Lue keskustelun säännöt.
Paha olo, mitä tehdä?
31.10.2023 |
Olen pahasti masentunut, mt-ongelmainen, yksinäinen, kaipaan exää joka traumatisoi mut pettämisellä ja väkivallalla. Olen pohjattomaan surullinen, masentunut ja ahdistunut. Hoidon piirissä olen ja syön lääkkeeni kiltisti, liikun, koitan muistaa syödä, huolehtia itsestäni,löytää kiitollisuutta.
On vaan niin pirun vaikea päästää irti, en tahdo löytää valoa mistään, ajattelen vain kuolemaa. Missä teen sen,miten teen, mä en jaksa. Olen pitkäaikaistyötön, mulla ei ole ketään eikä mitään merkitystä elämässä. Olen yli kolmekymppinen.
Mulla on kuitenkin noin 2000-3000 säästössä aiempia unelmia varten, yhteistä pesämunaa, muuttoa, niitä peruuntuneita reissuja ja unelmia.
Pitäiskö kuitenkin yrittää elää ensin? Mitä tuolla summalla saa aikaan?
Kommentit (26)
Miten olisi sellainen tekeminen, missä saat unohdettua hetkeksi itsesi ja oman tilanteen? Monesti kun on liikaa aikaa miettiä, sitä alkaa kelaamaan kaikkia vahingollisia keloja, jotka ei johda mihinkään. Päätä vaikka että teet tunnin kävelylenkin tai meet kirjastoon ja luet jonkun kirjan tai autat muita jossain. Sitten voit huomata että elämässä oikeasti tapahtuu asioita koko ajan, ja sinulla on vaikutusta siihen millainen sun päiväsi on. Aurinkoa ja tsemppiä sinulle! :) You can do it!
N31
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Miten olisi sellainen tekeminen, missä saat unohdettua hetkeksi itsesi ja oman tilanteen? Monesti kun on liikaa aikaa miettiä, sitä alkaa kelaamaan kaikkia vahingollisia keloja, jotka ei johda mihinkään. Päätä vaikka että teet tunnin kävelylenkin tai meet kirjastoon ja luet jonkun kirjan tai autat muita jossain. Sitten voit huomata että elämässä oikeasti tapahtuu asioita koko ajan, ja sinulla on vaikutusta siihen millainen sun päiväsi on. Aurinkoa ja tsemppiä sinulle! :) You can do it!
N31
Aloittaja liikkuu jo.
Kokeile joskus puhua suoraan sille ihmiselle, kenet kohtaat. Saatat yllättyä, kun nostat katseen pois omasta navastasi.
Vierailija wrote:
Miten olisi sellainen tekeminen, missä saat unohdettua hetkeksi itsesi ja oman tilanteen? Monesti kun on liikaa aikaa miettiä, sitä alkaa kelaamaan kaikkia vahingollisia keloja, jotka ei johda mihinkään. Päätä vaikka että teet tunnin kävelylenkin tai meet kirjastoon ja luet jonkun kirjan tai autat muita jossain. Sitten voit huomata että elämässä oikeasti tapahtuu asioita koko ajan, ja sinulla on vaikutusta siihen millainen sun päiväsi on. Aurinkoa ja tsemppiä sinulle! :) You can do it!
N31
Olet kuin lääkäri tai sairaanhoitaja. Haluat vain sylkeä omat sanasi toisen silmille välittämättä ollenkaan siitä, mitä toinen jo tekee. Sinunlaistesi takia toipuminen ei koskaan onnistukaan, kun neuvoja on aina oikeassa ja neuvottava esim. valehtelija.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Miten olisi sellainen tekeminen, missä saat unohdettua hetkeksi itsesi ja oman tilanteen? Monesti kun on liikaa aikaa miettiä, sitä alkaa kelaamaan kaikkia vahingollisia keloja, jotka ei johda mihinkään. Päätä vaikka että teet tunnin kävelylenkin tai meet kirjastoon ja luet jonkun kirjan tai autat muita jossain. Sitten voit huomata että elämässä oikeasti tapahtuu asioita koko ajan, ja sinulla on vaikutusta siihen millainen sun päiväsi on. Aurinkoa ja tsemppiä sinulle! :) You can do it!
N31
Olet kuin lääkäri tai sairaanhoitaja. Haluat vain sylkeä omat sanasi toisen silmille välittämättä ollenkaan siitä, mitä toinen jo tekee. Sinunlaistesi takia toipuminen ei koskaan onnistukaan, kun neuvoja on aina oikeassa ja neuvottava esim. valehtelija.
Avuksi yritti olla.
Vierailija wrote:
Kuullostaa tosi ikävältä ja raskaalta =( Itsellänikin on ollut erinäisiä mt-haasteita ja jonkinlaista suunnattomuutta ja toivottomuutta aiemmin elämässäni. Missään vaiheessa en ihme kyllä sairastunut masennukseen, josta olen sekä iloinen, että yllättynyt.
Aikoinani kuitenkin ajattelin asiaa, vähän niin kuin akateemiselta kannalta, että mitä tekisin, jos millään ei olisi mitään väliä ja jonkinlainen "viimeinen hurraa" olisi kuitenkin järjestettävä.
Päädyin siihen, että varmaan kokeilisin kaikenlaisia huumeita, että minkälaisia päänsisäisiä matkoja niillä saisi buukattua. Tarkoitus ei siis olisi tappaa itseään mihinkään yliannostukseen, mutta kyseisessä tapauksessa se olisi hyväksyttävän riskin piirissä. Tämä nyt ei sovi suositukseksi yhtään kenellekään, mutta sellaiseen ajatukseen päädyin omalta kohdaltani.
Ai, täällä on vastauksia 😓
Eilen katsoin dokkaria, jossa hoitoresistenssiä masennusta hoidettiin onnistuneesti taikasienillä.
Musta tuntuu, että mun pää on niin sekaisin, että noilla aineilla voisin vammautua vain enemmän, kun kaikki tukahdutettu nousee pintaan. Väkivaltaa, kuolemaa, pelkoa, hyväksikäyttöä. En ikinä uskaltautuisi siihen ilman valvontaa. Ja miksi haluaisin olla viimeiset hetket sekaisin?
Onhan mulla ihan laillisiakin lääkkeitä jo semmoinen arsenaali, että niillä itseltään hengen saa varsinkin jos ottaa viinaa päälle. Kaverini kuoli propralin yliannostukseen kun alkoi kännissä leikkimään. Itselle on määrätty 14 purkkia per vuosi ja saan ne kerralla.
Mielenkiintoinen tuo ajatus, että ajattelee sitä jos millään ei olisi väliä, mitä sit.
Mulle ja mulla ei ole oikeen mitään väliä, tosiaan mitäs nyt?
Ap
Sormet kurkkuun niin paha olo helpottaa.