Kuvittelenko vain, vai onko elokuvateatterien ohjelmisto nykyään aina samankaltaista?

Nykyajan kaikki elokuvat: Naiset ja vähemmistöt on parhaita ja hyviksiä eli päätähtiä ja valkoinen mies on pahis

Vierailija kirjoitti:

Miksi joku innostuu leffassa käymisestä? Valtavan kallista ja tarjonta juuri tuota. 

 

Osta isompi telkkari kotiin!

Olen eri jolle vastaat, mutta esim meillä on isossa leffahuoneessa kunnon laitteet ja leffateatteri pienoiskoossa ulkonäkönsäkin puolesta. On paljon perheemme teinien ja kavereidensa käytössä. Meillä mies on ollut ulkomailla leffateatterissa duunissa, joten hänelle oli aikoinaan tärkeetä rakentaa oma tällainen, leffat hänen intohimo. 

Mutta oikeessa leffateatterissa käynti on oma viehätys, tunnelma. Mielellään käydään siellä usein, milloin milläkin kokoonpanolla ja usein tähän liittyy myös muutakin aktiviteettia. Huomenna vietän yhden lapsen kanssa tällaista spessupäivää, että mennään uimaan, syömään ja leffaan, näin saadaan upea päivä yhdessäoloa ja yhteistä puuhaa. Meille nämä on tärkeitä. 

Lippuja saa myös edullisesti tarjouksista, niitä meillä ostetaan aina isot satsit kerralla, kun paljon tulee käytettyä. Leffaan voi mennä myös ilman herkkujen syöntiä tai niitä voi ostaa maltillisesti jolloin niihinkään ei rahaa mene sen kummemmin. 

Tarjontaan en ota sen kummemmin kantaa, kyllä meille on ainakin riittänyt katseltavaa. Maku on laaja. 

Meillä hirveän iso telkkari ja kaikki mahdolliset suoratoistosusteemit. Mutta juurikin mietimme, mihin elokuvaan menemme tänään , sateisena lauantaina.  Siinä on oma tunnelmansa, rauhansa. Käymme noin 2-3 kertaa kuukaudessa leffassa. 

Itseäni (N50) kiinnostavia elokuvia ei ole juurikaan näköpiirissä. Harmikseni huomasin, että kiinnostava ja kehuttu Reality-elokuva ei ole pienen kotikaupunkini ohjelmistossa, ei ainakaan nyt ensimmäisellä esitysviikollaan. Mahtaako olla tämän jälkeenkään. Ehkä pitäisi lähteä viikonloppulomalle johonkin isompaan kaupunkiin, ja siellä käydä Reality katsomassa.  Mietin myös, että millainen mahtaisi olla tuo Jesus Revolution. Tai Ihmeiden äärellä, joka lienee tällainen "noin kuusikymppisistä kertova lämminhenkinen komedia" (ketjun aloittajan ryhmittely elokuvateattereiden kattauksesta). Tuleekohan aikanaan vain päivänäytöksenä täällä kotikaupungissani. Eläkeläiset pääsevät katsomaan, työssäkäyvä ihminen ei. 

Supersankarielokuvat eivät kiinnosta, eivät myöskään massiivisia taistelukohtauksia sisältävät. Scifi sinänsä kiinnostaisi, mutta sellainen psykologisempi ja pohdiskelevampi ilman suurempia väkivaltaisuuksia. Esimerkiksi Oblivion oli tyyliltään sellainen, josta pidin, samoin kuin Inception, jonka katsoin Netflixistä. Onneksi on trailerit, niin näkee, onko elokuva yhtään katsomisen arvoinen. 

Taide-elokuvat eivät kiinnosta. Viime keväänä katsoin Cate Blanchettin elokuvan Tar, ja melkein nukahdin sinne elokuvateatteriin :D Oli niin tylsä, vaikka hyväksi oli kehuttu.

Vierailija kirjoitti:

Itseäni (N50) kiinnostavia elokuvia ei ole juurikaan näköpiirissä. Harmikseni huomasin, että kiinnostava ja kehuttu Reality-elokuva ei ole pienen kotikaupunkini ohjelmistossa, ei ainakaan nyt ensimmäisellä esitysviikollaan. Mahtaako olla tämän jälkeenkään. Ehkä pitäisi lähteä viikonloppulomalle johonkin isompaan kaupunkiin, ja siellä käydä Reality katsomassa.  Mietin myös, että millainen mahtaisi olla tuo Jesus Revolution. Tai Ihmeiden äärellä, joka lienee tällainen "noin kuusikymppisistä kertova lämminhenkinen komedia" (ketjun aloittajan ryhmittely elokuvateattereiden kattauksesta). Tuleekohan aikanaan vain päivänäytöksenä täällä kotikaupungissani. Eläkeläiset pääsevät katsomaan, työssäkäyvä ihminen ei. 

 

Supersankarielokuvat eivät kiinnosta, eivät myöskään massiivisia taistelukohtauksia sisältävät. Scifi sinänsä kiinnostaisi, mutta sellainen psykologisempi ja pohdiskelevampi ilman suurempia v

Pakko muuten selventää (olen ap), että minulla ei ole Ihmeiden äärellä -elokuvaa eikä muita saman genren elokuvia vastaan yhtään mitään. Olen itsekin katsonut niitä. Mutta Iso-Britanniassa tehdään muitakin elokuvia, ja jostain syystä tuo genre on ainoa joka tuntuu enää pääsevän levitykseen elokuvateattereissa.

Helsingissä on kaikille jotain.