Miksi ihmiset edelleen hakeutuvat opiskelemaan hoitoalaa, vaikka se kuulemma on niin kamalaa?

Koska muualle ei pääse? 

Varma työ, varmat tulot. Moni alallani on lopulta päätynyt hotio- tai sosiaalialalle. Itsekin harkitsen kouluttautumista lähihoitajaksi, työtön taiteen maisteri olen.

Vierailija kirjoitti:

Koska muualle ei pääse? 

Olen kuullut, että jotkut ihan haluavat.

Onko siis toiveenadi, että yhtään hoitoalan henkilökuntaa ei enää tulevaisuudessa ole?

Ei se kaikista niin kamalaa ole, riippuu paljon millainen ilmapiiri omalla työpaikalla on.

Mun serkun lapsi alkoi tänä syksynä peruskoulun jälkeen opiskella lähihoitajaksi, kun kuulemma ei ollut muutakaan vaihtoehtoa mutta hän ei yhtään tykkää siitä alasta. Mä en ihan ymmärrä, miten niin muka ei ollut muuta vaihtoehtoa? He asuvat kuitenkin keskisuuressa kaupungissa, joten Olisihan hän voinut vaikka mennä lukioonkin.

Rahkeet ei riitä muuhun, siinä syy. Opetus on ilmainen, ensin apuhoitajaksi, sitten kampaajaksi ja vielä kokiksi jossa allergisoidutaan kaikkeen ja eiku eläkkeelle.

Varma työpaikka houkuttaa, eikä se palkkakaan sitten lopulta ihan huono ole 

Vierailija kirjoitti:

Onko siis toiveenadi, että yhtään hoitoalan henkilökuntaa ei enää tulevaisuudessa ole?

Ei tietenkään, vaan ihmettelen vaan sitä katkeruutta, mikä hoitajilla on työstään, vaikka itse ovat alan valinneet. Tulee sellainen vaikutelma, että onko joku pakottanut.

OHO ! Jo opiskelukin hoitoalalle kamalaa ?

Halusin jo nuorena auttaa muita. En oikein ymmärrä miksi kuvitellaan hoitoalalle pääsemisen olevan täysin läpihuutojuttu (ei ainakaan pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluihin pääsy sitä ole).

Väkivallan ja suoranaisen hoitajavihan määrä yllätti, vaikka tutkintoon sisältyi miltei kaksi lukuvuotta palkatonta harjoittelua. Kuusi vuotta alalla riitti minulle. Muille hoitajille tsemppiä! Alanvaihto on mahdollista vielä aikuiskoulutustuen lakkauttamisen jälkeenkin, keikkalaisille maksetaan aika hyvin tällä hetkellä. 

Tällä sivustolla uskoisin olevan juuri sitä kaikkein hoitajavihamielisintä väestöä, tukevasti keski-ikäisiä naisia... Mikähän siinäkin on mekanismina? Noh, kymmenen vuoden kuluttua hekin saattavat olla katumapäällä, kun hoitoa ei enää (ainakaan suomeksi) liiemmin saa.

Vierailija kirjoitti:

Halusin jo nuorena auttaa muita. En oikein ymmärrä miksi kuvitellaan hoitoalalle pääsemisen olevan täysin läpihuutojuttu (ei ainakaan pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluihin pääsy sitä ole).

Väkivallan ja suoranaisen hoitajavihan määrä yllätti, vaikka tutkintoon sisältyi miltei kaksi lukuvuotta palkatonta harjoittelua. Kuusi vuotta alalla riitti minulle. Muille hoitajille tsemppiä! Alanvaihto on mahdollista vielä aikuiskoulutustuen lakkauttamisen jälkeenkin, keikkalaisille maksetaan aika hyvin tällä hetkellä. 

Tällä sivustolla uskoisin olevan juuri sitä kaikkein hoitajavihamielisintä väestöä, tukevasti keski-ikäisiä naisia... Mikähän siinäkin on mekanismina? Noh, kymmenen vuoden kuluttua hekin saattavat olla katumapäällä, kun hoitoa ei enää (ainakaan suomeksi) liiemmin saa.

En tarvitse hoitoa suomeksi. Ystävällisyys, hyvä käytös ja empatia, ja tietysti se itse hyvä hoito on tärkeintä.

Christiiina kirjoitti:

Mun serkun lapsi alkoi tänä syksynä peruskoulun jälkeen opiskella lähihoitajaksi, kun kuulemma ei ollut muutakaan vaihtoehtoa mutta hän ei yhtään tykkää siitä alasta. Mä en ihan ymmärrä, miten niin muka ei ollut muuta vaihtoehtoa? He asuvat kuitenkin keskisuuressa kaupungissa, joten Olisihan hän voinut vaikka mennä lukioonkin. Lukioihin vaaditaan jonkinlainen keskiarvo peruskoulutodistuksessa, lukutaito myös suotava.

Hienoa, että hakeudutaan opiskelemaan alaa. Valitettavasti todellisuus iskee sitten kun ollaan koettu ja nähty mitä työ on käytännössä. 

Liian heikkoluontoisia ihmisiä. Ei kestä pää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Halusin jo nuorena auttaa muita. En oikein ymmärrä miksi kuvitellaan hoitoalalle pääsemisen olevan täysin läpihuutojuttu (ei ainakaan pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluihin pääsy sitä ole).

Väkivallan ja suoranaisen hoitajavihan määrä yllätti, vaikka tutkintoon sisältyi miltei kaksi lukuvuotta palkatonta harjoittelua. Kuusi vuotta alalla riitti minulle. Muille hoitajille tsemppiä! Alanvaihto on mahdollista vielä aikuiskoulutustuen lakkauttamisen jälkeenkin, keikkalaisille maksetaan aika hyvin tällä hetkellä. 

Tällä sivustolla uskoisin olevan juuri sitä kaikkein hoitajavihamielisintä väestöä, tukevasti keski-ikäisiä naisia... Mikähän siinäkin on mekanismina? Noh, kymmenen vuoden kuluttua hekin saattavat olla katumapäällä, kun hoitoa ei enää (ainakaan suomeksi) liiemmin saa.

En tarvitse hoitoa suomeksi. Ystävällisyys, hyvä käytös ja empat

Ymmärrän! Toivottavasti saisimme jostain maasta hankittua hoitajia tänne, koska muuten olemme pienoisessa pulassa lähivuosikymmeninä.

Sellainen ilmiö on hoitoalalla yleisesti tiedossa, että Suomea käytetään kauttakulkumaana paremmin palkattuihin ja vähemmän rasittaviin hoitoalan töihin muissa maissa, aika harva tänne massarekrytoitu ulkomaalainen asettuu. Kilpailu hoitajista rajusti ikääntyvissä länsimaissa on kovaa ja olemme vasta nähneet alun.

Joillekin hoitotyö on edelleen ihanneammatti ja osa hoitajista pitää edelleen työstään sen vaativuudesta ja ajoittaisesta raskaudesta huolimatta eikä näiden ihmisten näkemyksiä ole tuotu esille samalla tavalla kuin negatiivisesti tekemäänsä hoitotyöhön suhtautuvien näkemyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Halusin jo nuorena auttaa muita. En oikein ymmärrä miksi kuvitellaan hoitoalalle pääsemisen olevan täysin läpihuutojuttu (ei ainakaan pääkaupunkiseudun ammattikorkeakouluihin pääsy sitä ole).

Väkivallan ja suoranaisen hoitajavihan määrä yllätti, vaikka tutkintoon sisältyi miltei kaksi lukuvuotta palkatonta harjoittelua. Kuusi vuotta alalla riitti minulle. Muille hoitajille tsemppiä! Alanvaihto on mahdollista vielä aikuiskoulutustuen lakkauttamisen jälkeenkin, keikkalaisille maksetaan aika hyvin tällä hetkellä. 

Tällä sivustolla uskoisin olevan juuri sitä kaikkein hoitajavihamielisintä väestöä, tukevasti keski-ikäisiä naisia... Mikähän siinäkin on mekanismina? Noh, kymmenen vuoden kuluttua hekin saattavat olla katumapäällä, kun hoitoa ei enää (ainakaan suomeksi) liiemmin saa.

En tarvitse hoitoa suomeksi. Ystävällisyys, hyvä käytös ja empat

Minä olen nähnyt hoitajana mitä se on, kun ei osata suomea. Siinä ei hymyilyt ja kumartelut auta ja paranna tilannetta.

Suomea taitamaton hoitaja vain väkisin syöttää potilasta, vaikka toinen kuinka ilmoittaa, että ei maistu tai on pahaolo. 

Tai ei ymmärretä, jos pyytää päästä vessaan.

Ei ymmärretä, jos pyytää kahviin maitoa tai leivän päälle lisää levitettä.

Puhuttu suomen kieli on niin heikkoa, ettei siitä saa mitään selvää.

Koska hoitajapulasta johtuen palkat ovat nousseet ja lähihoitajakin saattaa tienata lähes 4000 euroa kuukaudessa. 

Aiemmin työnantaja osapuoli kilpailutti palkkoja ja vähensi loputtomasti työntekijämäärää. Kun tajuttiin ettei kukaan tule enää alalle niin tapahtui korjausliike ja nyt työnantajan on pakko maksaa kohtuullista palkkaa.

Jäin kymmenkunta vuotta sitten työttömäksi 6 kk ajaksi ja toki ns TE-myllyyn. Siellähän tarjottiin heti ensimmäiseksi hoitoalaa, johon totesin että heidän pitää nähdä vähän älyllistä vaivannäköäkin asiani eteen.  Ei meinaan ole välttämättä paras vaihtoehto perusäksylle inssille puoli-ihmisvihaajan profiililla tuo hoitoala.