Osaako kukaan neuvoa pönttöuunin lämmityksessä?
Perittiin miehen mummon pikkuinen talo ja ajateltiin pitää se vapaa-ajan paikkana. Talossa on patterit keittiössä, olo- ja makuuhuoneessa, joilla lämpeää ihan mukavasti ainakin syksyaikana. Talvella kannattanee ottaa olohuoneen pönttöuuni käyttöön. Se on nuohottu ja kunnossa, mutta emme oikein osaa ottaa täyttä hyötyä siitä irti.
Uuni on non 2 metriä korkea. Sisään mahtuu kassillinen halkoja, mutta ei olla täytetty ihan täyteen.
Ongelma on se, että mielestäni uuni jäähtyy aika nopeasti. Kuinka kauan yleensä uunin pinta pysyy kuumana/lämpimänä? Jos iltapäivällä lämmitetään on uunin kylki jo seuraavana aamuna ihan kylmä. Jostain luin, että joidenkin uuneja tai takkoja ei tarvitse lämmittää edes joka päivä.
Osaako joku neuvoa halkojen määrässä ja pesällisten määrässä? Ollaan ehkä arkoja lämmittämään kerralla tarpeeksi ja peltikin suljetaan, kun pesässä ei näy varmuudella muuta kuin mustaa
Onko jollain kokemusta briketeistä? Paljonkohan niitä tarvitsee yhteen lämmityskertaan? Halkoliiteri alkaa olla jo tyhjäja näitä brikettejä pystyisi tuomaan tullessaankin auton perässä, ennenkuin löydetään oma halkokauppias meille.
Etukäteen kiitos asiallisista vastauksista!
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Aloita siitä, että kutsut nuohoojan paikalla, hän tarkistaa onko uuni ja hormi turvalliset. Hän myös neuvoo käytön. Osta palo-ja häkävaroittimet huoneisiin, joissa on uunit. Siinäpä se lyhykäisyydessään.
Sinä voisit aloittaa lukemalla avauksen kunnolla.
Pönttöuuni on itse asiassa melko onneton lämmön varaaja. Sitä pitää lämmittää pitkin päivää, eikä se silti aamulla enää lämmin ole.
Meillä oli vanha pönttöuuni. Eli tehty savitiilistä joskus ennen sähköjen vetämistä. Helposti poltti aamulla pesällisen ja illalla toisen, koska ei pysynyt lämpöisenä 12h kauempaa. Vanhat hapertuneet tiilet siis eivät varanneet tehokkaasti lämpöä.
Purettiin koko pönttöuuni, kuoret puhdistettiin ja maalattiin uudelleen. Muurari kävi muuraamassa uudet sisuskalut. Vanhat luukut puhdistettiin, maalattiin ja laitettiin takaisin. Nyt pysyy lämpimänä eikä tarvitse joka päivä lämmittää. Paitsi -20 asteen pakkasilla.
Silloin kun lämmitetään, laitetaan pesä melko täyteen. Annetaan palaa ja sitten kun ei enää pala mutta on kaunis hiillos, niin lykätään tuhkaluukkua lähes kiinni asti (pieni veto saa olla), luukkujen ilmaraot kiinni ja peltiä kiinni niin, että vetää pari senttiä sitten takaisin päin (laita siis pelti kunnolla kiinni ja vedä 2-3 senttiä aukipäin). Nyt alkaa lämmön varaaminen ja kannattaa useasti käydä pöyhimässä hiiliä, että sammuvat ja saadaan pelti kunnolla kiinni.
Pönttöuuni on ns. kertalämmitteinen, eli siellä ei pidetä tulia pitkin päivää vaan kerralla ja kunnolla ja sitten pelti pienemmälle kun on hiillos, joka sen vasta oikeasti lämmittää.
Briketeistä ei ole kokemusta.
Ne sisuskalut voivat olla sinänsä ihan hyvät, jos nuohooja on antanut luvan käyttää. Mutta lämmönvarauskyky voi olla heikko.
Pellistä kannattaa tarkistaa sellainen asia, että meneekö se oikeasti kiinni loppuun asti vai onko esim. vähän vääntynyt ja pökkää jonnekin puoleenväliin eikä sulje hormia täysin kiinni.
Pönttöuuni on oikein hyvä lämmönvaraaja, jos sisuskalut ovat kunnossa. Vanhassa torpassa tuuli voi puhaltaa läpi, joten lämpöä menee siten aika paljon hukkaan.
Onko uunissanne myös kesäpelti? Jos sen laittaa auki, palokaasut ei kierrä uunin sisällä, vaan menevät suoraan piipusta ulos. Kesäpeltejä tehtiin uuneihin, että niissä pystyi kesälläkin polttamaan roskia eikä haluttu, että uuni lämmittää. Kun kesäpellin pitää kiinni, uuni toimii lämmittäjänä. Palokaasut kiertää uunin sisällä ja varaavat lämpöä tiiliin.
Ehkä kannattaisi pyytää vaikka nuohooja vilkaisemaan, mikä pelti on mikä, jos siinä siis on useampi.
Taidat itse olla kanssa aikamoinen pönttö?!
Vierailija kirjoitti:
Onko uunissanne myös kesäpelti? Jos sen laittaa auki, palokaasut ei kierrä uunin sisällä, vaan menevät suoraan piipusta ulos. Kesäpeltejä tehtiin uuneihin, että niissä pystyi kesälläkin polttamaan roskia eikä haluttu, että uuni lämmittää. Kun kesäpellin pitää kiinni, uuni toimii lämmittäjänä. Palokaasut kiertää uunin sisällä ja varaavat lämpöä tiiliin.
Ehkä kannattaisi pyytää vaikka nuohooja vilkaisemaan, mikä pelti on mikä, jos siinä siis on useampi.
Jos on ilmanvaihtoräppänä uunin yläosassa (luukkujen kohdalla) sellainen mitä pyöritetään, niin aika varmuudella on myös sitten se kesäpelti.
ne varaavat ominaisuudet on aika heikkoja kun tiilet on ollu aikanaan mitä ollu.
yleensä saa kokoajan viskoa puita takkaan ja pysyy lämpimänä sen aikaa
kun tuli palaa.
rauta-kamiina + kiviverkko hormissa on paljon parempi
Vanhan torppani yhdessä huoneessa on pönttömuuri/uuni. Joinakin talvina nukun siinä huoneessa ja silloin lämmitän huonetta puilla. Laitan puut pystyyn ja pidän huolen että eivät ole liian tiiviisti, pitää olla ilmarakoja. Täytän muutoin koko pesän. En laita koskaan toista pesällistä. Poltan sekalaista pilkettä, en pelkkää koivua.
Pidän tuhkaluukkua pienellä raolla palamisen aikana. Ehkä se on väärä tapa, ainakin tuossa edellä joku sanoi että isolla vedolla palamisen ajan ja pienellä vedolla hiilien hiipumisen ajan. En tiedä mikä on oikea tapa.
Yksi pesällinen on riittänyt kovillakin pakkasilla, huone ei ole kovin suuri. Pönttö on lämmin vielä aamulla, mutta illemmalla tulta taas laitettaessa jo haalea.
En oikein tykkää pöntöstä, on ikävän iso rometto niin pieneen huoneeseen. Jostain syystä se kuitenkin jätettiin/uudistettiin ison rempan yhteydessä joten olkoon nyt siinä ja jääköön viimeisenä pystyyn kun talo vajoaa puuosiltaan maahan.
Pönttikset ovat hyviä varaavia lämmönlähteitä, mutta huoneen eristykset vaikuttavat tietenkin myös siihen, miten kauan lämpö säilyy.
Jos menet kylmään mökkiin, aloita varovasti. Itse poltan pesällisen ja asun siis täällä. Makkarissa poltan aamusta, että lämpö tasaantuu ennen nukkumaan menoa. Viereisen huoneen pönttikseen laita tulen illansuussa.
Kun olet saanut tulen kunnolla syttymään, vedä peltit 1-2cm kiinni päin. Kun puut alkavat olla hehkuvina hiilinä, peltien pitää olla ehkä puolillaan. Kun on jäljellä "punaisia silmiä", peltit voi olla 1cm auki.
Meidän pönttikset on kai muurattu 50-luvun lopussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko uunissanne myös kesäpelti? Jos sen laittaa auki, palokaasut ei kierrä uunin sisällä, vaan menevät suoraan piipusta ulos. Kesäpeltejä tehtiin uuneihin, että niissä pystyi kesälläkin polttamaan roskia eikä haluttu, että uuni lämmittää. Kun kesäpellin pitää kiinni, uuni toimii lämmittäjänä. Palokaasut kiertää uunin sisällä ja varaavat lämpöä tiiliin.
Ehkä kannattaisi pyytää vaikka nuohooja vilkaisemaan, mikä pelti on mikä, jos siinä siis on useampi.Jos on ilmanvaihtoräppänä uunin yläosassa (luukkujen kohdalla) sellainen mitä pyöritetään, niin aika varmuudella on myös sitten se kesäpelti.
Mulla on tuo pyöritettävä tähtiventtiili ja kaksi peltiä. Onko kesäpelti se ylempi? Tunnetaan myös nimellä tupakkapelti.
Ap:lle: olen polttanut pönttiksessä myös brikettejä, hyvin palavat. Tiiviimpiä kuin klapit/halot, niin antavat kuuman liekin. Vanhaa pönttöuunia ei pidä lämmittää kuin pesällinen ja puolikas päälle. Tiilet eivät kestä enää kovaa kuumuutta. Hetkellisesti saat kyllä vaikka +28 astetta huoneeseen, mutta se hiipuu aamuun mennessä.
Pönttis lämmitetään vain niin kuumaksi, että kylkeen pystyy vielä koskemaan.
Ensin keräät kaikki pöntöt (tämän palstan vesipäiset ilmiantajaimbesillit), sitten sullot ne uuniin, roiskit bensiiniä päälle ja tuikkaat tuleen.
Täydellä vedolla hiillokseen saakka. Sitten pelti melkein kiinni, kunnes sininen loimu varmasti loppunut. Pöyhi hiillosta välillä.
"Kun olet saanut tulen kunnolla syttymään, vedä peltit 1-2cm kiinni päin. Kun puut alkavat olla hehkuvina hiilinä, peltien pitää olla ehkä puolillaan. Kun on jäljellä "punaisia silmiä", peltit voi olla 1cm auki."
Ei, vaan puut pitää polttaa nopeasti kunnon hiillokselle. Jos laitat puiden palamisen aikana peltiä kiinnipäin, veto huononee ja hormi menee tukkoon. Puut pitää polttaa nopeasti hiillokselle ja erityisesti palamisen aikana pöyhiä että palavat kaikki samaan aikaan. Sitten kun on kunnon punahehkuinen hiillos, niin sitten peltiä pienemmälle. Tällöin lämmön varaaminen vasta alkaa. Tuhkaluukun kanssa sytytysvaiheessa kunnolla auki, että saa ilmaa, palon aikana hieman kiinnipäin että kuitenkin palaa kunnolla ja hiilloksen kohdalla kiinni (hyvin pieni veto kuitenkin).
Mä en muista, kuinka meillä oli tuo kesäpelti ja normipelti. Nyt on vain yksi kun tupakkaventtiilikin laitettiin umpeen.
Meillä on sellainen pönttöuuni, missä ei ole tuhkaluukkua ollenkaan eli joka toisen lämmityskerran jälkeen uuni tyhjennetään hiilistä ja tuhkasta.
Poltamme kaksi aika täyttä pesällistä ja lämpö kyllä pysyy hyvin syksyisin seuraavaan iltapäivään asti muurissa. Talossa on iso keskusmuuri, joka lämmittää myös makkaria ja keittiötä, pönttöuuni on siis keskellä tuvassa. Riippuu varmaan muurista (kuinka iso se on) ja eristyksistä miten lämpö pysyy, talvella emme käytä mökkiä, mutta pakkasiin asti ainakin lämpiää hyvin.
Kyllä me panemme pellit kiinni huolellisen ja useaan kertaan tapahtuvan kouhimisen jälkeen, kun ei ole enää liekkiä, mutta hiilloksessa on punaista. Peltiin on tehty noin euron kolikon kokoinen reikä, josta mahdollinen häkä menee pois. Olen lämmittänyt kaikki uunit noin ja pellissä reikä koko ikäni, vasta viime vuosina olen kuullut, että pelti pitäisi sulkea vasta sitten kun se on ihan musta. Eihän se sitten lämmitä yhtään!
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli vanha pönttöuuni. Eli tehty savitiilistä joskus ennen sähköjen vetämistä. Helposti poltti aamulla pesällisen ja illalla toisen, koska ei pysynyt lämpöisenä 12h kauempaa. Vanhat hapertuneet tiilet siis eivät varanneet tehokkaasti lämpöä.
Purettiin koko pönttöuuni, kuoret puhdistettiin ja maalattiin uudelleen. Muurari kävi muuraamassa uudet sisuskalut. Vanhat luukut puhdistettiin, maalattiin ja laitettiin takaisin. Nyt pysyy lämpimänä eikä tarvitse joka päivä lämmittää. Paitsi -20 asteen pakkasilla.
Silloin kun lämmitetään, laitetaan pesä melko täyteen. Annetaan palaa ja sitten kun ei enää pala mutta on kaunis hiillos, niin lykätään tuhkaluukkua lähes kiinni asti (pieni veto saa olla), luukkujen ilmaraot kiinni ja peltiä kiinni niin, että vetää pari senttiä sitten takaisin päin (laita siis pelti kunnolla kiinni ja vedä 2-3 senttiä aukipäin). Nyt alkaa lämmön varaaminen ja kannattaa useasti käydä pöyhim
älä ny anna tommosia neuvoja ihmiselle joka ei ole lämmittäny puilla. pellit aina auki niin pitkään kun mitään hehkua. meilläkin varaava takka pitää sen 12h lämpöö
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sellainen pönttöuuni, missä ei ole tuhkaluukkua ollenkaan eli joka toisen lämmityskerran jälkeen uuni tyhjennetään hiilistä ja tuhkasta.
Poltamme kaksi aika täyttä pesällistä ja lämpö kyllä pysyy hyvin syksyisin seuraavaan iltapäivään asti muurissa. Talossa on iso keskusmuuri, joka lämmittää myös makkaria ja keittiötä, pönttöuuni on siis keskellä tuvassa. Riippuu varmaan muurista (kuinka iso se on) ja eristyksistä miten lämpö pysyy, talvella emme käytä mökkiä, mutta pakkasiin asti ainakin lämpiää hyvin.
Kyllä me panemme pellit kiinni huolellisen ja useaan kertaan tapahtuvan kouhimisen jälkeen, kun ei ole enää liekkiä, mutta hiilloksessa on punaista. Peltiin on tehty noin euron kolikon kokoinen reikä, josta mahdollinen häkä menee pois. Olen lämmittänyt kaikki uunit noin ja pellissä reikä koko ikäni, vasta viime vuosina olen kuullut, että pelti pitäisi sulkea vasta sitten kun se on ihan musta. Eih
PS. Mökissämme on keittiössä vielä hellauuni, joka ei ole varaava, mutta lämmittää sekin hyvin keittiötä.
Kotona meillä on tulikiviuuni, se on varmastikin näitä tehouuneja, joista olet lukenut, sillä kaksi isoa pesällistä pitää ison talon alakerran lämpimänä niin hyvin, että olen poistanut alakerrasta kokonaan patterit. Jos pakkasta on alle 10 niin joka toinen päivä vain tarvitsee lämmittää eikä myöskään yläkerrassa tarvitse pitää pattereita päällä, kun lämpö kohoaa sinne. Kovilla pakkasille pitää tulikiviuuniakin lämmittää päivittäin.
Eli ei paraskaan pönttöuuni voita tulikiviuunia.
Vierailija kirjoitti:
ne varaavat ominaisuudet on aika heikkoja kun tiilet on ollu aikanaan mitä ollu.
yleensä saa kokoajan viskoa puita takkaan ja pysyy lämpimänä sen aikaa
kun tuli palaa.
rauta-kamiina + kiviverkko hormissa on paljon parempi
samaa savee ne tillet on aina ollu
kun niitä on tehty
sun rautakaminas kiviverkollla on kiuas eikä kuulu olohuoneeseen
Aloita siitä, että kutsut nuohoojan paikalla, hän tarkistaa onko uuni ja hormi turvalliset. Hän myös neuvoo käytön. Osta palo-ja häkävaroittimet huoneisiin, joissa on uunit. Siinäpä se lyhykäisyydessään.