Lue keskustelun säännöt.
Millään ei ole oikein enää mitään väliä. Otan lainaa, ryyppään, elän kuin kaikki olisi turhaa.
16.11.2023 |
En ymmärrä mitä minulle on tapahtunut. En välitä terveydestäni, rahasta tai muustakaan. Tämä alkoi reilu kaksi vuotta sitten.
Välillä yritän käydä töissä mutta eipä siitäkään mitään ole enää tullut. Välillä olen juomatta mutta lopulta ei enää kiinnosta. Velkaa on hirveästi, kämppä sotkuinen, itse näytän aika karulta (ennen tosi nätti) ja muutenkaan en enää juuri liiku missään. Elämältä on yksinkertaisesti kadonnut pohja enkä välitä siitäkään.
Voisin vain mennä baariin ja ryypätä. Harrastaa vaikka yhden illan juttuja tai muuta. En välitä itsestäni ollenkaan. Olisi sama se vaikka kohta kuolema tulisi. Huumeita en kuitenkaan halua, edes jotain hyvää.
Muuten niin ajattelin huomenna mennä ostamaan ison määrän juotavaa. Aloittelen aamupäivällä. Kuuntelen musiikkia ja annan mennä. Mitä väliä.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Hyvä! Tämän päivän Hesarissa asiantuntijahenkilö vastasi lapsosen kyselyyn, että ihmiselämällä on ihan sama tarkoitus tällä maan päällä kuin silakallakin, elää aikansa.
Silläkin on väliä elääkö vaiko onko vain elossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet masentunut melko varmasti.
Enemmän kai siitä pitäisi huolestua jos ei olisi? Silloin ei tosiaan enää mikään tuntuisi miltään kun ei enää reagoisi edes siihen, että elämästä puuttuu kaikki järkevä/itselle merkityksellinen sisältö ja sitä on vaan.
Tuohon ei taida pystyä kukaan elämänsä aikana ennen kuin aivotoiminta näyttää pelkkää viivaa vaikka sydän vielä sykkisikin.
Nyt on kurja vuodenaika, on hankittava joku rutiini, niin selviää. Aina on toivoa.
Vierailija kirjoitti:
Mullakin samaa, mutta olen sen ajatellut johtuvan syksystä ja pimeydestä. Ei huvita työnteko eikä opiskelu, ei harrastukset eikä liikunta, ei itsestä eikä kodista huolehtiminen, ei ruoanlaitto eikä kenenkään näkeminen. En käytä alkoholia ja elämänhallinta on kunnossa, mikään ei vaan enää kiinnosta eikä motivoi.
Niin sama! Mun tosin ei tarvitse kaupankassaa lukuun ottamatta ketään jaksaa nähdäkään ikinä koska ei ole perhettä, ei sukulaisia eikä kavereita. Eikä edes työtä ja työkkärinkin kanssa asiat hoituu netissä ja puhelimitse.
Lisäksi olen nyt huomannut että puhun itsekseni ja aika usein tuntuu nykyisin tulevan sanat "mä en jaksa enää". Tuo puhe siis tulee jostain alitajunnasta tai ties mistä, koska en mä ajattele sanovani noin enkä kyllä tietoisesti puhukaan yksikseni ääneen vaan yhtäkkiä sitä vain huomaa puhuvansa. Tuota jo aiemmin huomasin, että lenkillä tulee hoettua vittusaatananperkelettä.
Toisaalta lienee hyväkin ettei ole mitään menetettävää, koska maailmantilanne vaikuttaa nyt tässä ihan lähialueellakin siltä että tässä vaan enää odotetaan vääjäämätöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä! Tämän päivän Hesarissa asiantuntijahenkilö vastasi lapsosen kyselyyn, että ihmiselämällä on ihan sama tarkoitus tällä maan päällä kuin silakallakin, elää aikansa.
Silläkin on väliä elääkö vaiko onko vain elossa.
Vain silloin kun on elossa.
Vierailija kirjoitti:
Mainiota! Alkoholisti löytää aina hyvän syyn ryypätä. Nyt on on dyynä elämisen tyhjyys ja turhuus, joka tietysti sekin on muiden vika, ei toki alkoholistin itsensä joka on elämänsä siihen pisteeseen jo juonut.
Mikä aiheuttaa noin aggressiivisen reaktion? Missä AP syytti elämän tyhjyydestä muita ihmisiä? Miksi tekt automaattisesti sellaisen oletuksen? Miksi AP:n teksti triggeröi sinua? Tunnetko syyllisyyttä? Oletko irl alkoholistin läheinen joka tuntee olonsa kädettömäksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki ei enää vain tunnu olevan turhaa vaan kaikki on sitä.
Hmm. tarttiskohan meidän kristittyjen ruveta taas tosissaan julistamaan? Tunnistan itsekin sen, että ei jaksa eikä pysty eikä huvita mitään. Mutta toivoa ei voi menettää ikinä, jos tietää että ikuinen elämä paremmassa paikassa odottaa. Totta kai kaikki menettävät elämänhalunsa sitä mukaa kun kristinusko dumpataan eivätkä ihmiset enää näe mitään maalia, jota kohti kulkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä! Tämän päivän Hesarissa asiantuntijahenkilö vastasi lapsosen kyselyyn, että ihmiselämällä on ihan sama tarkoitus tällä maan päällä kuin silakallakin, elää aikansa.
Silläkin on väliä elääkö vaiko onko vain elossa.
Vain silloin kun on elossa.
Ihminen on ikuisuusolento. Tajunta ei tule sammumaan koskaan. Kuoleman jälkeen tietoisuus jatkaa ikuisessa ahdistuksessa tai ikuisessa ilossa.
Ei millään olekaan mitään väliä. Elämä on nähty viimeistään kolmekymppisenä. Onneksi on alkoholi, elämän ilo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä luin, että Islannin tilanne enteilee maailmanloppua ja ajattelin, että vähäkö olisi ihanaa, jos tämä maailma loppuisi. Toivottavasti siitä saisi tiedon vähän etukäteen, niin voisi syödä hyvin eikä haittaisi, vaikka lihoo.
Vierailija kirjoitti:
Hmm. tarttiskohan meidän kristittyjen ruveta taas tosissaan julistamaan? Tunnistan itsekin sen, että ei jaksa eikä pysty eikä huvita mitään. Mutta toivoa ei voi menettää ikinä, jos tietää että ikuinen elämä paremmassa paikassa odottaa. Totta kai kaikki menettävät elämänhalunsa sitä mukaa kun kristinusko dumpataan eivätkä ihmiset enää näe mitään maalia, jota kohti kulkea.
No auttaako se sua oikeasti se tieto paremmasta paikasta? Ei nimittäin kuulosta siltä :D ja jos ei sua auta niin miten se auttaisi henkilöä joka ei ole uskova.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppujen lopuksi millään ei ole mitään väliä. Tämä kaikki ympärillämme on pelkkää harhaa ja varjojen tavoittelua. Miltäs tämä kuulostaa näin aluksi?!
"Mä havahduin tuohon just viikko sitten Ahtisaaren hautajaisia katsellessa. Se ihminen saavutti vaikka ja mitä, mutta silti millään ei lopulta ole mitään väliä eikä mitään mukaansa saa."
Joo mut Martilla meni lujaa eläessä. Aina erinomainen pössis hänellä, silloinkin kun muut tylsimykset ruokki eksistentiaalista epätoivoa voivottelemalla mistä milloinkin.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta lienee hyväkin ettei ole mitään menetettävää, koska maailmantilanne vaikuttaa nyt tässä ihan lähialueellakin siltä että tässä vaan enää odotetaan vääjäämätöntä.
Noooh, ei kannata murehtia. Sotia ja katastrofeja on ollut aina ja silti meidänkin mummot ja vaarit on jaksanu (toivottavasti) hymyillä. Ei kannata ainakaan uutisten takia lähteä synkistelemään; niiden idea on julkaist juttuja jotka myy. Yleensä ne myyvimmät jutut on negatiivisia asioita.
Se että ihminen ei oo koskaan sotinu näin vähän, nälkää ei oo nähty näin vähän (tai mitä ikinä) ei vaan myy.
Nykyaika on menossa pahasti pieleen ympäri maailmaa. Ennen tehtiin töitä elääkseen. Nyt tuntuu etenevässä määrin siltä että suurin osa elää työntekoa varten. Kaikki kallistuu ja laatu huononee. Tämä ei pääty hyvin.
Kuulostaa suunnitelmalta, mutta kokeile toki psykedeelejä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on kurja vuodenaika, on hankittava joku rutiini, niin selviää. Aina on toivoa.
Suosittelen kirkasvalolamppuja runsaasti ja extra valaisimia.
Mulla on vähän samat fiilikset. Olen tehnyt kovasti töitä lähes 30 v. Viimeiset työpaikat oli hirveetä kuraa ja tuntui, fyysinen ja henkinen terveys meni. Päätin etten yritä enää mitään. Mun päässä alkoi vaan pyörimään ettei millään ole mitään väliä. En kerta kaikkiaan jaksa enää yrittää mitään.
Tämä on se woke-kommarin virallinen vastaus samanlaisessa lehdessä!