Lue keskustelun säännöt.
Täytän 54 tänään, edes omat lapset ei muista.
03.11.2023 |
Niin, masennus vei voimat pari vuotta sitten. Nyt olen taas pohjamudissa ja päivien päättäminen on jotenkin päälimmäisenä mielessä. Tänään on synttärit mutta vain veli lähetti tekstiviestin Onnea. Edes omat lapset eivät ole muistaneet.
Täällä velloo keskusteluketjuja itsemurhasta, onko se oikein vai väärin. Olen pitkään ollut sitä mieltä että itsemurha ei ole ratkaisu ongelmiin. Nyt olen yhä useammin ajatellut että se on ratkaisu minun ongelmiini, läheiset, niin, tuskinpa se suurta tuskaa heille tuottaa kun eivät muitakaan olemassaoloani. Todella paha fiilis tänään.
Kommentit (46)
oon tyytyväinen jos kukaan ei kaikkia päiviä muista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksa ymmärtää ihmisiä, jotka odottavat, että ympärillä olevat muistavat jokaisen syntymäpäivän. Jos olet persoona, joka haluaa huomiota, pidä synttärit, kutsu ihmisiä. Saat varmasti onnitteluja.
Tässä halvatun kiireisessä (työ)elämässä just ja just muistaa ihan lähimmäisten syntymäpäivät, ei muiden.
En ole syntymäpäivääni koskaan pahemmin ilmoitellut, koska en halua juhlia sitä. Mieheni ja siskoni muistavat ja muistuttavat sitten aikuisiän kynnyksellä olevia lapsiani.
Turha uhriutua, jos joku ei muista. Kutsu siis ihmiset juhliin, jos haluat, että muistetaan.
___________
Olen samaa mieltä, mutta en ole koskaan osannut pukea tätä sanoiksi.
Minä en meinaa enää muistaa edes omaa syntymäpäivää. Se luku alkaa olla jo melko korkea. 😁
Sitten kun muistan niin juhlin niitä ihan itse. Skumppaa, herkkuja, tilaan ovelle tai haen jotain lempi pikaruokaa ja sitten vain joku hyvä leffa.
Vierailija kirjoitti:
Te, ketkä sanotte että ei ole väliä niin kyllä sillä on. Muistaminen on osoitus siitä, että olet jonkun ajatuksissa juuri sinä päivänä tai edes joskus. Ei siihen tarvita lahjoja tai mitään muutakaan ihmeellistä kuin viesti: onnea.
mä en ole masentunut tai mitään muutakaan. Silti joka vuosi kirpaisee sinkkua, yksin elävää se, että ei saa jouluna, uutena vuotena tai syntymäpäivillään keneltäkään mitään muistamista, vaikka itse muistaa muiden syntymäpäivät ja laittaa toivotukset juhlapäivänä. Itken jonkin verran muutenkin, mutta syntymäpäivänä olen erityisen surullinen ja itken ihan oikeasti kun ei kukaan koskaan muista. Nämä asiat ovat kytköksissä isompaan kokonaisuuteen, jos se ei ole vielä tullut selville. Ilmeisesti me, jotka toivottaisiin edes syntymäpäivänä jonkun muistavan ollaan muutenkin vähän yksinäisiä. Mulla on kyllä iso lapsuuden perhe, mutta he ovat eristäneet minut jostain syystä lähe
Miksi perheesi on eristänyt sinut?
Mkksi sinulla ei ole ystäviä?
En jaksa ymmärtää ihmisiä, jotka odottavat, että ympärillä olevat muistavat jokaisen syntymäpäivän. Jos olet persoona, joka haluaa huomiota, pidä synttärit, kutsu ihmisiä. Saat varmasti onnitteluja.
Tässä halvatun kiireisessä (työ)elämässä just ja just muistaa ihan lähimmäisten syntymäpäivät, ei muiden.
En ole syntymäpäivääni koskaan pahemmin ilmoitellut, koska en halua juhlia sitä. Mieheni ja siskoni muistavat ja muistuttavat sitten aikuisiän kynnyksellä olevia lapsiani.
Turha uhriutua, jos joku ei muista. Kutsu siis ihmiset juhliin, jos haluat, että muistetaan.