Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Sairaaloiden päivystykset ovat nykyään ihan kamalalla tolalla
03.11.2023 |
Olen joutunut asioimaan perussairauteni takia Husin sairaaloiden päivystyksissä v. 2018-2023 aikana ja muutos on ollut ihan järkyttävä. 2018 pääsin vaivani kanssa nopeasti suuresta päivystyssalista osastolle. Ensimmäisellä kerralla olin yksin pienessä huoneessa, toisella kerralla neljän potilaan huoneessa. Hoito oli hyvää ja kaikki sujui, kiireen tuntua ei ollut. Huoneessa oli rauhallista ja ruokaakin sai osastolla useamman kerran päivässä.
Viimeisten parin vuoden aikana tilanne on muuttunut täysin. Päivystys on aivan ruuhkautunut kaikenlaisista potilaista, kun terveyskeskuksesta ei aikoja saa. Osastolle ei pääse, vaan potilaita makuutetaan päivystysosastolla. Todella kiva esimerkiksi katkeamattomasta migreenikohtauksesta kärsivänä maata tipassa ja kuunnella samalla päivystyksen meteliä. Joka kerta päivystyksen vuodeosastolla on ollut joku kovaan ääneen houraileva dementoitunut vanhus, joka saattaa puhua ja huudella jopa keskellä yötä. Osa näistä vanhuksista yrittää karkailla ja sitoo hoitajia enemmän. Sitten on päihdepsykoosista kärsiviä potilaita, joista osa riehuu ja päivystyksessä vain odotellaan esim. humalatilan laskemista. Ruokaa ei läheskään aina ole päivystyspuolelle tullut, vaan pahimmillaan koko sairaalassaoloajan on joutunut olemaan syömättä (vaikka mitään tutkimuksista johtuvaa estettä syömiselle ei siis ole).
Hoidon laadussa on myös tapahtunut iso ero. Lääkäriä näkee nykyään vain vilaukselta, eikä hoitajiakaan juuri ole. Hoitajista suurin osa on vielä äidinkieleltään suom.alaisia, mutta lääkäreistä vain harva. Monissa tilanteissa on suuria haasteita, kun lääkäri ei ymmärrä selkeästikään artikuloitua kieltä. Kannassa onkin usein virheitä ihan perustietojen kanssa, kun niitä käynnin jälkeen katsoo. Potilaat myös pyritään kotiuttamaan päivystyksestä nopeasti kesken kaiken, vaikka potilaan olo ei ole parantunut. Viimeisimmällä päivystyskerrallani hoitaja tuli sanomaan minulle ilmeisesti kivut ovat loppuneet ja pääset nyt kotiin. Oli pakko sanoa, että ei ne kivut ole mihinkään kadonneet, mutta minut kotiutettiin silti. Ilman mitään lääkitystä tietysti.
Surettaa, että tilanne on mennyt näin huonoksi. Ja tämä ei ole lääkärien ja hoitajien syy, he tekevät parhaansa. En voi käsittää, miten lyhyessä ajassa hoito on heikentynyt näin paljon ja tulevaisuudessa heikentyy entisestään. Ja kun joku kehottaa menemään yksityiselle, niin valitettavasti joidenkin sairauksien kanssa ainoa vaihtoehto on julkinen terveydenhuolto/päivystys eikä yksityiseltä kaikkiin sairauksiin apua saa. Tervekin mieluummin olisin kuin pysyvästi sairas.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vietin tänä vuonna yhden yön erään keskikokoisen kaupungin sairaalassa. Suretti kuunnella keskusteluja päivystyksessä. Huoneessa makasi eräs huonokuntoinen potilas. Lääkäri siinä sitten huonolla suomella selitti kaikkien kuullen kovaan ääneen, miten potilaalla on useiden elinten vajaatoiminta ja lääkkeet eivät enää auta. Painosti iäkästä potilasta taipumaan elvytyskieltoon. Koin tuon painostuksena, sillä lääkäri selitti vain, että potilaan kylkiluut runnottaisiin elvytyksessä, elonjäämisen todennäköisyys olisi prosentin luokkaa ja todennäköisesti potilas jäisi vihannekseksi (todella käytti tuota sanaa). Eipä tuossa ollut potilaalla paljon valinnanvaraa. Lääkäri ei tosin saanut potilaan vastauksesta selvää, joten joutui hakemaan suomea puhuneen hoitajan paikalle tulkkaamaan.
Siis ihan järkyttävää kohtelua 🤯
Juu on se hienoa viettää viimeiset päivänsä niin että joku kielipuoli kiljuu siinä että kuolet ja voitko nyt äkkiä antaa sen elvytyskiellon minula ola kire tassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ei ole mikään suomalainen tai uusi ongelma, vrt. esimerkiksi:
https://en.wikipedia.org/wiki/The_House_of_God
Jos lähtee päivystykseen niin mukaan kannattaa ottaa omat eväät ja lääkkeet ja mahdollisuuksien mukaan sanavalmis saattaja joka voi auttaa perustarpeissa ja nostaa tarvittaessa metelin jos kunto huononee niin paljon että itsestä ei ole apua pyytämään.
Tilanteen korjaamiseen on erilaisia vaihtoehtoja, esimerkiksi tämä on hyvä:
Minusta yksi ongelma on, että päivystys ei ole enää houkutteleva työpaikka. Palkka on huono ja työkaverien kanssa on usein kielimuuri. Ennen oli varmasti mielekkäämpiäkin työtehtäviä, kun päivystykseen eivät ohjautuneet sinne kuulumattomat potilaat. Kuka haluaa hoitaa dementikkoja ja päihdeongelmaisia pienellä palkalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäisin listaan sen, että lääkäreitä ei enää kiinnosta haastatella potilasta. Lukevat vaan kannasta, mitä siellä lukee. Nimimerkillä omalla kohdalla läheskään kaikki tieto ei pidä paikkaansa ja esim. lääkelista ei ole ajan tasalla, vaikka olen siitä useamman kerran sanonut.
Ajantasaisuuden voi tarkistaa hoitaja, farmaseutti tai lääkäri.
Auttaa vain jos potilasta uskotaan. Muuten ei. Esim. ostettu lääke ei tarkoita sitä että sitä myös syödään. Mutta jos ja kun joku toinen määrittrlee merkinnät, ei voi muuta kuin yrittää vaikuttaa asiaan. Potilas kun ei voi itse päättää ajantasaisuudesta ilman toisen ihmisen apua. Sanomiset tosiaan eivät riitä.
Ainoa vaihytehto olisi suunnilleen videokuvata jokainen lääkkeenottokerta. Eikä sekään olisi luotettavaa, koska sitä on voitu editoida, päättelee lääkäri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
monikaan päivystykseen hakeutuvista ei tajua soittaa sinne päivystykseen etukäteen. Sieltä sitten kertovat (jos päivysytykseen pitää tulla), että laittavat jo jonoon, mutta voit odotella kotonasi rauhassa pari tuntia, sillä jonotilanne on tällä hetkellä sellainen. Samalla neuvovat mitä tehdä jos tilanne pahenee. mennään päivysytykseen ns. omin luvin ja sitten petytään, kun kuullaan, että jonotusaika on vähintään kolme tuntia.
Olen kahdesti käynyt viimeisen 2 vuoden sisällä päivytyksessä ja tuo toimii todella hyvin noin. Toisella kertaa pyysivät tulemaan heti, koska oli migreenikohtaus ja olin pyörtynyt kotona jo kerran. Silloin minut sitten saatetttiin suoraan triagehoitajan luota sänkyyn makoilemaan. Heillä oli siellä kaksi makuusalia käytössä, minä pääsin sellaiseen, jossa ei ollut muita potilaita ja valotkin sammutettiin. Siellä sitten makailin ja odottelin lääkäriä ja hoitoa. Toisella kertaa odottelin kotona kaksi tuntia omassa jonossani, sitten neuvojen mukaan taksilla sairaalaan ja sieltä triagehoitajan kautta suoraan istumaan käytävälle ja lääkäri otti seuraavana potilaana sisään. Tällä kertaa kuulin kun viereisen penkin potilas nurisi jollekin vierustoverilleen, että miten toi pääsee ensin, kun se just vasta tuli sisään. En jäänyt valistamaan häntä.
Minua ketuttaa nämä, jotka kehottavat päivystyksen ja julkisen sijaan hankkimaan terveysvakuutuksen ja painelemaan yksityiselle. Minulle puhkesi yllättäen kolmekymppisenä vaikea, harvinainen sairaus, joka ei ole kohdallani millään lailla perinnöllinen, enkä olisi voinut ehkäistä sairauden puhkeamista mitenkään. Tuon sairauden takia en tietenkään saa enää mitään vakuutusta. Enkä olisi etukäteen osannut ennustaa, että saan harvinaisen sairauden, jonka todennäköisyys on lottovoiton luokkaa. Eli vakuutusta en voi saada. Minulla menee vuodessa nelinumeroinen summa sairauden hoitoon ja lääkityksiin. Arvata saattaa, että nykyisin julkisen tilanne on niin huono, ettei apua juurikaan saa. Aikoja ei ole ja monia tutkimuksia ei tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
monikaan päivystykseen hakeutuvista ei tajua soittaa sinne päivystykseen etukäteen. Sieltä sitten kertovat (jos päivysytykseen pitää tulla), että laittavat jo jonoon, mutta voit odotella kotonasi rauhassa pari tuntia, sillä jonotilanne on tällä hetkellä sellainen. Samalla neuvovat mitä tehdä jos tilanne pahenee. mennään päivysytykseen ns. omin luvin ja sitten petytään, kun kuullaan, että jonotusaika on vähintään kolme tuntia.
Olen kahdesti käynyt viimeisen 2 vuoden sisällä päivytyksessä ja tuo toimii todella hyvin noin. Toisella kertaa pyysivät tulemaan heti, koska oli migreenikohtaus ja olin pyörtynyt kotona jo kerran. Silloin minut sitten saatetttiin suoraan triagehoitajan luota sänkyyn makoilemaan. Heillä oli siellä kaksi makuusalia käytössä, minä pääsin sellaiseen, jossa ei ollut muita potilaita ja valotkin sammutettiin. Siellä sitten makailin ja odottelin lääkäriä ja hoitoa. Toisella kertaa odottelin kotona
Soittanut kaksi kertaa päivystysapuun samasta asiasta, molemmilla kerroilla vähäteltiin ettei tarvitse tulla, ei ole oireiden perusteella mitään vakavaa. Kolmannella kerralla piti jo olla jämäkkä ja sanoivat "no mene sitten käymään, laitamme jonoon". Kyseessä oli halvaus. Päivystyksessä meni vielä 5 tuntia odotellessa tutkimuksia.
Päivystys ei ole ainoa retuperällä oleva asia terveydenhuollossa.
Oma kokemus on osoittanut, että nykyään julkisen resurssit ovat todella pienet. Ja tätähän ei saisi ääneen sanoa, mutta vanhukset vievät ison osan noista pienistä resursseista. Sairastan reumaa ja minua hoitavaan yksikköön on vaikea saada aikaa. Sairauteni ei ole tasapainossa, mutta lääkitystäkään ei säädetä. Menee aina useamman viikon päähän, vaikka olisi akuutti asia. Kyllä minua turhauttaa, että kaltaiseni työikäinen (pitäisi olla vielä vuosikymmeniä työelämässä) jää sivuun, kun jonot ovat täynnä vanhuksia. Kumpi meistä tarvitsee toimintakykyä enemmän: minä työikäisenä vai joku 80+ eläkeläinen? Kalliimmaksi tulee jättää minut huonolle hoidolle, kun pahimmillaan se merkitsee työelämästä pois jäämistä pysyvästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta ongelma on siinä, että päivystyksen vuodeosastosta on tullut yleisasema, jossa yritetään hoitaa kaikkea. Fiksumpaa oli aikanaan, kun päivystyksen vuodeosastolla käytiin vain kääntymässä ja sieltä ohjattiin hoidettavaksi oikealle osastolle. Nykyisin noita osastoja ei enää ole/ne ovat täynnä, kun paikkoja on niin vähän.
Oman paikkakuntani päivystyksessä on myös tuo "istumapaikka"osasto, jossa pääset ensin hoitajalle ja sitten lääkärille. Vaihtelee todella paljon, kuinka nopeasti pääset vastaanotolle. Hoitajan näkee käytännössä heti, mutta lääkäriin voi joutua odottamaan pitkään. Lapset menevät toki aina jonon ohi, niin senkin vuoksi kestää.
Vierailija kirjoitti:
monikaan päivystykseen hakeutuvista ei tajua soittaa sinne päivystykseen etukäteen. Sieltä sitten kertovat (jos päivysytykseen pitää tulla), että laittavat jo jonoon, mutta voit odotella kotonasi rauhassa pari tuntia, sillä jonotilanne on tällä hetkellä sellainen. Samalla neuvovat mitä tehdä jos tilanne pahenee. mennään päivysytykseen ns. omin luvin ja sitten petytään, kun kuullaan, että jonotusaika on vähintään kolme tuntia.
Olen kahdesti käynyt viimeisen 2 vuoden sisällä päivytyksessä ja tuo toimii todella hyvin noin. Toisella kertaa pyysivät tulemaan heti, koska oli migreenikohtaus ja olin pyörtynyt kotona jo kerran. Silloin minut sitten saatetttiin suoraan triagehoitajan luota sänkyyn makoilemaan. Heillä oli siellä kaksi makuusalia käytössä, minä pääsin sellaiseen, jossa ei ollut muita potilaita ja valotkin sammutettiin. Siellä sitten makailin ja odottelin lääkäriä ja hoitoa. Toisella kertaa odottelin kotona
Minä en migreenin takia ole päässyt enää useampaan vuoteen rauhassa mihinkään makoilemaan - olenpa soittanut etukäteen tai en. Päivystyksessä olen maannut migreenitipassa örisevien humalaisten ja höpöttävien muistisairaiden mummojen keskellä isossa salissa. Ei siellä valojen ja hälinän keskellä ole kiva olla, mutta ei ole vaihtoehtoja. Kaiholla muistelen aikaa, jolloin tipassa sai olla pimeässä yhden tai kahden hengen huoneessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sosialisoitu terveydenhoito ei toimi. Potilaita kohdeltaisiin aivan eri tavoin, jos kaikilla olisi vakuutus, jonka ansiosta lääkäri pääsee laskuttamaan jokaisen toimenpiteen vakuutusyhtiöltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi perussairauden vuoksi mennään päivystykseen?
Muuta hoitoa ei ole tarjolla esim. ilta-aikaan tai viikonloppuna. Jotkut perussairaudet voivat pahentua niin, että hoitoa on pakko saada heti eikä kolmen päivän päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäisin listaan sen, että lääkäreitä ei enää kiinnosta haastatella potilasta. Lukevat vaan kannasta, mitä siellä lukee. Nimimerkillä omalla kohdalla läheskään kaikki tieto ei pidä paikkaansa ja esim. lääkelista ei ole ajan tasalla, vaikka olen siitä useamman kerran sanonut.
Ajantasaisuuden voi tarkistaa hoitaja, farmaseutti tai lääkäri.
EI hyötyä, jos tarkistaja ei kirjaa kuten potilas sanoo.
Mulle laitettu lääke, jota ei Suomesta ollut saatavilla. Vaikka minulla oli _kirjallinen_ lista, jossa vastaava lääke oli kirjattuna.
Ymmärrätkö, miten mahdotonta potilaan on yrittää sanoa että ei, minulla ei ole laittomia lääkkeitä vaan täysin laillisia?
Kai se oli liian hankalaa, kun käytössä olleen lääkkeen nimi oli pidempi kuin tämä, jonka lääkäri halusi kirjata?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäisin listaan sen, että lääkäreitä ei enää kiinnosta haastatella potilasta. Lukevat vaan kannasta, mitä siellä lukee. Nimimerkillä omalla kohdalla läheskään kaikki tieto ei pidä paikkaansa ja esim. lääkelista ei ole ajan tasalla, vaikka olen siitä useamman kerran sanonut.
Ajantasaisuuden voi tarkistaa hoitaja, farmaseutti tai lääkäri.
EI hyötyä, jos tarkistaja ei kirjaa kuten potilas sanoo.
Mulle laitettu lääke, jota ei Suomesta ollut saatavilla. Vaikka minulla oli _kirjallinen_ lista, jossa vastaava lääke oli kirjattuna.
Ymmärrätkö, miten mahdotonta potilaan on yrittää sanoa että ei, minulla ei ole laittomia lääkkeitä vaan täysin laillisia?
Kai se oli liian hankalaa, kun käytössä olleen lääkkeen nimi oli pidempi kuin tämä, jonka lääkäri halusi kirjata?
Tai toinen esimerkki. Jos potilaalla on käytössä Rivatril, saako lääkäri kirjata Rivotril?
Googlaamalla selviää ero.
Maalaisjärjellä voi päätellä, kumpaa uskotaan jos uskotaan.
Ei olisi jos siellä ei olisi niin paljon vanhuksia jotka oikeasti kuuluisi vanhainkotiin.
Vierailija kirjoitti:
Ei olisi jos siellä ei olisi niin paljon vanhuksia jotka oikeasti kuuluisi vanhainkotiin.
Ei ne vanhainkodissa voi hoitoa antaa. Noissa vanhuksissa on paljon vaikeasti muistisairaita, pitkäaikaissairaita jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi perussairauden vuoksi mennään päivystykseen?
Muuta hoitoa ei ole tarjolla esim. ilta-aikaan tai viikonloppuna. Jotkut perussairaudet voivat pahentua niin, että hoitoa on pakko saada heti eikä kolmen päivän päästä.
Esimerkiksi migreeniin tarvitsee joskus katkaisuhoidoksi tippaa, jonka antamisessa menee useita tunteja, joskus paljon kauemmin. Ei tuota tippaa ainakaan meillä ole mahdollista saada muualta kuin päivystyksestä.
Alue: Aihe vapaa
Nyt varmaan ymmärrätte miksi sairaanhoitajat lähtevät Suomesta muihin maihin töihin.