkin muuhun samat ajatukset palaavat mieleen uudelleen ja uudelleen, tuoden pintaan vanhat ahdistuksen ja masentuneisuuden tunteet. Tiedän ettei tämä ole normaalia käytöstä, joten halusin kysyä onko joku onnistunut selättämään vastaavia tuntemuksia ja mitä reittejä pitkin olette mahdollisesti päässeet yli menneisyyden haamuista
Kommentit (13)
Siihen auttaa se etten ole julmien, väkivaltaisten ja vaarallisten kiusaajien kanssa missään väleissä. Mulla ne on luonnevikaiset vanhemmat. Asuttava parinsadan kilsan päässä salatuin tiedoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siihen auttaa se etten ole julmien, väkivaltaisten ja vaarallisten kiusaajien kanssa missään väleissä. Mulla ne on luonnevikaiset vanhemmat. Asuttava parinsadan kilsan päässä salatuin tiedoin.
Ikävä kuulla että vanhemmat on olleet noin kaikkivaltaisesti traumojen aiheuttajia. Hyvä kuulla että etäisyys auttaa sinua pääsemään yli. Kaikkea hyvää tulevaisuuteen.
En mä ainakaan itse henk koht nää tohon mitään muuta vastausta kun sen että kohtaa ne traumas ja yritä käsitellä ne
Mulla yksin olo ja hiljasuus oli se avain
Mä aloin viettämään aikaa itekseni ja meditoimaan ja läksin vaeltaa pitkälle reissulle ilman mitää, mä periaatteessa jätin koko mun elämän taakke, se oli ainut tapa käsitellä mun ongelmat.
Mitä tapahtu oli se että mä koin mun henkisen heräämisen ja ikäänkuin mun tietosuus olisi kasvanut tai jotain, yhtäkkiä mä aloinkin ymmärtämään kaiken isommin.
Sen jälkeen alkoi uudelleen rakennus, uuden minän rakennus, sillä tiellä ollaan edelleen
Ei oo helppo matka ollu mutta ei sen oo tarkotuskaa olla!
Vierailija kirjoitti:
En mä ainakaan itse henk koht nää tohon mitään muuta vastausta kun sen että kohtaa ne traumas ja yritä käsitellä ne
Mulla yksin olo ja hiljasuus oli se avain
Mä aloin viettämään aikaa itekseni ja meditoimaan ja läksin vaeltaa pitkälle reissulle ilman mitää, mä periaatteessa jätin koko mun elämän taakke, se oli ainut tapa käsitellä mun ongelmat.
Mitä tapahtu oli se että mä koin mun henkisen heräämisen ja ikäänkuin mun tietosuus olisi kasvanut tai jotain, yhtäkkiä mä aloinkin ymmärtämään kaiken isommin.
Sen jälkeen alkoi uudelleen rakennus, uuden minän rakennus, sillä tiellä ollaan edelleen
Ei oo helppo matka ollu mutta ei sen oo tarkotuskaa olla!
Tämä kuulostaa hyvältä, tosin yksinolo on aina ollut minulle helppoa ellei jopa elinehto. Meditointia voisin koittaa, ja matkustaminen ja uusien paikkojen ja kulttuurien kokeminen ovat aina kiehtoneet minua. Voisin jopa sanoa että matkustaessa vanhat traumat on huomattavan paljon helpompi sivuuttaa, jollei kokonaan niin ainakin suurelta osin.
Miten mahdollistit irtioton? Lähditkö rohkeasti nollista maailmalle, vai oliko säästöjä joiden avulla selvisit? Olen ehkä liian pelokas tässä, koska ensimmäisenä huolenaiheena on ettei varallisuteeni riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Terapian avulla.
Minulla on ollut jo silloin nuoresta asti huolenaiheena että jos kerron terveudenhuollolle voivani pahoin se tulee näkymään tulevaisuudessa kun haen opiskeluita, töitä, tms. En tiedä onko tässä mitään todellisuusperää, ei varmastikaan ollut silloin kun terapia olisi ollut ensimmäisen kerran aiheellista.
Mitkä ovat sinun kokemuksesi, ehkä huolenaiheeni on täysin turha? Lisäksi olisi mielenkiintoista kuulla kauanko meni että terapia auttoi käsittelemään traumoja, ja jos pystyt erittelemään niin miten koit sen itse prosessin.
On suljettava kaikki hälinä ympäriltä voidakseen kuunnella itteään ja omaa sisintä. Jos ei muu auta niin vaikka yksin kämpässä ja tuijottaa seinää pari tuntia, kaikki puhelimet yms pois päältä
Tiedän, saattaa kuulostaa hassulta :D mutta oikeasti se on totta, sillon sun ajatukset ei pääse karkailemaan minnekkään ja sä olet pakotettu kohtaamaan itsesi ja sitä kautta löytämään parannuksen.
Tsemit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni tuli niin paha seinä vastaan ja matto vedettiin alta, että oli pakko mennä terapiaan, vaikka sitä onnistuneesti vuosikymmeniä välttelin juuri leimaantumisen pelossa. Onneksi sain parhaan terapeutin ja onkohan asioita hiljaa availtu kohta kaksi vuotta, ehkä. Ajantaju on ollut vähän hakusessa tuon kokemani romahduksen jälkeen. Kaikki on tuurista kiinni terapeutin suhteen. Keskustelu on auttanut jäsentämään ajatuksia. Kävin myös psykofyysisessä terapiassa, joka myös antoi keinoja käsitellä asioita.
Kyllähän ne lapsuuden hylätyksi tulemisen kokemukset vieläkin toisinaan kummittelevat, kun sattuu huono päivä. Koko elämän ajan olen ollut huono sitoutumaan toiseen ihmiseen, koska aina jossain vaiheessa tulee mieleen ajatus, että kyllä se minut kuitenkin hylkää, kun löytää paremman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselläni tuli niin paha seinä vastaan ja matto vedettiin alta, että oli pakko mennä terapiaan, vaikka sitä onnistuneesti vuosikymmeniä välttelin juuri leimaantumisen pelossa. Onneksi sain parhaan terapeutin ja onkohan asioita hiljaa availtu kohta kaksi vuotta, ehkä. Ajantaju on ollut vähän hakusessa tuon kokemani romahduksen jälkeen. Kaikki on tuurista kiinni terapeutin suhteen. Keskustelu on auttanut jäsentämään ajatuksia. Kävin myös psykofyysisessä terapiassa, joka myös antoi keinoja käsitellä asioita.
Olen iloissani katsonut kuinka nykynuoriso on avoimia terapian suhteen, mutta myös minulle se on kynnys jota on hankala ylittää. Osaatko sanoa kuinka paljon koet hyötyneesi terapeutista (vaikka asteikolla tyhjästä täyteen), ja saitko terapeutin julkisen kautta vai onko yksityisellä, työterveydessä tms?
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän ne lapsuuden hylätyksi tulemisen kokemukset vieläkin toisinaan kummittelevat, kun sattuu huono päivä. Koko elämän ajan olen ollut huono sitoutumaan toiseen ihmiseen, koska aina jossain vaiheessa tulee mieleen ajatus, että kyllä se minut kuitenkin hylkää, kun löytää paremman.
Tämä kuulostaa surullisen tutulta. Oletko sinä löytänyt keinoja selvitä vanhojen piinojen alamäistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On suljettava kaikki hälinä ympäriltä voidakseen kuunnella itteään ja omaa sisintä. Jos ei muu auta niin vaikka yksin kämpässä ja tuijottaa seinää pari tuntia, kaikki puhelimet yms pois päältä
Tiedän, saattaa kuulostaa hassulta :D mutta oikeasti se on totta, sillon sun ajatukset ei pääse karkailemaan minnekkään ja sä olet pakotettu kohtaamaan itsesi ja sitä kautta löytämään parannuksen.
Tsemit
Ei siinä ole mitään hassua, se toimii sinulle.
Alue: Aihe vapaa
Lo and behold, tunnen oloni paljon paremmaksi jo vain purettuani tuon jonnekin! Siitä huolimatta otan kyllä vastaan kaikki vinkit jos jollakulla on pitkäaikaiseen henkiseen paranemiseen.