Oletko tehnyt elämässäsi jonkun päätöksen, joka ei ole ns normien mukaista?

Jätin myrkyt ottamatta

Filosofian maistereita koulutetaan ihan liikaa. Itsekin just valmistuin ja työtilanne näyttää toivottomalta. Olen nyt päättänyt ryhtyä taiteilijaksi, mikä ei ehkä ole se kaikista tavanomaisin vaihtoehto eikä kovin moni katso tätä hyvällä.

Elin karsean lapsuuden ja nuoruuden, ja kirsikkana kakun päälle sairastuin vakavasti nuorena aikuisena. Tämän seurauksena ja varmasti myös jo kertyneiden traumojen seurauksena sairastuin myös psyykkisesti. 

Elämänjuna meni ohitseni, ja seuraavakin ja sitä seuraava. 

Päätin, että en suostu häpeämään. En julista omaa tilannettani mihinkään, tietenkään, mutta en myöskään peittele sitä että minulla on nyt loputtomasti vapaa-aikaa itselleni. Puolison avulla minulla on myös ihan kiva elintaso. Hiljalleen käyn läpi elämääni ammattilaisten luona ja muuten olen kotirouva.

Toinen päätös oli jäädyttää välit vanhempaan, joka oli eläessään sadistinen alkoholisti. Tämä on kummastuttanut muita, koska "onhan se sentään sun äiti" ja "äidit aina haluaa lapsilleen parasta". 

Olen valinnut omistaa elämäni henkiselle etsinnälle, johon kuuluu päätös elää yksinäisyydessä, ilman parisuhdetta tai lapsia, ja selibaatissa. Vähän kuin luostarielämää, mutta luostarien tai järjestäytyneiden uskontojen ulkopuolella. 49-vuotias olen nyt, olen pysynyt päätöksessäni tähän asti.

Aika paljonkin, eikä aina voi puhua päätöksistä.  Joskus on go with flow. 

Olen työtön homoseksuaali narkomaani basisti, mutta onnellinen:)

Tuo on fiksu valinta. Miksi sinua moititaan siitä?

Parempi se on käydä kouluja kuin olla työttömänä.

T: tuntematon 

Vierailija kirjoitti:

Tuo on fiksu valinta. Miksi sinua moititaan siitä?

Parempi se on käydä kouluja kuin olla työttömänä.

T: tuntematon 

Tämä viesti on siis opiskelijalle.

Sulkenut ulos elämästäni ihmiset, joista en erityisemmin pidä. Tämä tuntuu herättävän paljon vastustusta "ei kaikki aina voi olla kivaa!"

Muutin maalle ja elän "off-grid" elämää, eli minulla on omat aurinkopaneelit, kasvatan omat ruoat, käytän ja juon 100% sadevettä, semmosta.

Öö.. Eihän tuossa aloittajan opiskelussa ole yhtään mitään erikoista.

Pyöritin pitkää useita yrityksiä ja keskityin ns. menestymään ja takomaan rahaa. Sitten oivalsin että ei tässä ole mitään järkeä. Lopetin yritykset ja keskityn nyt elämään maalla yksinkertaista elämää, auttamaan muita ja etsimään sellaista olotilaa, jossa minulla on hyvä olla lähes koko ajan. 

Olen tehnyt montakin enkä aio niitä kaikkia avata täällä.

Erosin sairastuneesta miehestä. Elämäni vaikein päätös.

Seurustelen itseäni huomattavasti vanhemman miehen kanssa.

Montakin. Mitä sitten?

En tee itsenäisiä päätöksiä koska olen npc.

Tein lapset nuorena. Jo ennen opintojen päättymistä ja ilman mitään tietoa hyvästä työpaikasta. Olen tiennyt jo teinistä saakka hedelmällisyyteen vaikuttavasta sairaudesta ja löysin miehen, jonka kanssa lapset uskalsi tehdä jo nuorella iällä. Saatiin kaksi. Nyt me ollaan nelikymppisiä, lapset teini-iässä ja hyvin ehti opiskella lasten saamisen jälkeenkin alalle, jolla tienaan nyt oikein mukavasti. Hyvin kävi. 

Olen mies ja päätin jo teininä, etten halua lapsia. Hyvin on 30 vuotta päätös pitänyt ja vahvistuu päivä päivältä mitä enemmän näen niitä rääkyviä peikkoja 

Vierailija kirjoitti:

Pyöritin pitkää useita yrityksiä ja keskityin ns. menestymään ja takomaan rahaa. Sitten oivalsin että ei tässä ole mitään järkeä. Lopetin yritykset ja keskityn nyt elämään maalla yksinkertaista elämää, auttamaan muita ja etsimään sellaista olotilaa, jossa minulla on hyvä olla lähes koko ajan. 

Minäkin pyöritin paria yritystä, tosin en niitä omistanut, liki 10 vuotta ja konkurssin jälkeen päätin että se oli siinä. Mikään mahti maailmassa ei saa siihen enää uudelleen. Haaveilen maalle omaan kotiin muuttamisesta ja elämisestä mahdollisimman omavaraisesti. Eläkeikään vielä liki 15 v aikaa.

Olen vapaaehtoisesti sinkku vela Suomessa asuessani. M28