Lue keskustelun säännöt.
Adhd vai kehitysvamma?
31.10.2023 |
Lapselleni diagnosoitiin adhd 3 vuotta sitten kun lapsen koulunkäynti ei onnistunut 1lk jälkeen. Hetken näytti siltä että menee hyvin ja lapsella on lääkitys , mutta nyt olemme alkaneet epäillä voiko lapsellamme olla myös /tai jonkunasteen kehityshäiriö.
lapsi on nyt 5. Luokalla ja jo viime vuonna oli nähtävissä kuin lapsi taantuisi - mutta se varmaan johtuu siitä että lapsi ei siis kehity muiden mukana. Lapsi ei osaa pukea itsenäisesti , ei osaa siis valita vaatteita kaapista. Yritetty on ja opeteltu tätä aktiivisesti mutta edelleenkään lapsi ei osaa sitä. Toinen asia on se että lapsi ei vieläkään 5:llä luokalla ole oppinut että tulee läksyjä ja läksyt täytyy tehdä. Kyse ei ole siitä etteikö häntä olisi muistutettu. Olemme syyttäneet adhdta tästä mutta nyt jälleen kun lapsella on haasteita, mietin voisiko kyse olla muusta kuin adhdsta. Lapsi on muutenkin lapsekkaampi kuin ikäisensä ja ei esim. edelleenkään erota oikeaa väärästä. Lapsi ei hahmota mitä on valehtelu verrattuna siihen että ei tiedä jotain. Myös kyky vastaanottaa tietoa on rajoittunut, lapsi ei siis opi hyvin asioita koska hän ikäänkuin ei edes ymmärrä miksi tietoa pitäisi vastaanottaa, se on melkein kuin hän puhuisi eri kieltä kuin muut. Housuun hän kakkasi vielä 3:lla luokalla mutta se onneksi jäi pois.
onko kenelläkään kokemuksia lapsen lievästä kehitysvammasta tai kehityshäiriöstä? Tai kuulostaako kertomani tutulta?
Lapsella on tulossa uusia tutkimuksia ensi kuussa.
Kommentit (17)
Vierailija wrote:
Tuollainen lapsellisuus ja tietyssä iåssä myös todellisuuden mäkeminen irelevanttina ja siksi muokattavana liittyy kyllä myös adhd:hen. Niistä kasvaa aikuistuessaan useimmiten adhd:kin.
Jos apsi lukee ja laskee ikätasoisesti, en usko että kyse on kehityvammasta. Pikemminkin kyse on psyykkisen kehityksen viivästymästä, siis mielenterveyden ognelmasta. Onkohan ennen adhd-lääkitystä koetuista vastoinkäymisistä jäänyt jotain traumoja tai vinoutumia mielenterveyteen, joita nyt pitäisi oikoa?
tätä terapia-asiaa olen miettinyt, ja mielenterveyden puolta jos kyse onkin siitä.
Mutta lapsi ei myöskään lue, laske tai kirjoita ikätasoisesti. Tässäkin odotettiin ja koulu oli samaa mieltä että ”lapsi saa asioista kiinni”. Nyt rehtori vaihtui ja uusi rehtori sanoi suoraan että lasta ei olisi pitänyt päästää 5:lle luokalle jos hän olisi ollut päättämässä. Kauhistuttaa ja ahdistaa, olenko ollut sokea ja tehnyt hallaa lapsen kehitykselle tai vähätellyt hänen haasteita jos kyse onkin muusta kuin adhd.
lapsen käsiala on samanlainen kuin 2lk, lukee ääneen ja kirjoittaa noin 3lk tasoisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lukenut keskusteluja lievistä kehitysvammaista ja niissä sanotaan että lapsella on todettu kehitysvamma mutta lapsi ”pukee, siivoaa, osaa tehdä ilta-ja aamupalat”
- lapsemme ei osaa mitään näistä. Ja siis käytännössä ei osaa, tulee sotkua , ei osaa voidella leipää tai leikata juustoa. Nauhakenkiä ei osaa solmia, hänellä on nauhattomat kengät. Viime talvena luistelussa vielä ope sitoi luistimet, miten lie tänä vuonna ?
eniten haluaisin lapsellemme riittävät tukitoimet ja mahdollisuudet elämään. Tänä syksynä tuntuu että hän on tavallaan luovuttanut ja sanoikin jo että hän on mielellään luokan pelle. Että hän ottaa tällaisen roolin koska hän ei muuten pärjää.
Ap
Kiireesti yksityiselle neurologille tutkimuksiin. Kunnallisen jonot ovat liian pitkät. Lapsesi tarvitsee paikan pienluokalle, jossa on avustajaresurssia. Hänellä on ADHD:n lisäksi selvästi muita jopa vakavampia pulmia. Esimerkiksi hahmotushäiriö tai sitten kehitysvamma.
Jos odotatte tilanteen kriisiytymistä on lapsen itsetunto murskana. Yläkouluun älkää ainakaan päästäkö tavalliselle luokalle. Siitä ei tule yhtään mitään.
Toivottavasti tulee kehitysvammadiagnoosi (jos siis hänellä se on). He saavat automaattisesti eläkkeen ja aikuisena on tarjolla paljon tukea. Heikoimmassa asemassa ovat ne, joilla kehitysvammadiagnoosia ei tule vaikka itsenäinen elämä ei onnistukaan. Heidän pitäisi pystyä hoitamaan asiansa kuten kuka tahansa aikuinen. Lähes kehitysvammaisen tasolla oleva aikuinen on muiden vedätettävissä ja hyväksikäytettävissä.
Vierailija wrote:
Kiireesti yksityiselle neurologille tutkimuksiin. Kunnallisen jonot ovat liian pitkät. Lapsesi tarvitsee paikan pienluokalle, jossa on avustajaresurssia. Hänellä on ADHD:n lisäksi selvästi muita jopa vakavampia pulmia. Esimerkiksi hahmotushäiriö tai sitten kehitysvamma.
Jos odotatte tilanteen kriisiytymistä on lapsen itsetunto murskana. Yläkouluun älkää ainakaan päästäkö tavalliselle luokalle. Siitä ei tule yhtään mitään.
Kiitos, meillä on lääkäriaika jo varattuna. Harmittaa se että viime vuonna olisin halunnut että lapsi kertaa 4.n luokan ja silloinen opettaja, kuraattori ja rehtori vastusti asiaa. Että se olisi haitallista sosiaalisille suhteille. Koska lapsi on hyväntuulinen ja iloinen, ja poika, entinen opettaja kohteli ”pojat on poikia ” tyylillä. Nykyisellä on pidempi kokemus ja erilaista ymmärrystä asioista.
toki itsekin halusimme uskoa että kyse on vain adhdsta. Ja sille myös sokeutuu, mitä oma lapsi osaa tai millä ikätasolla on. Nyt tämän syksyn haasteiden kanssa alamme ymmärtää valitettavasti ei taida olla kyse vain siitä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea sanoa. Meidän adhd 7 v osaa kyllä valita vaatteet ja pukea, mutta nyt koululaisena meinaa aamuisin jäädä haahuilemaan, jos en laita aamulla kelloja soimaan ja soita vielä nyt lähdetään kouluun- puhelua.
Välillä valitsee todella tarkkaan ja hartaasti vaatteita, kaikki sävy sävyyn, toisinaan vetäisi päälle vaikka roskasäkin.
Kuivaksi oppi pääsääntöisesti ennen kolmatta ikävuotta, mutta vielä pari vuotta saattoi touhuamisen lomassa vessa unohtua. Se tekeminen on vaan niin kivaa.
Siirtymiset ovat haaste meillä, mutta niihin auttaa säännöllinen vuorokausirytmi. Koitetaan pilkkoa päivää pieniksi hetkiksi, jotta keskittyminen ei herpaannu ja ettei mene levottomuudeksi/ jumittamiseksi. Kerron aina etukäteen, että mitä seuraavaksi tapahtuu.
Läksyt on vaikeita, mutta tehdään niitä yhdessä. Useimmat läksyt on "äiti en mä jaksa", mutta tekee kun istun vieressä/laitan ruokaa samalla. Ei ole kiinni ettei osaisi, mutta omat jutut kiinnostaisi enemmän.
Saa nähdä miten menee kun läksyjen määrä kasvaa.
Toki jokainen lapsi on yksilöllinen, enkä tiedä kuinka paljon adhd vaihtelee oireiston perusteella. Onko lapsella kontakti erikoissairaanhoidon piirissä?
Mun mielestä kuulostaa joltain muulta kun adhd, vaikken lääkäri olekaan.
Tsemppiä AP!
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Kiireesti yksityiselle neurologille tutkimuksiin. Kunnallisen jonot ovat liian pitkät. Lapsesi tarvitsee paikan pienluokalle, jossa on avustajaresurssia. Hänellä on ADHD:n lisäksi selvästi muita jopa vakavampia pulmia. Esimerkiksi hahmotushäiriö tai sitten kehitysvamma.
Jos odotatte tilanteen kriisiytymistä on lapsen itsetunto murskana. Yläkouluun älkää ainakaan päästäkö tavalliselle luokalle. Siitä ei tule yhtään mitään.
Kiitos, meillä on lääkäriaika jo varattuna. Harmittaa se että viime vuonna olisin halunnut että lapsi kertaa 4.n luokan ja silloinen opettaja, kuraattori ja rehtori vastusti asiaa. Että se olisi haitallista sosiaalisille suhteille. Koska lapsi on hyväntuulinen ja iloinen, ja poika, entinen opettaja kohteli ”pojat on poikia ” tyylillä. Nykyisellä on pidempi kokemus ja erilaista ymmärrystä asioista.
toki itsekin halusim
Hyvä, että olette saaneet ajan. Toivottavasti ihan neurologille? Kerää mukaan listat siitä, mikä onnistuu ja mikä ei. Kirjoita myös miten paljon jotain on harjoiteltu ja silti ei onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vaikea sanoa. Meidän adhd 7 v osaa kyllä valita vaatteet ja pukea, mutta nyt koululaisena meinaa aamuisin jäädä haahuilemaan, jos en laita aamulla kelloja soimaan ja soita vielä nyt lähdetään kouluun- puhelua.
Välillä valitsee todella tarkkaan ja hartaasti vaatteita, kaikki sävy sävyyn, toisinaan vetäisi päälle vaikka roskasäkin.
Kuivaksi oppi pääsääntöisesti ennen kolmatta ikävuotta, mutta vielä pari vuotta saattoi touhuamisen lomassa vessa unohtua. Se tekeminen on vaan niin kivaa.
Siirtymiset ovat haaste meillä, mutta niihin auttaa säännöllinen vuorokausirytmi. Koitetaan pilkkoa päivää pieniksi hetkiksi, jotta keskittyminen ei herpaannu ja ettei mene levottomuudeksi/ jumittamiseksi. Kerron aina etukäteen, että mitä seuraavaksi tapahtuu.
Läksyt on vaikeita, mutta tehdään niitä yhdessä. Useimmat läksyt on "äiti en mä jaksa", mutta tekee kun istun vieressä/laitan ruokaa samalla. Ei ole kiinni ett
Kiitos viestistäsi! Meillä oli vähän vastaavaa alkuun ja adhd diagnoosi tuntui istuvan. Lapsi on edelleen ylivilkas välillä, välillä omissa maailmoissaan. Mutta nyt lapsen kasvettua, hän on jo 11 vuotta - vaikuttaa että hän on edelleen koulussa ja taidoissaan ja omatoimisuudessaan kuin se 8 -vuotias jolla lääkitys alkoi auttaa arjessa ja koulussa pärjäämiseen.
kirjoituksesi antoi hyvän vertailukohdan. Lapsella on oma hoitokontakti, mutta asutaan vähän syrjäseudulla. Koulu on onneksi pieni ja yhteistyö sinne toiminut kokoajan hyvin.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Kiireesti yksityiselle neurologille tutkimuksiin. Kunnallisen jonot ovat liian pitkät. Lapsesi tarvitsee paikan pienluokalle, jossa on avustajaresurssia. Hänellä on ADHD:n lisäksi selvästi muita jopa vakavampia pulmia. Esimerkiksi hahmotushäiriö tai sitten kehitysvamma.
Jos odotatte tilanteen kriisiytymistä on lapsen itsetunto murskana. Yläkouluun älkää ainakaan päästäkö tavalliselle luokalle. Siitä ei tule yhtään mitään.
Kiitos, meillä on lääkäriaika jo varattuna. Harmittaa se että viime vuonna olisin halunnut että lapsi kertaa 4.n luokan ja silloinen opettaja, kuraattori ja rehtori vastusti asiaa. Että se olisi haitallista sosiaalisille suhteille. Koska lapsi on hyväntuulinen ja iloinen, ja poika, entinen opettaja kohteli ”pojat on poikia ” tyylillä. Nykyisellä on pidempi kokemus ja erilaista ymmärrystä asioista.&nb
Ei ole vielä neurologille, mutta toivotaan että ohjaisi eteenpäin. Omassa kunnassa alunperin koko tutkimusten , hoidon ja lääkityksen saantiin adhd kanssa meni lähes 2 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla myös lievää autismia.. sekin selittäisi jo paljon. Meillä lapsella adhd ja lievä autismikirjon häiriö.
Lievä kehitysvamma saattaa näkyä vasta vähän isompana, niinkuin kenties teillä, jos kyse on siis siitä. Oma veljeni oli kouluikään asti varsin normaali lapsi, vähän viivästystä oli, mutta se laitettiin pitkään sen piikkiin että syntyi keskosena. Meni kyllä heti ekalla erityiskouluun ja vähän sen jälkeen taisi saada "diagnoosin" että on lievästi kehitysvammainen. En tiedä onko nyt mitä diagnooseja, kun on jo aikuinen, mutta ei enää ole vain lievästä kyse, ei pysty yksin asumaan, ei juuri osaa lukea, ei kirjoittaa.
En toki usko että teillä näin kävisi, mutta lähinnä se, että ei sitä välttämättä lapsesta heti huomata. Teillä vaikuttaa kuitenkin lievemmältä. Mutta tutkimuksiin ehdottomasti, että lapsi saa apuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Kiireesti yksityiselle neurologille tutkimuksiin. Kunnallisen jonot ovat liian pitkät. Lapsesi tarvitsee paikan pienluokalle, jossa on avustajaresurssia. Hänellä on ADHD:n lisäksi selvästi muita jopa vakavampia pulmia. Esimerkiksi hahmotushäiriö tai sitten kehitysvamma.
Jos odotatte tilanteen kriisiytymistä on lapsen itsetunto murskana. Yläkouluun älkää ainakaan päästäkö tavalliselle luokalle. Siitä ei tule yhtään mitään.
Kiitos, meillä on lääkäriaika jo varattuna. Harmittaa se että viime vuonna olisin halunnut että lapsi kertaa 4.n luokan ja silloinen opettaja, kuraattori ja rehtori vastusti asiaa. Että se olisi haitallista sosiaalisille suhteille. Koska lapsi on hyväntuulinen ja iloinen, ja poika, entinen opettaja kohteli ”pojat on poikia ” tyylillä. Nykyisellä on pidemp
Menkää jonojen ohi yksityiselle. Lapsi on jo 11v. Kaikkien järjestelyjen pitää olla kunnossa ennen yläkoulun alkua. Erityisluokkapaikka hankittuna jne. Koulutuksen järjestäjän on pystyttävä varautumaan ajoissa. Jos lapsenne on viidennellä nyt, pitäisi kuudennella luokalla jo asioiden olla selvänä.
Tavallisesta yläkoulun ryhmästä ei nuori selviä mitenkään. Oppiaineiden vaatimustaso kuitenkin harppaa sen verran, ettei kahdeksannen luokan taitotasolla ole mitään mahdollisuutta ymmärtää edes keskustelun aihetta.
Menkää yksityiselle! Teillä on oikeasti kiire saada diagnoosit ja tukitoimiasiat selvitettyä. Jos lapsenne on nyt kuudennella, pitäisi koulutuksen järjestäjällä olla vuoden päästä jo tieto siitä, että erityisluokkapaikkaa tarvitaan, jotta tarve voidaan budjetoida. Jos rahaa ei ole varattu, ei paikkaa järjesty.
Tavallisessa isossa yläkoulun ryhmässä ei ole mitään mahdollisuutta pärjätä kahdeksasluokkalaisen taitotasolla. Nuori ei välttämättä kykene edes ymmärtämään keskustelun aihetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis jos lapsi on nyt viidennellä, on kuudennen talvella tiedettävä erityisluokkapaikkatarve. Koulujen budjetit tehdään ennen vuodenvaihdetta aina seuraavaa vuotta varten.
Maaseudulla sopiva erityisluokka ei sitten välttämättä ole edes omassa kunnassa.
Hyvä, että aika ko noin pian.
Työskentelen keva puolella. Tavatonta ei ole etteikö ad/hd:n lisäksi voisi taustalla olla myös kehitysvammaa.
Meidän oma lapsi taantui lääkityksestä, joten jätettiin pois. On erityisen tuen päätös ja erityiskoulussa. Henkilökohtainen avustaja päivittäin käytössä. Ei pärjäisi yksin ilman aikuisen valvontaa.
Osaa pukea ja valita vaatteet. Ne voi kuitenkin muistuttamatta mennä nurin päin, alupaita repsottaa. On vain niin kiire.
Sosiaaliset taidot puutteelliset muiden lasten kanssa. On myös impulsiivinen käytökseltään.
Osaa myös keskittyä ja leikkiä rauhassa/rauhallisesti.
Tuollainen lapsellisuus ja tietyssä iåssä myös todellisuuden mäkeminen irelevanttina ja siksi muokattavana liittyy kyllä myös adhd:hen. Niistä kasvaa aikuistuessaan useimmiten adhd:kin.
Jos apsi lukee ja laskee ikätasoisesti, en usko että kyse on kehityvammasta. Pikemminkin kyse on psyykkisen kehityksen viivästymästä, siis mielenterveyden ognelmasta. Onkohan ennen adhd-lääkitystä koetuista vastoinkäymisistä jäänyt jotain traumoja tai vinoutumia mielenterveyteen, joita nyt pitäisi oikoa?