Lue keskustelun säännöt.
Nepsypulmien hoitaminen yhdelle luukulle
27.10.2023 |
Kirjoitin alla olevan tekstin vastaukseksi toiseen nepsyaiheiseen keskusteluun tänään täällä palstalla. Minusta tällainen yhden luukun systeemi on nyt se, mitä Suomessa tarvitaan nepsyasioiden ja -henkilöiden auttamiseksi. Samalla puramme jonoja lasten ja nuorten psykiatrialta, jossa nepsylapsia nyt tutkitaan ja hoidetaan. Nepsyyshän ei ole sairaus vaan ominaisuus.
---
Nepsypulmiin tarvitsemme nyt ihan uuden systeemin. Sen ei tule olla osa sairaaloiden psykiatrian palveluita, vaan siitä on tultava kunnallinen palvelu, johon pääsee helposti ja matalalla kynnyksellä.
Kunnissa on nyt jo nepsypisteitä, joista saa neuvontaa ja apuvälineitä. Mutta tällainen kunnallinen nepsy-yksikkö tulee rakentaa kattavaksi kokonaisuudeksi, josta saadaan tarvittava apu: terveyspalvelu, sosiaalipalvelu ja "vammaispalvelu", tukihenkilöt jne.
Nyt kaikki on sikin sikinsokin sekaisin: kouluterveydenhoito, koulukuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja, perheneuvola, lapsiperheiden sosiaalityö ja lastensuojelu, sairaalat, vammaispalvelut ja lisäksi liitot, kuten Autismiliitto. Lisäksi liitoilla on paikallisyhdistyksiä. Lisäksi on vanhempien perustamia muita organisaatioita. Yksityisellä sektorilla kuntoutuspalvelut. Ai niin, on myös kunnan toimintaterapeutit. Paljon on kaikkea, mutta kaikki erillään!! Huh! Hyppää luukulta toiselle, kerro tarinasi ja aloita alusta. Ja alusta ja alusta ja alusta...
Kommentit (20)
Olen samaa mieltä kanssasi. Lisäksi olisi hyvä päästä eroon siitä, että joka vuosi täytyy uudelleen ja uudelleen hakea Kelalta vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiaa. Eihän nepsyys mihinkään "parannu". Tämä vähentäisi työtaakkaa myös lääkäreiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta! Ja myös vammaistuki pitää hakea vuosittain uudelleen. Tähän vaaditaan sekä huoltajien, lääkärien että Kelan henkilöiden aikaa ja resursseja.
Näissä nepsyjen palveluissa on todella paljon epäkohtia! Miksi nepsyt muuten edes saavat vammaistukea, koska eivät ole yleensä kuitenkaan kehitysvammaisia (jos ei ole siis lisäksi kehitysvammadiagnoosia myös)? Eihän nepsyjen hoidosta saa omaishoidontukea eikä heille saa esim. kuljetuspalveluita, jotka myönnetään kunnan vammaispalveluista.
Sitten tämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus -päätös kuitenkin sulkee pois nepsylapsille tärkeän Laku-perhekuntoutuksen. Sekin on sääli.
Päiväkodit ja koulu tarvitsisivat myös yhden selkeän tahon, jota konsultoida koulunkäynnin ongelmissa. Psykiatrialla ei ole aikaa kunnolla paneutua tähän puoleen. Se taas ärsyttää opettajia, jotka valittavat, että heistä on tehty terapeutteja ja sosiaalityöntekijöitä. Vanhemmat joutuvat turhaan koulun kanssa kahnauksiin, kun kouluilla ei ole tarjota tukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankalaa on kaikki nepsyihin liittyvä. Ajattelen siksi, että uudistus tarvitaan, koska nepsydiagnoosit ovat lisääntyneet paljon ja ainakin autismikirjon häiriö -diagnoosit tulevat varmasti lisääntymään jatkossa, sillä naisten ja tyttöjen autismikirjon häiriöitä on alettu vasta nyt tunnistaa paremmin. Joten eipä tämä "ongelma" tästä vähenemään päin ole, vaan päinvastoin. Siksi tarvitaan myös uusia rakenteita näiden tarvittavien palveluiden järjestämiseen.
Monesti nepsyn vanhempi on hoitamaton nepsy, joten tähän olisi hyvä saada jokin perheneuvolamalli missä vanhemman nepsyyskin tunnistetaan ja saa apua. Se on tuplasti vaikeaa hoitaa nepsylasta ja itseään kun vanhempana kuormittuu todella nopeasti ja on omatkin haasteet selvitä arjesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Monesti nepsyn vanhempi on hoitamaton nepsy, joten tähän olisi hyvä saada jokin perheneuvolamalli missä vanhemman nepsyyskin tunnistetaan ja saa apua. Se on tuplasti vaikeaa hoitaa nepsylasta ja itseään kun vanhempana kuormittuu todella nopeasti ja on omatkin haasteet selvitä arjesta.
Totta tämäkin.
Vierailija wrote:
Totta! Ja myös vammaistuki pitää hakea vuosittain uudelleen. Tähän vaaditaan sekä huoltajien, lääkärien että Kelan henkilöiden aikaa ja resursseja.
Näissä nepsyjen palveluissa on todella paljon epäkohtia! Miksi nepsyt muuten edes saavat vammaistukea, koska eivät ole yleensä kuitenkaan kehitysvammaisia (jos ei ole siis lisäksi kehitysvammadiagnoosia myös)? Eihän nepsyjen hoidosta saa omaishoidontukea eikä heille saa esim. kuljetuspalveluita, jotka myönnetään kunnan vammaispalveluista.
Vammaistukea ei saa vain vammaiset. Vammaistukea maksetaan myös esimerkiksi diabeetikoille. Vammaistuki sanana on harhaanjohtava. Myös nepsyjen vanhemmat voi saada omaishoidontukea. Tosin usein diagnoosina ei ole "pelkkä" adhd, asperger tms vaan niiden myötä tulleet lieveilmiöt kuten ahdistus, masennus jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähtökohtaisesti ongelmana on myös se, että nepsylasten oireilulle lähdetään helposti etsimään selitystä perheestä ja sen ongelmista. Kuluu monia vuosia hukkaan ennen kuin uskotaan vanhempaa ja aletaan tutkimaan asiaa neuropsykiatrisesta näkökulmasta. Neuvola voisi olla se, joka jo alle kouluikäisen kohdalla ottaisi huomioon nepsyyden mahdollisuuden, ja ohjaisi eteenpäin.
Vanhemmuuden näkökulmasta olisi hyvä saada tukea ja ymmärrystä niin pian kuin mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Totta! Ja myös vammaistuki pitää hakea vuosittain uudelleen. Tähän vaaditaan sekä huoltajien, lääkärien että Kelan henkilöiden aikaa ja resursseja.
Näissä nepsyjen palveluissa on todella paljon epäkohtia! Miksi nepsyt muuten edes saavat vammaistukea, koska eivät ole yleensä kuitenkaan kehitysvammaisia (jos ei ole siis lisäksi kehitysvammadiagnoosia myös)? Eihän nepsyjen hoidosta saa omaishoidontukea eikä heille saa esim. kuljetuspalveluita, jotka myönnetään kunnan vammaispalveluista.
Vammainen on yleisnimitys se pitää sisällä monia eri diagnooseja. Eihän kaikki kehitysvammaisetkaan saa vammaistukea tai hoitotukea. Kyllä on mahdollista saada riippuen avustettavuuden tarpeesta.
Mitä olette ylipäätään mieltä sanasta 'vammainen'? Minusta siinä on negatiivinen kaiku.
Lisäksi omaishoidintuki on sanana negatiivinen. Nepsyille voisi olla omat tuet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Totta! Ja myös vammaistuki pitää hakea vuosittain uudelleen. Tähän vaaditaan sekä huoltajien, lääkärien että Kelan henkilöiden aikaa ja resursseja.
Näissä nepsyjen palveluissa on todella paljon epäkohtia! Miksi nepsyt muuten edes saavat vammaistukea, koska eivät ole yleensä kuitenkaan kehitysvammaisia (jos ei ole siis lisäksi kehitysvammadiagnoosia myös)? Eihän nepsyjen hoidosta saa omaishoidontukea eikä heille saa esim. kuljetuspalveluita, jotka myönnetään kunnan vammaispalveluista.
Mistäköhän noin päättelet. Vammaisuus ei ole sama asia kuin kehitysvammaisuus. Miten niin ei saa omaishoidontukea. Sen saa hoidollisuden mukaan, miten niin ei saa kuljetuspalveluita -kyllä saa jos sille on tarve.
Vierailija wrote:
Olen samaa mieltä kanssasi. Lisäksi olisi hyvä päästä eroon siitä, että joka vuosi täytyy uudelleen ja uudelleen hakea Kelalta vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiaa. Eihän nepsyys mihinkään "parannu". Tämä vähentäisi työtaakkaa myös lääkäreiltä.
Eihän se parannu, mutta juuri siksi pitääkin miettiä ihan vähintään vuosittain että mikä sen kuntoutuksen tarve ja tavoite on, eikä myöntää pelkän nepsyyden perusteella elinikäistä terapiaa vailla vaikuttavuuden arviointia. Terkuin kahden nepsyn äiti nuorten mt-palvelujen työntekijä.
Yhden luukun tekniikkaa kannatan, varhaista tutkimista ja sitä ettei tarvitsisi ensin sairastua vakavasti psyykkisesti jotta voihan lähteä miettimään miksi koulu, arki ja ihmissuhteet on rankkoja.
Opettajille tietojen päivitystä mitä tarkoittaa nepsy-oppilas.
Peruskoulun opetustyyliin isoja muutoksia.
Pois avoimet oppimisympäristöt ja itseohjautuvuus,lapset ei ole valmiita siihen, he tarvii A I K U I S E N ohjausta.
Pitäisikö nepsyille olla kokonaan omat koulunsa myös? Näissä olisi terapiaa, harrastuksia, ulkoilua, ip-kerhoa yms sekä kyyditykset tarvitsijoille.
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Olen samaa mieltä kanssasi. Lisäksi olisi hyvä päästä eroon siitä, että joka vuosi täytyy uudelleen ja uudelleen hakea Kelalta vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapiaa. Eihän nepsyys mihinkään "parannu". Tämä vähentäisi työtaakkaa myös lääkäreiltä.
Eihän se parannu, mutta juuri siksi pitääkin miettiä ihan vähintään vuosittain että mikä sen kuntoutuksen tarve ja tavoite on, eikä myöntää pelkän nepsyyden perusteella elinikäistä terapiaa vailla vaikuttavuuden arviointia. Terkuin kahden nepsyn äiti nuorten mt-palvelujen työntekijä.
Yhden luukun tekniikkaa kannatan, varhaista tutkimista ja sitä ettei tarvitsisi ensin sairastua vakavasti psyykkisesti jotta voihan lähteä miettimään miksi koulu, arki ja ihmissuhteet on rankkoja.
Juu, en tarkoittanut ehdotuksellani mitään elinikäisen terapian yhdellä kertaa myöntämistä. Ajatukseni oli, että jätettäisiin pois turha KELA-kierros. Jos ihminen saa diagnoosin, hänen tuen tarvettaan voitaisiin arvioida paikallisella tasolla ja tavoitteita määritellä elämänvaiheen mukaisesti. Ei tarvitsisi jännittää, jatkuuko terapia vai ei. Tässä on tietysti hankalaa se, että osa palveluntarjoajista on yksityisiä.
Keskustelua aiheesta, kiitos!